Tervetuloa Pedaalin Mitä kuuluu sarjan kevään toiseen iltapäivään ”Mitä kuuluu merelliselle historialle?” to 23.2 klo 14:30-16. Tapahtuma on verkkotapahtuma Zoom alustalla vain jäsenille. Liity jäseneksi: https://pedaali.fi/yhdistys/
OHJELMA:
Johanna Aartomaa, Suomen merimuseo: Pinnalla surffaten vai syväsukeltaen? Suomen merimuseon yleisötyö
Aino Osola, Saaristomuseo Pentala / Espoon kaupunginmuseo KAMU: Elämyksiä merestä. Kuinka yhdistää parhaalla tavalla merihistoria ja saaristoluonto?
Haluatko tulla mukaan alustajaksi ? Voit ilmoittautua ja ehdottaa omaa otsikkoasi info@pedaali.fi osoitteeseen.
Vuoden yleisötyöteko -tunnustuspalkinto myönnetään kulttuurin ja esittävän taiteen alaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen vuoden 2022 aikana. Horisontti- työryhmä haluaa nostaa esiin palkinnolla huomionarvoisia kulttuuri- ja taidekentän yleisötyötekoja sekä lisätä yleisötyöhön liittyvää tietoisuutta suuren yleisön keskuudessa. Horisontin jakama tunnustuspalkinto myönnetään nyt ensimmäistä kertaa.
Ehdotuksia voi lähettää kuka tahansa ja myös omaa toimintaansa saa ehdottaa. Palkinto myönnetään ajankohtaiselle vuonna 2022 käynnissä olleelle hankkeelle tai toimintatavalle. Saajaksi ei voi ehdottaa henkilöä. Valinnassa voidaan ottaa huomioon mm. teon yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta edistävä vaikutus, osallistavuus, teon innovatiivisuus, skaalautuvuus ja alaa inspiroiva vaikutus.
Palkinnon saajan valitsee Horisontin kokoama raati määräaikana tulleiden ehdotusten joukosta. Ehdotuksia palkinnon saajaksi voi lähettää 1.2.-3.3.2023 välillä lomakkeen kautta TÄÄLTÄ.
Ehdotuksen mahdolliset liitteet pyydetään lähettämään sähköpostilla pirjohannele.virtanen@gmail.com.
Voittaja julkistetaan huhtikuussa 24.-25.4 pidettävässä Yhteiset yleisöt -seminaarissa Turussa.
Horisontti on kulttuuri- ja taidealan yleisötyötahoista muodostettu työryhmä. Työryhmään kuuluu Museopedagogisen yhdistys Pedaali ry:n, esittävän taiteen Yleisötyökillan ja Suomen sinfoniaorkesterit ry:n yleisötyöfoorumin edustajat Tuuli Uusikukka, Pirjo Virtanen, Jenny Jumppanen ja Valtteri Pokela.
Lisätietoja palkinnosta antaa: Pirjo Virtanen 050-3315433 pirjohannele.virtanen@gmail.com.
Helsingin kaupunginorkesterin kummilapsikonsertti. Kuvaaja: Petri Anttila
Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry hakee järjestösihteeriä, jonka työtehtäviin kuuluu mm. jäsenasioiden monipuolinen hoitaminen, jäsenrekisterin ylläpito, kokousten sekä jäseniltojen ja vuosittaisen opintomatkan valmistelut.
Hakijalta edellytämme itsenäistä työotetta, sujuvaa suomen kielen taitoa ja museopedagogian tuntemusta. Arvostamme sosiaalisuutta, joustavuutta ja idearikkautta.
Pedaali toimii valtakunnallisesti ja yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää pedagogista toimintaa museoissa ja muissa kulttuurilaitoksissa. Pedaali vahvistaa museopedagogien ammattikunnan identiteettiä ja arvostusta sekä tukee jäsentensä ammatillista kehittymistä. Pedaalin järjestösihteeri pääsee työnsä kautta tutustumaan laajasti museoiden yleisötyöhön ja verkostoitumaan museokentällä. Järjestösihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä yhdistyksen hallituksen sekä jäsenistön kanssa.
Järjestösihteerin työaika on keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Palkka on 20 euroa / tunti. Yhdistyksen toiminta riippuu ulkopuolisesta rahoituksesta, joka on edellytys myös tehtävän täyttämiselle.
Järjestösihteerin työ alkaa joulukuun aikana tai viimeistään tammikuusta 2023 alkaen. Haastattelut tehtävään pidetään Helsingissä joulukuun aikana. Huom! Paikka täytetään heti, kun sopiva hakija löydetään.
Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään 6.12 mennessä sähköpostitse Pedaalin hallituksen puheenjohtajalle Tuuli Uusikukalle: tuuli.uusikukka@museoleikki.fi.
Pedaalin pikkujouluja vietetään toukokuussa avautuneessa Museo Leikissä Espoon Tapiolassa perjantaina 9.12. klo 17-19.30. Pikkujoulujen teema on tänä vuonna 40 vuotta täyttävät suloiset My Little Ponyt, joita Museo Leikissä juhlistetaan Poniystävyys -mininäyttelyllä. Luvassa on ihanaa ohjelmaa kuten Museo Leikin näyttelyiden esittelyä, ponitaiteilija Mari Kasurisen ohjaama MLP -työpaja, ponitietovisa ja tietenkin herkullisia tarjottavia! Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset perjantaihin 2.12. mennessä.
Ohjelma:
Klo 17-17.30 Museo Leikin Poniystävyys on ikuista! -näyttelyn esittely
Klo 17.30-18.30 My Little Pony -kangaskassi työpaja
Klo 18.30-19.30 Pientä syötävää ja juotavaa sekä leikkimielinen ponitietovisa
Työpajan kuvaus:
Työpajassa osallistuja pääsee tuunaamaan oman MLP-kangaskassin kangasväreillä. Jokainen osallistuja saa luonnonvalkoisen, puuvillaisen kangaskassin, johon on silkkipainolla painettu etukäteen My Little Pony -ponin ääriviivat. Osallistuja voi kangasväreillä ja pensseleillä värittää ponin haluamallaan tavalla tai lähteä hyvinkin luovalle linjalle ja toteuttaa kassista eräänlaisen kollaasin – kontaktimuovista voi valmistaa haluamiaan tai mallin mukaisia sabluunoita, joilla voi painaa kangasväreillä sekä ”tuputtimilla” erilaisia kuvioita kassiin. Myös pensseleillä voi toteuttaa erilaisia tekstuureita sekä kuvioita. Vain luovuus on rajana!
Poniystävyys on ikuista -mininäyttely:
Lokakuussa avautunut Poniystävyys on ikuista! -mininäyttely tarjoaa kurkistuksen My Little Pony -lelusarjan historiaan, mutta myös nykyhetken MLP-ilmiöihin, kuten ponien ja oheistuotteiden keräilyyn, Mari Kasurisen upeisiin poniveistoksiin sekä ponien ympärille syntyneeseen yhteisöllisyyteen bronykulttuurin kautta. Näyttelyyn toiminnallista puuhaa tarjoavat muun muassa My Little -keppiponit sekä ratsastettava Twilight Sparkle -jättiponi. Näyttelyn kruunaa Mari Kasurisen museolle valmistama suloinen ja ainutkertainen My Little Leikki -poniveistos!
Museo Leikin päänäyttely Leikin laboratorio puolustaa kaikenikäisten leikkiä! Se vie sinut matkalle lapsuuden ilmiöiden pariin. Leiki vanhanajan lelukauppaa, anna nallen lohduttaa, vieraile taikametsässä tai kurkista fanien kokoelmiin. Leikin laboratoriossa suomalaisille rakkaat lelut kertovat sinulle omia tarinoitaan. Nostalgiseen lapsuuden maailmaan pääset tutustumaan myös leikkeihin ja leluihin liittyvien muistotekstien avulla.
Toiminnallisessa Ruutuhyppy-näyttelyssä etsitään digitaalisten pelien ja leikin yhtymäkohtia. Voidaanko pelaaminen nähdä digitaalisena leikkinä? Entä onko leikkisän somesisällön luominen itse asiassa leikkiä? Näyttelyssä tuodaan esille leikin ja pelien kehityssuuntia, ja tarjotaan keskustelun aloituksia pelaajille ja heidän vanhemmilleen. Ruutuhyppy-näyttelyyn pääsee tutustumaan myös pelaamalla!
Toivotamme kaikki pedaalilaiset lämpimästi mukaan!
Pedaalilaisten ja VTS Suomi –yhdistyksen yhteinen jäsenilta järjestetään KAMUssa ja EMMAssa keskiviikkona 16.11. klo 15–17. Tervetuloa mukaan!
Visual Thinking Strategies (VTS) on visuaalisten taiteiden opetukseen kehitetty menetelmä, jossa taide on kriittisen ajattelun, vuorovaikutustaitojen ja kuvanlukutaidon oppimisen väline. Jäsenillassa tutustutaan VTS -menetelmään, sen käyttömahdollisuuksiin ja käydään VTS-keskusteluja sekä taideteosten että kulttuurihistoriallisten kohteiden äärellä.
