pedaali – Pedaali

30.1. Mitä kuuluu nuorille museoissa?

20 tammikuun, 2025 kirjoittaja pedaali

Tammikuun Mitä kuuluu? -etäiltapäivässä kuullaan Mitä kuuluu nuorille museoissa? Iltapäivässä kuulllaan museoiden esittelyjä ajankohtaisista aiheista ja keskustellaan yhdessä omasta työstä. Iltapäivät järjestetään kevät- ja syyskaudella joka kuun viimeisenä torstaina klo 14:30. Alustukset kestävät n. 30 minuuttia, jonka jälkeen jatkamme jutustelua kysymysten, kommenttien ja omien kokemusten muodossa klo 16 saakka.

Kiertävä SKÖNÄRIT -työpajakontti. Elina Tiainen, Lönnströmin taidemuseo.
Amos Rexin tuore nuorisotutkimus ja Tulevaisuuskoulu. Melanie Orenius, Amos Rex
Mistä nää tuut? Nuorten nykydokumentointihanke Pohjois-Pohjanmaan museossa. Riina Veijo, Pohjois-Pohjanmaan museo

Työkaluja monenlaisten ja moninaisten yleisöjen kohtaamiseen

23 joulukuun, 2024 kirjoittaja pedaali

Pedaali järjesti lokakuussa 2024 jäsenilleen koulutuksen monenlaisten ja moninaisten yleisöjen kohtaamisesta yhdessä Teatterimuseon kanssa. Päivän aikana kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja päästiin tekemään konkreettisia harjoituksia teatterin keinoin.

Lokakuisena tiistaina pedaalilaiset kokoontuivat oppimaan erilaisten yleisöjen kohtaamisesta Teatterimuseolle Helsingin Kaapelitehtaalle. Ilmaiseen, puolenpäivän pituiseen koulutukseen osallistui 35 yleisötyön ammattilaista. Päivä jatkui vielä Pedaalin syyskokouksen merkeissä, jossa yhdistyksen hallitukseen valittiin kolme uutta jäsentä.

Aamupäivä oli varattu kolmelle asiantuntijapuheenvuorolle ja keskustelulle. Yleisöpalvelupäällikkö Maria Saarikoski puhui autismiystävällisyydestä Amos Rexissä. Puheenvuorossaan Saarikoski esitteli konkreettisia autismiystävällisiä tekoja esimerkiksi selkeistä ohjeista ja tiedottamisesta sekä henkilökunnan koulutuksesta ja suunnitteilla olevista hiljaisista aamuista. Saarikoski kertoi rehellisesti myös haasteista (esimerkiksi jonottamisen kuormittavuudesta), joiden jakamisen koen itse aina erityisen tärkeäksi osaksi ammatillisissa vertaiskeskusteluissa. Amos Rex tekee yhteistyötä Autismiyhdistys PAUT ry:n Nuorien Aktivistien kanssa. He antavat palautetta näyttelyistä ja kouluttavat museon henkilökuntaa.

Kuvat: Iisa Aaltonen.

Toisessa puheenvuorossa museolehtori ja Pedaalin puheenjohtaja Tuuli Uusikukka puhui otsikolla Museo Leikki goes Queer. Uusikukka kertoi museon monipuolisesta työstä sateenkaariteeman parissa Pride-kumppanuuden, Sateenkaarilapsuus-kyselyn ja yleisötyön kautta esimerkiksi yhteistyöstä erilaisten yhteisöjen kanssa tapahtumissa.

Museopedagogi, moninaisuusagentti Daria Agapova käsitteli vastavuoroisuutta esityksessään In Search of Reciprocity: Diverse Audiences Engagement as a Source of Development. On hyvä muistaa, että uusien yleisöjen lisäksi moninaisuustyö hyödyttää museoita myös yhteisöjen asiantuntijuuden kautta. Agapova myös muistutti hienoksi kokonaisuudeksi rakennetussa puheessaan, miksi tämän teeman parissa oikeasti työskennellään. Maailma on jo lähtökohtaisesti moninainen, ja varsinainen tavoitteemme on yhdenvertaisuus. Tähän päästäksemme tarvitsemme inkluusiota ja mahdollisuuksia osallistumiseen.

Paikalla oli myös kulttuurituottaja Liubov Sidorova Vantaan kaupunginmuseosta, joka mainitsi lyhyesti heidän hankkeensa Museo kaikille ja Mielellään museoon, jotka tähtäävät siihen, että museon löytäisi yhä useampi vantaalainen.

Aamupäivän osio oli ajallisesti tiukka, ja kiinnostavalle keskustelulle oli ollut hyvä varata hieman enemmänkin aikaa. Tästä kirjoittaja voi syyttää ainoastaan itseään, sillä toimi myös tilaisuuden tuottajana. Innokas keskustelu kertoi siitä, että erilaisille ammatillisille kohtaamisille näiden aiheiden äärellä on tilausta.

Lounastauon jälkeen osallistujat jaettiin kahteen ryhmään osallistumaan työpajoihin Teatterimuseon teatteripedagogi Milla Kortemaan ja teatteriopettaja Loviisa
Grubertin ohjauksessa. Työpajat tarjosivat konkreettisia keinoja erilaisiin kohtaamisiin ja saavutettavuuden lisäämiseksi teatterin keinoin.

