Espoonkartano ja puutarha vuonna 1910.Kuva: A. Europaeus, Museovirasto
Espoonkartano on Espoon useista kartanoista merkittävin, ja se oli aikoinaan yksi suurimmista tiloista Suomessa. Kartano perustettiin Espobyn kylän kohdalle vuonna 1556 ja tämä kylä antoi myös nimen koko Espoolle.
KAMUn vaihtuva näyttely ”Kartano Kuninkaantien varrella”, avautui 26.10.2023. Näyttely kertoo Espoonkartanon pitkästä ja monivaiheisesta historiasta.
Näyttelyn sisällöissä hyödynnetään uutta tutkimustietoa, joka esitetään visuaalisesti ja kokemuksellisesti. Näyttelyssä sekä ulkotilan että sisätilan tunnelmat vuorottelevat ja elävöitysvideot tuovat kartanon ihmiset arjen askareineen mukaan elämykseen. Näyttelyn äänimaisemat tukevat monikerroksellista esittämistä.
Huhtikuun jäsenilta järjestetään suoraan Pedaalin hallituksen kevätkokouksen perään. Kevätkokous alkaa 2.4. klo 16.00 KAMUssa WeeGeellä, Ahertajantie 5, 02100 Espoo. Jäsenilta aloitetaan klo 16.30 opastuksella näyttelyyn.Opastuksen jälkeen tarjolla on pientä purtavaa ja mahdollisuus keskustella näyttelystä ja vaihtaa kuulumisia.
Ilmoittaudu mukaan jäseniltaan sähköpostitse viimeistään 27.3. osoitteeseen info@pedaali.fi. Kevätkokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä ja siitä on lähetetty erillinen kutsu jäsenille.
Pedaali toivottaa kaikki jäsenensä lämpimästi tervetulleiksi sekä kevätkokoukseen, että jäseniltaan Espoossa!
Tervetuloa 15.3.2024 16.30-18 uudistuneeseen Merkkiin, joka aiemmin tunnettiin Päivälehden museona. Pääsemme tutustumaan uuteen päänäyttelyyn sekä kuulemme museon uudistuksista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Luvassa pientä syötävää. Tervetuloa merkitysten äärelle!
Ilmoittautuminen jäsenille 13.3. mennessä sähköpostilla osoitteeseen info@pedaali.fi
***
Merkin vierailua edeltää Pedaalin hallituksen kokous klo 15 Museo merkissä, Ludviginkatu 2-4. 00130 Helsinki. Kokoukseen voi liittyä myös (jäsenille lähetty linkki sähköpostitse). Tervetuloa toiminnasta kiinnostuneet jäsenet!
Syksyllä 2023 opetin Metropolian kulttuurituotannon opiskelijoille kurssia kulttuurin tuntemuksesta ja ajankohtaisista ilmiöistä. Kurssilla keskityttiin erityisesti museoalan esimerkkeihin. Mitkä asiat puhuttivat ja pohdituttivat kulttuurialan opiskelijoita syksyllä 2023?
Museoala työllistää yhä enemmän ihmisiä, joiden opintotaustoista löytyy muita koulutusaloja kuin niin sanottuja perinteisiä museoaineita. Erityisesti tämä koskee yleisötyötä, jonka parissa työskentelee nykyisin esimerkiksi kulttuurituottajia ja yhteisömanagereita. Tuottamisen lisäksi kulttuurituottajien on tärkeää ymmärtää myös kulttuurin sisältöjä ja erilaisten kulttuuri-ilmiöiden taustoja sekä omaa paikkansa kulttuurialalla ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa.
Kulttuurin tuntemus ja ajankohtaiset ilmiöt -kurssi on osa ammattikorkeakoulu Metropolian kulttuurituotannon koulutusohjelman ensimmäisen vuoden opintoja. Kurssin keskeisiin teemoihin ja käsitteisiin kuuluivat kulttuuri, kulttuuriperintö, kulttuuri-identiteetti ja vastuullinen kulttuuritoiminta. Kurssilla käsiteltiin myös historiallista ajattelua ja painotettiin ilmiöiden ajallisten ulottuvuuksien ymmärtämistä (menneisyys-nykyisyys-tulevaisuus) ja kontekstoinnin tärkeyttä. Ajankohtaisista ilmiöistä nostin esille muun muassa yhteisöiden kanssa työskentelyn, moninaisuuden, edustavuuden, dekolonisaation, antirasismin, inklusiivisuuden, digitalisaation, pelillistämisen ja tekoälyn.