Keskustelu perustuu VTS-menetelmään ja seuraavien kysymysten ympärille:
Mitä kuvassa on meneillään? Mikä kuvassa näkemäsi saa sinut ajattelemaan niin? Mitä vielä voimme löytää?
Keskustelua käydään metodin osaavan fasilitaattorin johdolla.
Puurratko yksin oman juttusi parissa? Haluaisitko tietää, mitä muissa samaa teemaa liippaavissa museoissa puuhataan? Pedaalin uusi kuukausittainen etätapaaminen tarjoaa kollegakontakteja ja näkökulmia suomalaisten museoiden yleisötyöhön. Mitä kuuluu? -etäiltapäivissä tapaamme toisiamme ja jutustelemme kulloisenkin teeman mukaisista askarruttavista asioista ja löydetyistä aarteista. Mukaan ovat tervetulleet kaikki pedaalilaiset, joita aihepiiri tavalla tai toisella koskettaa.
Jokaisessa Mitä kuuluu? -iltapäivässä kuullaan teemaa käsittelevien museoiden esittelyjä ajankohtaisista aiheista ja keskustellaan yhdessä omasta työstä. Iltapäivät järjestetään kevät- ja syyskaudella joka kuun viimeisenä torstaina klo 14:30. Keskustelemme ohjatusti klo 15:30 saakka, mutta vapaata jutustelua voi linjoilla jatkaa klo 16 saakka.
to 25.8. klo 14:30-16 Mitä kuuluu vaikeaa historiaa käsitteleville museoille?
Iisa Aaltonen / Helsingin kaupunginmuseo: Haastavat aiheet museonäyttelyssä
Antti Liuttunen / Museokeskus Vapriikki: Valokuvat vuoden 1918 näyttelyssä
Minna Turunen ja Anne Pelin / Gallen-Kallelan museo:Gallen-Kallela Brittiläisessä Itä-Afrikassa
to 29.9. Mitä kuuluu lapsiperheille? Lapsiperheet museon kohderyhmänä
Tuuli Uusikukka / Museo Leikki: Lapsiperheet tähtiasiakkaana, miten luodaan museo, jossa viihtyy koko perhe?
Tiia Fynes / Suomen Ilmailumuseo: Lentämisen ihmeitä kaiken ikäisille – lapsiperheet Ilmailumuseon kohderyhmänä
Tiina Laihomäki / freelancer: Pieni mittakaava, iso vaikutus? Pomarkun kotiseutumuseon hankevetoinen kulttuurikasvatustyö
to 27.10. klo 14:30-16 Mitä kuuluu pienille helmille? Sivukohteet ja miehittämättömät museot
Laurenzia Mäntysalo / Siirtolapuutarhamuseo: Vapaaehtoisvoimin pyöritettävän museon haasteet
Lauri Haavikko / Sotamuseo: Sotamuseon sukellusvene Vesikko – 45 000 kävijää kesässä, miten kävijäkokemus optimoidaan ahtaassa alkuperäisessä sukellusveneessä
Leena Hannula / Urajärven kartanomuseo: Kokoelmia ja kummituksia – kenen tarinaa kerrotaan?
to 24.11. klo 14:30-16 Mitä kuuluu museokaupoille?
On taas perinteisen Pedaalin kesäretken aika! Tänä vuonna retkikohteenamme toimii upea, merellinen Kotka. Ohjelmaan olemme suunnitelleet vierailun Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyyn, lasten Tukkeja ja toukkia -tiedeleiriin sekä saariretken Ruotsinsalmen taistelun maisemiin Varissaareen.
Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely kertoo nykyisen Kotkan edustalla käydyn Itämeren suurimman meritaistelun ja sen jälkeen rakennetun linnoituskaupungin tarinan ennennäkemättömällä tavalla.
Rajaseudun pikkupitäjä toimi Venäjän ja Ruotsin suurvaltojen taistelun näyttämönä. Merenpohjaan vaipuneet tuhannet sotilaat, hämmästyttävästi säilyneet hylyt ja kukoistava merilinnoitus – 1790-luvun ihmiskohtalot heräävät eloon. Unohdetut tarinat nousevat pintaan ja heijastuvat myös tähän päivään. Tervetuloa Merikeskus Vellamon historian vaikuttavimpaan näyttelyelämykseen!
Näyttelyn ovat tuottaneet Suomen merimuseo ja Kymenlaakson museo ja se on monivuotinen.