Itse osallistuin ensin Grubertin pitämään työpajaan, jossa aihetta lähestyttiin leikin kautta tekemällä monenlaisia harjoitteita. Itseäni kiehtoi työpajassa sanoitettu ajatus leikistä sosiaalisia hierarkioita ravistelevana toimintana. Hierarkiat voivat tarjota myös turvaa sosiaalisissa tilanteissa, mutta niiden purkaminen (tai edes pyrkimys tähän) on ajoittain välttämätöntä, jotta voimme kohdata toisemme aidosti. Oma kokemukseni on, että tällaiselle hierarkioiden toisinkatsomiselle olisi tilausta myös museoalan työyhteisöjen sisällä ja se lisäisi erilaisten kokemuskulmien ymmärtämistä.

Milla Kortemaan työpajassa pohdimme sitä, miten oma suhtautumisemme, kehonkielemme ja energiatasomme vaikuttavat kaikkiin kohtaamisiin ja siihen, millaista viestiä välitämme itsestämme esimerkiksi opastaessa. Itselleni tämä osio oli kiireisen ja uuvuttavan työsyksyn keskellä herättävä muistutus siitä, miten paljon oma olotila vaikuttaa läsnäoloon ja sitä kautta uusissa tilanteissa rakentuviin sosiaalisiin suhteisiin. Väsyneenä omat defenssit pyrkivät puntaan ja luottamuksen synnyttäminen on vaikeampaa.

Työpajat toimivat hyvin yhteen asiantuntijapuheenvuorojen kanssa. Päivään mahtui myös kuulumisten vaihtoa kollegoiden kanssa ja paljon naurua. Koulutus toi selkeästi esille sen, miten kiinnostavien teemojen parissa työskenteleviä ja heittäytyviä ammattilaisia yleisöjen parissa Suomessa työskentelee.

Iisa Aaltonen

Kirjoittaja Pedaalin hallituksen jäsen, joka ajoittain pyrkii ulos väitöskirjatutkijan kammiostaan merkityksellisten kohtaamisten äärelle freelancer-tuottajana ja opettajana.

To 28.11 Mitä kuuluu isoille muutoksille? -etäiltapäivä jäsenille

15 marraskuun, 2024 kirjoittaja pedaali

Tervetuloa torstaina 28.11 klo 14:30-16 Mitä kuuluu? -etäiltapäivään! Tällä kertaa kuulemme mitä kuuluu isoille muutoksille?

Monissa museoissa myllertää, ja syynä on usein tavalla tai toisella raha. Millaisia mullistuksia on käyty läpi tai mihin ollaan menossa, ja mikä tärkeintä, miten niistä selvitään?

* Museo kaupunkikehittäjänä, Maija Karhu, Forum Marinum

* ParasRakas museo moniäänisyyttä mahdollistamassa – Pohjois-Pohjanmaan museon uusi toimintakonsepti mahdollistaa osallisuutta ja rakentuu kestävyydelle, Karoliina Autere, Pohjois-Pohjanmaan museo

Haluatko kertoa muutoksesta museonne yleisötyössä? Ilmoita itsesi kolmanneksi alustajaksi: info@pedaali.fi

Yleisötyön ammattilaisaamu: teemana vaikeat aiheet yleisötyössä

11 marraskuun, 2024 kirjoittaja pedaali

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ja Museopedagoginen yhdistys Pedaali järjestävät keskiviikkona 13.11. yleisötyön ammattilaisaamun, johon ovat tervetulleita kaikki yleisötyön parissa työskentelevät kulttuuriperintöammattilaiset, kuten asiakaspalvelijat, oppaat, museolehtorit ja museopedagogit.

Ammattilaisaamun teemana on vaikeat aiheet museoiden yleisötyössä. Käsittelemme MAL:n ja Historioitsijat ilman rajoja Suomessa -järjestön vaikeaa historiaa käsittelevän kyselyn tuloksia erityisesti yleisötyön näkökulmasta. Onko erityisiä aiheita, jotka koetaan vaikeiksi tai kuormittavaksi? Entä mistä kuormittavuus syntyy?

Tervetuloa mukaan jakamaan kokemuksia ja keskustelemaan!

Lisätietoja ja tapaamisen linkki: https://malry.fi/kalenteri/ammattilaisaamu-yleisotyon-ammattilaisaamu/

Lisätiedot:
Järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori
tuulia-tuulia.tummavuori@malry.fi

Haluatko oman ammattiryhmäsi tapaamisen? Ota yhteyttä Tuulia-Tuuliaan. Aiemmin olemme järjestäneet ammattilaisaamuja muun muassa konservaattoreille, arkeologeille, museonjohtajille, museokauppavastaaville, museo-oppaille ja museoassistenteille. Kuulemme mielellämme eri ammattilaisten työarjesta ja ammatin haasteista sekä tarpeista ja toiveista edunvalvontaan. Ole siis yhteydessä!

MAL:n ammattilaisaamut ovat avoimia kaikille alan ammattilaisille.

Pedaalin matkassa Tukholmassa

7 marraskuun, 2024 kirjoittaja pedaali

Pedaalin perinteinen syysretki suuntasi tänä vuonna tutustumaan läntisen naapurin museoihin. Lokakuun 3.-5. päivän aikana koluttiin viisi museota, tavattiin paikallisia kollegoita ja tutustuttiin niin digitaaliseen kuin perinteisempään yleisötyöhön.