Luennoilla kävimme opiskelijoiden kanssa kiinnostavia keskusteluja esimerkiksi kulttuuriperinnön suojelusta ja siihen liittyvästä määrittelyvallasta. Opiskelijat pohtivat myös muun muassa mikä on ajankohtainen ilmiö tässä nopeiden reaktioiden maailmassa. Keskusteluiden ja tunnilla teetettyjen tehtävien kautta oli kiinnostavaa tehdä havaintoja siitä, miltä museoala näyttäytyy ulospäin. Saavutettavuudesta keskustellessa nousi ilmi, etteivät kaikki opiskelijat koe museoita saavutettaviksi, vaan niihin liittyy yhä edelleen elitistinen mielikuva. Kysyttäessä minkälainen kulttuurituottaja haluaisit olla tulevaisuudessa, monet toivoivat pystyvänsä työskentelemään yhdenvertaisemman ja inklusiivisemman kulttuurialan ja maailman puolesta.
Opiskelijat tutkivat kurssilla mm. Valokuvataiteen museon K1 -näyttelytilan saavutettavuutta. Kuva: Virve Laustela, Suomen valokuvataiteen museo.
Kurssirungon oli valmistellut edellisenä vuonna museolehtori Tiina Hero, joka opetti samaa kurssia edellisinä vuosina. Hyvin suunnitellun rungon pohjalta kurssi oli helppo suunnitella ja valmistaa omat luentosisällöt sekä tuntitehtävät. Opetuksessa käytin paljon esimerkkejä museoalalta painottaen yleisötyötä, jonka parissa kulttuurituottajaopiskelijat tulevat työskentelemään, jos he päättävät suunnata museoalalle. Historioitsijana ammensin aineksia monivuotisesta työkokemuksestani museoalalla niin tapahtumien kuin näyttelyidenkin kanssa työskentelystä, mutta myös omasta väitöskirjatutkimuksestani.
Vuosina 2021 ja 2022 kurssilla puhututti ajankohtaisena ilmiönä mm. Kansallismuseon esiin nostama saamelaisten historia ja yhdenvertaisuus. Kotiinpaluu-näyttely, kuva Omar El Mrabt, Museovirasto.
Osana kurssisuoritusta opiskelijat tekivät ryhmätyön jostakin ajankohtaisesta ilmiöstä ja tulkitsivat sitä jonkin konkreettisen esimerkin kautta. Projektityön ei tarvinnut käsitellä museoalaa, vaan ryhmät saivat valita teeman omien mielenkiinnonkohteidensa mukaan. Ryhmätyöt käsittelivät seuraavanlaisia aiheita: Museoiden saavutettavuus Suomessa – Case Suomen valokuvataiteen museo K1, Tove Jansson – Sateenkaarihistoria mediassa, Lähisuhdeväkivalta ja taide: Miten taide voi auttaa lähisuhdeväkivallan uhreja?, Seksuaalisuus ja representaatio nuorten tv-sarjoissa, Tekoäly elokuvatuotannossa, Miten sukupuolten välinen tasa-arvo esitetään lapsille Disneyn prinsessa-elokuvissa? ja Digitalisaation vaikutukset musiikin tuotantoon.
Taiteilija Tove Jansson maalaamassa freskoa al secco Kiilan ruotsinkielisen kansakoulun ruokasaliin lokakuussa 1953. JOKA / Museovirasto
Seuraavana julkaisemme yhden opiskelijoiden kirjoittaman, museoihin liittyvän artikkelin projektityöstään.
Kirjoittaja Iisa Aaltonen on Pedaali ry:n hallituksen jäsen ja väitöskirjatutkija Historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelmassa (HY).