Tukkeja ja toukkia – Lasten tiedeleiri
Mittailemme metsää, tutkailemme veneenveistoa ja sukellamme hylkypuiden saloihin. Tutuiksi tulevat monet erilaiset puulajit, mutta myös lukuisat puissa elävät pikkuötökät. Keräämme näytteitä, tutkimme elämää mikroskoopilla ja virkistymme lehvien alla.
Varissaaressa palveli 1700-luvulla puolustuslinnoitus, joka rakennettiin vuosina 1790-1796 alun perin kahdelle saarelle. Se suojasi yhdessä Kukourissa sijaitsevan Fort Slavan kanssa lännestä ja etelästä Ruotsinsalmeen johtavia laivaväyliä. Varissaaren Elisabethin linnake nimettiin Venäjän keisarinna Elisabeth Petrovnan mukaan, ja se palveli osana Ruotsinsalmen merilinnoitusta. Linnoitus lakkautettiin 1800-luvun alkupuolella, ja myöhemmin samalla vuosisadalla sen rakennukset ja muurit tuhoutuivat Krimin sodassa. Viime vuosina valleja on kuitenkin kunnostettu, ja saari on ollut kotkalaisten suosittu ulkoilualue jo 1800-luvun lopulta lähtien. Sotaisasta historiasta muistuttamassa saarella ovat edelleen Ruotsinsalmen meritaisteluissa (1789-1790) uponneen fregatin St. Nikolain hylystä nostetut laivanosat ja tykit.
Vuoden museopedagoginen teko -palkinto myönnetään museopedagogiaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen kuluneen vuoden aikana. Pedaali haluaa palkinnolla nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia satsauksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan sekä lisätä alaan liittyvää tietoisuutta suuren yleisön keskuudessa.
Ehdotuksia voi lähettää kuka tahansa ja myös omaa toimintaansa saa ehdottaa. Palkinto myönnetään ajankohtaiselle hankkeelle tai toimintatavalle. Saajaksi ei siksi voi ehdottaa henkilöä. Palkinnon saajan valitsee yhdistyksen hallitus määräaikana tulleiden ehdotusten joukosta.
Voittaja julkistetaan syyskuussa Pedaalin myöhemmin ilmoittamassa tilaisuudessa. Palkintoon kuuluu palkintoesine ja kunniakirja. Edellisten vuosien palkinnonsaajia voi tarkastella täältä.
Puurratko yksin oman juttusi parissa? Haluaisitko tietää, mitä muissa samaa teemaa liippaavissa museoissa puuhataan? Pedaalin uusi kuukausittainen etätapaaminen tarjoaa kollegakontakteja ja näkökulmia suomalaisten museoiden yleisötyöhön. Mitä kuuluu? -etäiltapäivissä tapaamme toisiamme ja jutustelemme kulloisenkin teeman mukaisista askarruttavista asioista ja löydetyistä aarteista. Mukaan ovat tervetulleet kaikki pedaalilaiset, joita aihepiiri tavalla tai toisella koskettaa.
Jokaisessa Mitä kuuluu? -iltapäivässä kuullaan teemaa käsittelevien museoiden esittelyjä ajankohtaisista aiheista ja keskustellaan yhdessä omasta työstä. Iltapäivät järjestetään kevät- ja syyskaudella joka kuun viimeisenä torstaina klo 14:30. Keskustelemme ohjatusti klo 15:30 saakka, mutta vapaata jutustelua voi linjoilla jatkaa klo 16 saakka. Keväällä 2022 tapaamiset järjestetään maalis- ja huhtikuussa.
to 31.3. klo 14:30-16 Mitä kuuluu maaseutumuseoille?
Mitä kuuluu maaseudun historiaa käsitteleville museoille? Tavataan iltapäiväteen ääressä etäyhteydellä ja jutellaan aiheen ympäriltä. Lyhyitä omien projektien esittelyitä kuulemme Talomuseo Glimsistä, Vehkalahden kotiseutumuseosta ja Maatalousmuseo Sarasta. Lisäksi keskustelemme muista osallistujien juuri tästä aiheesta esiin tuomista ajankohtaisista kysymyksistä ja aiheista.
Kestävän kehityksen näkökulma näyttelysuunnittelussa. Iris Hyyrynen, Talomuseo Glims / KAMU Espoon kaupunginmuseo
Miten päivittää kotiseutumuseo nykypäivään? Mietteitä käynnistyvästä näyttelyuudistuksesta. Nina Talvela, Vehkalahden kotiseutumuseo / Haminan kaupungin museot
Uusia kohtaamisia yleisön kanssa. Esittelyssä maaseututoimijoiden osallistaminen näyttelytoimintaan sekä koululaisten virtuaalipalvelut. Riikka Soininen, Suomen maatalousmuseo Sarka
to 28.4. klo 14:30-16 Mitä kuuluu päiväkoti- ja koululaisopastuksille?