Reilun viidentoista pedaalilaisen retkue aloitti urakkansa Ersta Museumista, joka kertoo Ruotsin diakonissalaitoksen historiasta. Museo sijaitsee diakonialaitoksen omistamassa korttelissa Erstabergetin päällä heti Viking Linen terminaalilta mäkeä ylös. Samassa korttelissa sijaitsee myös ihastuttava Hotel Ersta, jossa osa matkalaisista yöpyi – harvoinpa sitä samasta korttelista löytyy museota ja toisaalta hotellin kanssa samasta rapusta diakonialaitoksen yksityisen sairaalan osastoja.

Kun lämmittelykierros oli otettu pienessä Erstassa, oli aika siirtyä kuninkaanlinnan kellariin Livrustkammareniin. Livrustkammaren on tullut monelle tutuksi oivaltavasta ja hauskasta somestaan, joka hyödyntää meemejä. Jonas Lindwal johdatteli ryhmämme ajan hermolla ja ”internetiä puhuvan” somepresenssin saloihin, jonka jälkeen pääsimme tutustumaan Kustaa II Aadolfista kertovaan Teaterkungen-näyttelyyn Magdalena Piotrowskan opastamana.

Perjantai aloitettiin Halwyllska museetissa, 1800-luvun lopun Ruotsin rikkaimman pariskunnan rakennuttamassa hulppeassa kaupunkikodissa, jossa he viettivät talvet. Ihastusta herätti niin aikanaan huippumoderni teknologia kuten sähkövalaistus ja henkilökunnan hissi että herrasväen salongit, joista ei loistoa puuttunut. Kiehtovaa Hallvwylskassa oli myös, että talon rouva halusi tehdä talosta museon ja palkkasi ammattilaisia luetteloimaan koko talon irtaimiston jo elinaikanaan, kaikki kattiloista taiteeseen ja ylellisiin kylpytakkeihin oli kirjoissa ja kansissa. Hänellä oli tarkka visio museosta, joka määrittää yhä talon toimintaa. Hallwylska museet on kehittänyt etäkierroksia, jossa koululaiset pääsevät tutustumaan talon elämään koulusta käsin esimerkiksi piian johdattamana.

Iltapäivällä ryhmämme hyppäsi lähijunaan ja suuntasi Uppsalaan, jossa tutustuimme Bror Hjortin ateljeekotiin ja sen monipuoliseen yleisötyöhön museolehtori Maria Malmberg Wallinin johdattamana. Kaunis 1940-luvun rakennus oli toiminut museona Hjortin kuolemasta lähtien ja se järjestää esimerkiksi työpajatoimintaa niin lapsille kuin aikuisille.

Bror Hjort Husetin museolehtori Maria Malmberg Wallin johdattaa ryhmää Hjortin taiteeseen.

Lauantaille jäljellä oli käynti Hylkymuseo Vrakissa. Erityisesti meitä kiinnosti hylyssä sukeltelu virtuaalitodellisuuskypärän avulla. Vrak käyttää tekniikkaa myös yleisötyön viemiseen museon seinien ulkopuolille. Kypärä ja arkullinen sukeltajan varusteita tapaavat potentiaalisia museokävijöitä milloin messuilla, milloin Tukholman lähiöiden toreilla. Näin tavoitetaan ihmisiä, jotka muuten eivät tulisi lähteneeksi museoon tutustumaan Itämeren salaisuuksiin.

Virtuaalikypärä tarjosi pelillistetyn sukelluskokemuksen.

Alkuperäisessä ohjelmassa oli myös illanvietto Pedaalin ruotsalaisen sisaryhdistyksen FUISM:n kanssa, joka kuitenkin peruuntui FUISM:n aikataulujen takia. Vaikka varsinainen möötte ei onnistunutkaan, vierailukohteet oli valittu fuismilaisten vinkkien perusteella ja muutamassa museossa meitä kierrättäneet lehtorikollegamme olivat fuismilaisia. Yhteistyö jatkuu tulevaisuudessa ja Tukholmassa on nähtävää useammallekin museoreissulle!

Kirjoittaja Inka Tuominen on Pedaalin hallituksen jäsen.

Seinäjoen taidehallin Derby -näyttely on Vuoden museopedagoginen teko 2024

30 lokakuun, 2024 kirjoittaja pedaali

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry on valinnut Seinäjoen taidehallin Derby -näyttelyn Vuoden museopedagogiseksi teoksi vuonna 2024. Vuosittain jaettavalla palkinnolla Pedaali ry nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia panostuksia suomalaisten museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan.

Derby tutki Seinäjoen urheiluilmiöitä kysyen, mitä yhteistä taiteella ja urheilulla on? Taiteilijoille annettiin vapaat kädet työskennellä urheiluseurojen kanssa. Noin kahden vuoden mittaisen näyttelyprojektin aikana osa taiteilijoista teki teoksia havainnoinnin pohjalta, osa taas toteutti pitkäkestoisemman yhteistyöprojektin. Teema näkyi myös urheilun visuaalisuutta hyödyntäneessä näyttelyilmeessä. Urheiluseurat olivat mukana toteuttamassa näyttelyn oheisohjelmaa, jonka sisällöt ideoitiin sekä yhdessä että kokonaan seuroissa. Uusien yleisöjen saavuttamisessa onnistuttiin hyvin ja mm. palaute koululaisvierailuista on ollut poikkeuksellisen hyvää. Näyttely tuotti erilaisia teoksia sekä dokumenttielokuvan, jossa tuotettiin jopa avoin kirje presidentti Putinille.