Mitä kuuluu lapsiryhmien opastamiselle? Ovatko poikkeusvuodet painaneet opastukset unholaan vai onko löydetty uusia keinoja ammattikasvattajien tavoittamiseen? Tavataan iltapäiväteen ääressä etäyhteydellä ja jutellaan aiheen ympäriltä. Lyhyitä esittelyitä kuulemme tällä kertaa Aboa Vetus & Ars Novasta sekä Kansallismuseosta. Lisäksi keskustelemme muista osallistujien juuri tästä aiheesta esiin tuomista ajankohtaisista kysymyksistä ja aiheista.
Taidetestaajia ja muita koululaisia: miten näyttäytyy normihulina poikkeusaikana? Janna Jokela, Aboa Vetus & Ars Nova
Kouluyhteistyö, tapahtumatuotanto ja pandemia. Sanna Valoranta-Saltikoff, Suomen Kansallismuseo
On aika herätä – Museo osana koululaisten arkea. Jaana Hokkanen, Särestöniemi-museo
Hyppää mukaan A&DO:n tulevaisuusperintöverstaaseen!
Miten museot ja niiden yleisötyö voivat olla rakentamassa kestävää tulevaisuutta?
Nykyhetken ja tulevaisuuden haasteet edellyttävät museoita reagoimaan yhteiskunnallisiin muutoksiin ja löytämään uudenlaisen roolin osana muutosten tekemistä. Tulevaisuusajattelua tarvitaan erilaisten tulevaisuuksien kuvitteluun ja oman toiminnan muuttamiseen. Tulevaisuusperintöverstas on yksi vaihtoehto ja työkalu tulevaisuusajattelun soveltamiseen museoissa.
Tervetuloa Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon yhteisen hankkeen A&DO – Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskuksen tulevaisuusperintöverstaaseen tiistaina 15.02.2022 klo 15.00–18.00.
Tulevaisuusperintöverstaan menetelmä on sovellettavissa laajasti museoissa. Pedaalin pilottiverstaassa osallistujat pääsevät kokeilemaan menetelmän mahdollisuuksia oppimiseen innostavan A&DO Labra -kiertonäyttelyn ydinkysymysten äärellä:
Millainen on hyvä ja kestävä lähiympäristö vuonna 2077? Millainen luontosuhde ohjaa rakennetun ja muotoillun lähiympäristön muodostumista eri aikoina?
Tulevaisuusperintö muodostuu niistä merkityksellisistä teoista, joita teemme nyt. A&DO:n fasilitoimassa tulevaisuusperintöverstaassa tehdään tulevaisuushyppy historian vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja nykypäivän muutostarpeista toivottuihin tulevaisuuksiin. Kehollisen harjoituksen avulla irrottaudutaan hetkeksi tästä päivästä ja avataan mieli vaihtoehtoisille näkökulmille.
Tilaisuuden aikana keskustellaan pienryhmissä, kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja sekä tutustutaan A&DO Labran valtakunnallisesti kiertävään näyttelyyn, jonka teemana on hyvä lähiympäristö. Kurkataan esimerkkinä ns. Smith-Polvisen liikennesuunnitelmaan vuodelta 1968.
Verstaaseen ei tarvitse valmistautua. Lyhyessä työpajassa tutustutaan tulevaisuusperinnön käsitteeseen ja tulevaisuusajatteluun. Mietimme yhdessä, miten museoiden kautta hahmottuva aikaulottuvuus tukee tulevaisuusajattelua? Verstas antaa myös mahdollisuuden pohtia omaa henkilökohtaista tulevaisuussuhdetta yhdessä muiden kanssa.
Tulevaisuusperintöverstas on Dynamo-hankkeen kehittämä konsepti. Lue lisää Dynamo-hankkeesta ja sen kokeilukumppanimuseoiden kanssa toteutuneista pilottityöpajoista täällä. Hankkeen luoma menetelmäopas Dynaaminen museo ja tulevaisuusperintöverstas julkaistaan helmikuun lopussa.
Tulevaisuusperintöverstaissa tavoitellaan kulttuurin syvää muuntautumista ja ekologista jälleenrakennusta yksittäisistä ihmisistä käsin niin, että muutos vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa. Mitä uudenlaisia, yhteisiä taitoja meidän tulisi luoda, jotta luonto ja ihminen sen osana voisivat paremmin? Dynamo-hankkeen tulevaisuusperintö -käsite viittaa meidän kaikkien yhdessä merkityksellistämiin uusiin, kestävämpiin taitoihin ja toiminnan tapoihin.