Pedaali ry perustelee palkinnon saajan valintaa seuraavanlaisesti:
Seinäjoen taidehallin Derby -näyttelyhanke yhdistää kaksi hyvin erilaista kenttää, taiteen ja urheilun. Ennakkoluuloton yhdistelmä mahdollistaa aivan uudenlaisten yleisöjen tavoittamisen ja aihevalinnalla on onnistuttu puhuttelemaan esimerkiksi koululaisia poikkeuksellisen hyvin. Hanke on osallistanut hienosti urheilun ympärillä toimivia yhteisöjä ottamalla ne mukaan näyttelyn yleisötyön tuottamiseen. Hanke on ollut paikallisten yhteisöjen kannalta merkittävä ja laajasti vaikuttava. Hanke osoittaa, että erilaisten yhteisöjen ja ihmisten osallistaminen museon näyttelyihin on hedelmällistä ja vaikuttavaa. Derby -näyttelyhanke on oiva esimerkki siitä, että perinteisesti vastakkaisina nähdyt toimijat voivat yhteistyön avulla murtaa muureja ja toimia yhteisöllisyyden rakentajana.

Kunniamaininta Helinä Rautavaaran museon From Zero to Hero -hankkeelle
Pedaali ry antaa kunniamaininnan espoolaiselle Helinä Rautavaaran museon From Zero to Hero -hankkeelle. From Zero to Hero on kenialaisten kadulla työskentelevien nuorten kanssa toteutettu hanke, joka välittää toivon viestiä. Yleisötyöhanke käänsi totutun ajatustavan ympäri: hankkeessa haavoittavista olosuhteista nousseet Globaalin Etelän nuoret ohjaavat pohjoisessa hyvinvointivaltiossa eläviä ikätovereitaan ja kurottavat heitä kohti ystävällisillä neuvoillaan. Hankkeen tärkein kohderyhmä ovat nuoret. Kenialaiset nuoret perehtyivät suomalaisten nuorten tilanteeseen ja räätälöivät heille empaattisen kokemuksen, jonka tavoitteena on tarjota samaistuttavia ja toivoa herättäviä oivalluksia. Kenialaisten nuorten nousu kadulta aktiivisiksi kansalaisiksi kertoo samalla tarinaa siitä, miten jokainen voi vaikuttaa ja miten voimme yhdessä saada aikaan muutoksia. Hanke sisälsi työpajoja, tapahtumia, VR-kokemuksen ja näyttelyn. Näyttelyyn kenialaisnuoret valitsivat myös henkilökohtaisia esineitään, jotka kuvastavat heidän elämänmuutostaan.

Pedaali ry perustelee kunniamainintaa seuraavanlaisesti:
From Zero to Hero -hanke saa Pedaali ry:n kunniamaininnan merkittävästä hankkeesta, joka haastaa perinteisiä ajatusmalleja kehittyvistä maista ja siellä elävistä ihmisistä. Hanke nostaa keskiöön nuorten oman äänen ja ajatukset, joita harvoin kuullaan. Hanke käsittelee rohkeasti ja uudella näkökulmalla nuoria askarruttavia asioita ja tarjoaa nuorille uusia sosiaalisen oivaltamisen mahdollisuuksia. Hanke on hieno esimerkki nuorten parissa toteutetusta toivoa herättävästä ja nuorten omaa toimijuutta tukevasta toiminnasta. Hanke osoittaa, että museot voivat toimia ennakkoluulojen murtajina sekä yhteisöllisyyden ja identiteetin vahvistajina.

Vuoden museopedagoginen teko -palkinto
Tunnustuspalkinto jaetaan nyt yhdeksännentoista kerran Suomen Museoliiton Taidemuseopäivillä 30.10.2024 Tammisaaressa. Palkinto sisältää kunniakirjan ja Hanna Kaisa Vainion suunnitteleman kiertopalkinnon, Liitelijä – Girddášit -veistoksen. Palkinnon saajaa voi ehdottaa kuka tahansa. Yhdistyksen hallitus valitsee voittajan saatujen ehdotusten joukosta. Tänä vuonna palkintoa tavoitteli yhteensä 15 ehdokasta. Kaikki ehdokkaat ja aiemmin palkitut löytyvät osoitteesta www.pedaali.fi. Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry:n tavoitteena on edistää museopedagogista toimintaa, vahvistaa museoiden yleisötyötä tekevien ammatillista identiteettiä ja arvostusta sekä tukea jäsentensä ammatillista kehittymistä. Yhdistys toimii alan keskustelufoorumina ja tarjoaa jäsenistölleen koulutusta ja verkostoja.

Lisätietoja:

Elina Teitti
Taidekuraattori, ts.
Seinäjoen taidehalli
elina.teitti@seinajoki.fi
0407748560

Ilona Niinikangas
Museonjohtaja
Helinä Rautavaaran museo
ilona.niinikangas@helinamuseo.fi
046 8511 815

Tuuli Uusikukka
Puheenjohtaja
Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry
tuuli.uusikukka@museoleikki.fi
050 5503911

Yhteiset yleisöt -seminaari Lahdessa 25.-26.11.2024

29 lokakuun, 2024 kirjoittaja pedaali

Hyvät pedaalilaiset nyt kannattaa ilmoittautua vuoden parhaaseen yleisötyöntekijöiden seminaariin! Neljäs valtakunnallinen Yhteiset yleisöt -seminaari järjestetään Lahdessa 25.-26.11.2024

Kaksipäiväinen seminaari on suunnattu kulttuuri- ja taidealojen yleisötyön ammattilaisille. Seminaari on loistava tilaisuus tutustua yleisötyön ajankohtaisiin ilmiöihin ja verkostoitua alan asiantuntijoiden kanssa. Yhteiset yleisöt on ainoa valtakunnallinen tapahtuma, jossa eri kulttuurialojen yleisötyöntekijät kokoontuvat.

Seminaarissa jaetaan vuoden 2023 Horisontti-yleisötyötunnustuspalkinto.

Alustukset ovat suomeksi, ja keskusteluihin voi osallistua sekä suomeksi että ruotsiksi.

Seminaariin on mahdollista osallistua joko molempina tai vain toisena päivänä. Osallistumishinta molemmille päiville on 112,95 e (sis. alv.) ja yhdelle päivälle on 62,75 e (sis. alv.). Seminaarihintaan sisältyy kahvit, Malvan iltajuhla ja tiistain lounas. Maanantain lounas on omakustanteinen, mutta siihen toivotaan ilmoittautumista seminaaripaikan varauksen yhteydessä.

Ilmoittaudu seminaarin ohjelmaan ja ilmoittautumiseen pääsee alla olevan linkin kautta. Ilmoittautuminen on auki 4.11. saakka.
https://www.lahdenmuseot.fi/yleinen/yhteiset-yleisot-seminaari-lahdessa-25-26-11-2024/

Seminaarin järjestävät Lahden museot, Lahden kaupunginteatteri ja Sinfonia Lahti.

OHJELMA

MAANANTAI 25.11.

Lahden Sibeliustalo, Ankkurikatu 7

11.00 Ilmoittautuminen ja omakustanteinen lounas
Ilmoittautuminen tapahtuu Sibeliustalon aulassa. Lounas Ravintola Lastussa.

12.00 Seminaarin avaus
Maija Kylkilahti, intendentti, Sinfonia Lahti
Käytännön asiat seminaarin osalta

12.15 Orkkanisointi
Vesa Lehtinen, Sinfonia Lahti
Orkkanisoidutaan! Orkkanisoiminen on orkesterin työskentelytapojen soveltamista muihin intensiivistä ryhmätyötä tekeviin organisaatioihin. Tahdistuessaan ihmiset muodostavat aivojen verkoston. Kuinka viestitään ilman sanoja liikkeen ja hengityksen kautta? Kuinka orkesterin työskentelyä voi soveltaa pari- tai tiimityöskentelyyn? Aiheesta kertoo väitöstutkija ja Sinfonia Lahden pasunisti Vesa Lehtinen.

13.00 Hei, me sävelletään!
Lotta Svartström ja Ilkka Uurtimo, Sinfonia Lahti
Hei, me sävelletään! on luovaa musiikkikasvatusta, jossa lapset yhdessä orkesterin muusikoiden kanssa säveltävät pienen teoksen muusikoiden vetämissä sävellystyöpajoissa. Projektista kertovat viulisti Lotta Svartström ja sellisti Ilkka Uurtimo, jotka ovat työparina järjestäneet jo vuosien ajan useita työpajoja päiväkoti- ja koululaisryhmille.

14.30 Kahvitauko

15.00 Vuoden 2023 yleisötyöteko
Kulttuuri- ja taidealan yleisötyötahojen; Museopedagogisen yhdistys Pedaali ry:n, esittävän taiteen Yleisötyökillan ja Suomen sinfoniaorkesterit ry:n Horisontti-työryhmä jakaa vuoden 2023 yleisötyötekotunnustuspalkinnon sekä kunniamainninnan. Palkitut hankkeet esittelevät toimintamallejaan. Samalla julkistetaan vuoden 2024 yleisötyötekopalkinnon haku.

ILTA MALVALLA JA MALSKILLA KLO 17.30 ALKAEN

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva ja Malskin Bistro, Päijänteenkatu 9

17.30-19.00 Salaattibuffet Malskin Bistrossa. Malvan näyttelyt avoinna, mahdollisuus osallistua museon taidepajaan.

19.00 Tervetuloa Malvaan!
Museonjohtaja Tuulia Tuomen tervehdys Valogalleriassa. Sinfonia Lahden kokoonpano esiintyy. Tutustumista toisiin yleisötyöntekijöihin.

20.30 Ilta jatkuu Ant Brew’ssa

OHJELMA TIISTAI 26.11.

AAMUPÄIVÄ
Lahden kirjaston auditorio, Kirkkokatu 31

8.30 Ilmoittautuminen

Klo 9.00 Osallisuus museossa
Tanssien talveen –tuokio, tanssitaiteilija Leena Keizer

Keskustelemassa ja alustamassa :
Ulla Viljanen, Hiihtomuseo, Muistot liikkeeksi -hanke
Johanna Immeli, Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva
Sini Ojala, Lahden Historiallinen museo
Anna Jantunen, Lahden museot

10.30 Lasse Kantola: Theatrum Olga
Theatrum Olga on Suomen Diakoniaopiston Lahden kampuksen opiskelijateatteri. Lastenohjaajien, lähihoitajien sekä nuoriso- ja yhteisöohjaajien opintoihin kuuluu jopa 500 tuntia opintoja monitaiteissa. Olga on yhteisö-oppimo jossa erilaiset tekijät, kokijat ja yhteistyökumppanit kohtaavat. Me uskomme, että taide voi muuttaa maailmaa.

11-12.30 Lounas
Kumppanuustalo Fellmannian ravintola, Kirkkokatu 27

ILTAPÄIVÄ KLO 12.30-16.00
Lahden kaupunginteatteri, Kirkkokatu 14

Iltapäivän ohjelmassa on kaksi samanaikaista ohjelmaa Teatteri oppimisympäristönä Studionäyttämöllä ja Erätauko-keskustelu Ylälämpiössä. Seminaariosallistujat jaetaan kahteen osaan.

12.30-13.00 Tervetuloa Lahden kaupunginteatteriin
Lauri Maijala, teatterinjohtaja

13.00-13.45 “Vaikka se oli leikkiä, musta tuntu ihan oikeesti” Teatteri oppimisympäristönä (Studionäyttämö)
Anna-Riitta Partanen, Lahden perusopetus
Lahden kaupunginteatterin ja Lahden perusopetuksen uniikki yhteistyö tunnetaitojen, elämysten ja kohtaamisten näyttämönä.

13.00-13.55 Erätauko-keskustelut (Ylälämpiö)

13.55-14.20 kahvi

14.20-15.15 “Vaikka se oli leikkiä, musta tuntu ihan oikeesti” Teatteri oppimisympäristönä (Studionäyttämö)
Anna-Riitta Partanen, Lahden perusopetus
Lahden kaupunginteatterin ja Lahden perusopetuksen uniikki yhteistyö tunnetaitojen, elämysten ja kohtaamisten näyttämönä.

14.20-15.15 Erätauko-keskustelut (Ylälämpiö)

15.15-15.30 Yhteinen lopetus ja Erätauko-oivallukset

31.10.2024 Mitä kuuluu kaupunginmuseoiden yleisötyö?

30 lokakuun, 202428 lokakuun, 2024 kirjoittaja pedaali

Tervetuloa taas torstaina 31.10. klo 14:30-16 Mitä kuuluu? -etäiltapäivään! Tällä kertaa kuulemme kaupunginmuseoiden yleisötyöstä seuraavilla otsikoilla:

Yleisötyön yhteistyö. Henna Kettunen, Kainuun Museo
Kuopio 250 – Juhlavuoteen valmistautuminen.Sanna Reinikainen, Kuopion kaupungin museot
Yhteisöllistä selvitystyötä – rakennusmestari Onni Tourun jäljillä. Ulla Clerc, Naantalin museo

Lisäksi pinnan alla kuplii keskustelua mm. museoiden ja kaupungin/kunnan viestinnän välisestä suhteesta. Tervetuloa kuuntelemaan alustajiamme ja keskustelemaan aihepiiristä kollegiaalisen vertaistuen hengessä!

***
Muistathan myös tehdä kalenterimerkinnän 28.11. – silloin kysymme, mitä kuuluu suurille muutoksille? Alustamassa ovat Karoliina Autere Pohjois-Pohjanmaan museosta otsikolla ParasRakas museo moniäänisyyttä mahdollistamassa ja Maija Karhu Forum Marinumista aiheella Museo kaupunkikehittäjänä. Kolmatta alustajaa vielä toivotaan – laita viestiä info@pedaali.fi!

Yleisötyön suunnittelun vertaisfoorumi

25 lokakuun, 202414 lokakuun, 2024 kirjoittaja pedaali

Miten museoissa suunnitellaan yleisötyötä?

Jaetaanko yleisötyön strategioita yleisölle?

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ja liikenne- ja viestintähistorian verkosto Trafiikki-museot järjestävät kaikille avoimen vertaisfoorumin yleisötyön suunnittelusta maanantaina 11.11. klo 10-12 Zoomissa.

Tapaamisessa keskustellaan museoiden yleisötyön suunnittelusta, sen käytännöistä ja haasteista. Ohjelmassa on alustuksia, joissa tarkastellaan, miten eri tavoin museot suunnittelevat yleisötyötään, millaisin painotuksin yleisötyön strategioita tehdään sekä mitä tästä työstä jaetaan yleisöille. Alustusten jälkeen keskustelu jatkuu pienryhmissä.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 10.11. klo 16 mennessä.

Ohjelma:

10.00-10.15 Alkusanat Trafiikilta ja Pedaalilta

10.15-10.30 Suunnitelmallisuutta yleisötyöhön Yleisötyöpolitiikasta, KAMU Espoon kaupunginmuseo. Museolehtorit Helena Heikkilä ja Iris Hyyrynen.

10.30-10.45 Postimuseon pedagogisen ohjelman kehittämistyö. Trafiikki-museoiden projektipäällikkö Heini Sorakivi.

10.45-11.00 Vahvuuksina ammattitaito ja yhteistyö – Turun museokeskuksen yleisötyöyksiön muodostaminen, profession kirkastaminen sekä muutoksen tuulet organisaatiouudistuksen edessä. Turun museokeskuksen yleisötyön intendentti Mika Väyrynen.

11.00-11.30 Keskustelua pienryhmissä

11.30-12.00 Yhteinen keskustelu

Kysymyksiä pienryhmäkeskusteluihin:

Pitäisikö museoiden jakaa yleisötyön suunnitelmia tai ohjelmia yleisöille? Miksi? Miksi ei?

Miten museossanne suunnitellaan yleisötyötä? Löytyykö teiltä yleisötyötä ohjaavaa ohjelmaa tai strategiaa?

Millaisiin asioihin yleisötyössä kaipaisit museossanne suunnitelmallisuutta? Esim. tapahtumat, palvelut, tuotteistaminen, pedagogiikka, joku muu?

Uutta yleisötyötä, yhteistyötä ja elävää perintöä museoihin Leader-hankkeella

11 lokakuun, 2024 kirjoittaja pedaali

Puna-harmaa hirsirakennus, riukuaitaa ja taustalla aitta.

Lounais-Suomessa toimivalla maaseudun kehittämisyhdistyksellä Leader Ravakalla on ollut käynnissä ekomuseotoimintaan liittyvä hanke kuluneen viiden vuoden ajan. Leader-ryhmät mahdollistavat neuvonnalla ja julkisella rahoituksella maaseudun asukkaiden ideoimia kehittämishankkeita, joilla lisätään alueellista hyvinvointia ja elinvoimaa.

On ollut mielenkiintoista hypätä museopedagogista maaseudun hankekoordinaattoriksi ja nähdä museoiden yleisötyötä museokentän ulkopuolelta. Tämän artikkelin tarkoituksena on kertoa yhden hanke-esimerkin kautta millaista yhteistyötä museot voivat tehdä Leader-ryhmien kanssa ja miten ekomuseotoiminnan kehittämiseen tähdännyt hanke päätyi kehittämään museoiden yleisötyötä Ravakan alueella.

Echoes – ekomuseotoiminnan kehittäminen 2020-2024

Echoes-hanke oli Ravakan kansainvälinen EU:n maaseuturahaston rahoittama hanke, jonka kumppanit olivat Leader-ryhmiä Pohjois-Satakunnasta, Ruotsista, Italiasta, Kroatiasta ja Tsekistä. Ravakan alueelta mukana olivat Eurajoki, Laitila, Mynämäki, Pyhäranta ja Rauma. Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää monipuolisesti näiden kuntien alueella sijaitsevia kohteita, joita voisi pitää ekomuseoina. Ekomuseot ovat toimintaympäristöjä, joilla on merkitystä alueen asukkaille ja joissa toimitaan yhdessä ja tunnistetaan ”paikan henkeä”. Ne voivat olla museoituja paikkoja, mutta kokoelmat ja rakennukset eivät ole ekomuseon keskiössä, vaan ihmiset, luonto ja aineellinen ja aineeton perintö luovat yhdessä ekomuseon.

Ihmisten toiminta ja yhteinen kokemus paikasta voivat luoda pronssikautisesta hautaröykkiöalueesta ekomuseon. Sammallahdenmäki on Raumalla sijaitseva UNESCO-maailmanperintökohde, jossa toimii Perinneyhdistys Keritys ry.

Ravakan alueen kokeilujen kohteiksi valikoituivat Kauppilan umpipiha, Mynämäen museot, Sammallahdenmäki, Santtion kylä ja Välimaan perinnetorppa. Hankkeen tavoitteena on ollut kohteiden toiminnallisuuden, palvelutason, markkinoinnin ja tuotetarjonnan kehittäminen yhteistyössä muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Hankkeessa on pyritty myös lisäämään kohteiden tunnettuutta ja erilaistamaan palveluja sekä nostamaan niiden tasoa sekä kansainvälisyyttä.

Seppä työskentelemässä Korvensuun konepajamuseossa, joka kuuluu Mynämäen museoon. Museota pidetään auki yhteistyössä vapaaehtoisten ja matkailuoppaiden kanssa.

Museoiden yleisötyön kehittäminen keskiöön

Aloittaessani koordinaattorina hankkeen loppupuolella helmikuussa 2023 kysyin mukana olevilta toimijoilta mitä he vielä toivoisivat hankkeelta. Alueen museot olivat verkostoituneet ja tutustuneet kansainvälisiin ekomuseoihin jo 3 vuoden ajan, tosin pandemia-aika oli muuttanut suunnitelmia useaan otteeseen. SAMK:in opiskelijoiden kanssa oli listattu museoiden nykyisiä palveluita, pohdittu mitä niistä vielä puuttuu, mitä pitäisi tehdä, millaisia kulttuuritoimijoita alueella on sekä järjestetty kansainvälinen seminaari Sense of Place. Kolmessa kohteessa oli testattu uudenlaisia tapahtumia.

Oma ammattitaustani on museopedagogiassa ja mukana olleita museoita kiinnostikin kehittää nimenomaan sitä puolta omassa toiminnassaan. Kolme mukana olleista kohteista toimii kaupunginmuseon tavoin. Niiden yleisötyötä ei johda eikä toteuta museopedagogi, vaan museoiden ja kulttuurin parissa yleisemmin työskentelevä kunnan tuottaja tai päällikkö, jolla on moninainen työkenttä. Nämä museot todettiin ekomuseon hengessä nimenomaan paikallisille tärkeiksi kohteiksi, joten päätettiin keskittyä heidän palvelemiseensa ulkomaalaisten turistien houkuttelemisen sijaan.

Kulttuurikasvatus

Mynämäellä ja Eurajoella kulttuurikasvatuksen kehittäminen nousi tärkeänä tavoitteena esiin. Se sopikin hankesuunnitelman teemoihin ”kulttuuriperintökohteen omistajuus” sekä ”yhteisöjen ja lasten osallisuus”. Kulttuurikasvatussuunnitelmiin sisältyviä museovierailuja kehitettiin museoissa toimivien vapaaehtoisten kanssa sisältämään entistä enemmän paikallista elävää perintöä ja lasten omaa kulttuuriperintöä.

Eurajoella järjestettiin vapaaehtoisten kanssa työpaja, jossa listattiin niin eurajokelaista elävää perintöä kuin vapaaehtoisten perinnetaitoja, joita torpalla järjestettyihin koululaisvierailuihin ja kesän tapahtumiin voitaisiin sisällyttää. Pajan tulokset toimivat jatkokehittämisen pohjana. Mynämäellä otettiin 1-2.-luokkalaisten museovierailun osaksi Tekniikan museon Tekniikan tarinamaton ja KAMU Espoon kaupunginmuseon Tulevaisuuden museo -konsepteista kehitelty lasten oman elävän perinnön näyttely. Mynämäen museovierailujen sisältöjä kehitetään jatkossa mm. vapaaehtoisten koulu- ja kauppakertomusten perusteella.

Mynämäen museon 1.-2.-luokkalaisten vierailuun sisällytettiin lasten oman näyttelyn rakentaminen, johon oppilaat toivat yhden perheensä elävästä perinnöstä kertovan esineen ja kotona yhdessä kirjoitetun esinetekstin. Oppilaat esittelivät oman perinteensä toisilleen. Kuvassa näyttelyssä vierekkäin asetellut puilla lämmittämisen perinne ja puun käsittelytaito.

Hankkeessa järjestettiin myös kaikille avoin pienten kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmia käsitellyt webinaari, jossa kuulijat saivat esimerkkejä Lapista, Mynämäeltä, Maskusta, Kirkkonummelta, Eurajoelta, Mynämäeltä ja saaristosta. Vapaaehtoisten ja matkailuoppaiden kanssa toteutettava kulttuurikasvatus todettiin sekä rikkaudeksi että haasteeksi. Yhteistyötä pyritään kehittämään tulevissa Ravakan kansainvälisissä hankkeissa kaudella 2023-2027.

Tapahtumat

Hankkeessa mukana olevissa kohteissa on testattu erilaisia toimintaa monipuolistavia tapahtumakonsepteja. Pienillä kokeiluilla on nähty, millaisia mahdollisuuksia paikoilla on ja millaista yhteistyötä alueella voidaan tehdä. Kauppilan umpipihalla järjestettiin luonnonmateriaaleja ja luovuutta yhdisteleviä Tehdään luonnosta -työpajoja. Sammallahdenmäelle kehitettiin pimeään vuodenaikaan uusi Lyhtyopastus ja Mynämäen museoissa järjestettiin paikallista vaateteollisuutta esittelevä Vintage-muotinäytös. Ukrainalaisten elävää perintöä esittelevä kesänäyttely oli hyvä esimerkki pienillä resursseilla toteutettavasta yhteistyöstä yhteisöjen kanssa.

Kauppilan umpipihalla järjestettiin kaksiosainen Tehdään luonnosta -työpaja.

Elävän perinnön sisällyttäminen vahvemmin museoiden toimintaan helpottuu hankkeessa kootun Perinnetaitajapankin avulla. Perinnetaitajapankista löytyy eri kädentaitojen osaajia, joita voi tilata tapahtumiin Vakka-Suomen alueella. Listasta on varmasti hyötyä myös muilla alueilla! Pankki löytyy pian ravakka.fi -sivuilta materiaaleja-osiosta.

Pyhärannan Santtion kylä oli kohteena erilainen kuin muut. Se muistuttaa ehkä enemmän tyypillistä ekomuseota, joka on elävä paikka, ei museo. Santtio-seuran järjestämään Pyhäranta-päivään sisällytettiin aineetonta merellistä perintöä esitteleviä työnäytöksiä ja hankkeen aikana on ideoitu myös vapaaehtoisen palontorjunnan ja juhannusperinteiden esilletuomista Santtiossa. Jo itsessään perinteikäs tapahtuma vahvisti yhteistyön, paikallisperinteen ja paikan hengen ja yhteyttä ”ekomuseo”kylässä.

Oppiminen

Museopedagogeina työskentelevät, hankkeessa mukana olleet kulttuurityöntekijät ovat oppineet ja saaneet ideoita yleisötyöhön museovierailuilla kotimaassa ja ulkomailla. He ovat myös avartaneet ajatteluaan museoista ekomuseokonseptin myötä sekä nähneet erilaista toimintaa opintomatkoillaan. Hankkeen kokeilut ja kokemukset ovat monipuolistaneet museoiden toimintaa ja lisänneet innostusta kehittää museoiden yleisötyötä edelleen.

Hankkeen kumppaneita ja artikkelin kirjoittaja oppimassa Talomuseo Glimsissä Espoossa museolehtori Helena Heikkilän opastuksessa.

Kirjoittaja Tiina Hero on toiminut KAMU Espoon kaupunginmuseon museopedagogina 20 vuotta ja toimii nykyään hankekoordinaattorina Leader Ravakassa. Tiina toimii myös Pedaalin blogin päätoimittajana (artikkelien julkaisupäätökset tehdään toimituskunnan yhteistyönä).