Jäsenillassa tutustutaan Espoonkartanon historiaan KAMUssa WeeGeellä 2.4. klo 16.30.

Mustavalkoinen kuva kartanosta.
Espoonkartano ja puutarha vuonna 1910.Kuva: A. Europaeus, Museovirasto

Espoonkartano on Espoon useista kartanoista merkittävin, ja se oli aikoinaan yksi suurimmista tiloista Suomessa. Kartano perustettiin Espobyn kylän kohdalle vuonna 1556 ja tämä kylä antoi myös nimen koko Espoolle.

KAMUn vaihtuva näyttely ”Kartano Kuninkaantien varrella”, avautui 26.10.2023. Näyttely kertoo Espoonkartanon pitkästä ja monivaiheisesta historiasta.

Näyttelyn sisällöissä hyödynnetään uutta tutkimustietoa, joka esitetään visuaalisesti ja kokemuksellisesti. Näyttelyssä sekä ulkotilan että sisätilan tunnelmat vuorottelevat ja elävöitysvideot tuovat kartanon ihmiset arjen askareineen mukaan elämykseen. Näyttelyn äänimaisemat tukevat monikerroksellista esittämistä. 

Huhtikuun jäsenilta järjestetään suoraan Pedaalin hallituksen kevätkokouksen perään. Kevätkokous alkaa 2.4. klo 16.00 KAMUssa WeeGeellä, Ahertajantie 5, 02100 Espoo. Jäsenilta aloitetaan klo 16.30 opastuksella näyttelyyn.Opastuksen jälkeen tarjolla on pientä purtavaa ja mahdollisuus keskustella näyttelystä ja vaihtaa kuulumisia.

Ilmoittaudu mukaan jäseniltaan sähköpostitse viimeistään 27.3. osoitteeseen info@pedaali.fi. Kevätkokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä ja siitä on lähetetty erillinen kutsu jäsenille.

Pedaali toivottaa kaikki jäsenensä lämpimästi tervetulleiksi sekä kevätkokoukseen, että jäseniltaan Espoossa!

Jäsenilta Median museo Merkissä 15.3

Tervetuloa 15.3.2024 16.30-18 uudistuneeseen Merkkiin, joka aiemmin tunnettiin Päivälehden museona. Pääsemme tutustumaan uuteen päänäyttelyyn sekä kuulemme museon uudistuksista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Luvassa pientä syötävää.
Tervetuloa merkitysten äärelle!

Ilmoittautuminen jäsenille 13.3. mennessä sähköpostilla osoitteeseen info@pedaali.fi

***

Merkin vierailua edeltää Pedaalin hallituksen kokous klo 15 Museo merkissä, Ludviginkatu 2-4. 00130 Helsinki. Kokoukseen voi liittyä myös (jäsenille lähetty linkki sähköpostitse). Tervetuloa toiminnasta kiinnostuneet jäsenet!

Tulevia kulttuurituottajia opettamassa

Syksyllä 2023 opetin Metropolian kulttuurituotannon opiskelijoille kurssia kulttuurin tuntemuksesta ja ajankohtaisista ilmiöistä. Kurssilla keskityttiin erityisesti museoalan esimerkkeihin. Mitkä asiat puhuttivat ja pohdituttivat kulttuurialan opiskelijoita syksyllä 2023?

Museoala työllistää yhä enemmän ihmisiä, joiden opintotaustoista löytyy muita koulutusaloja kuin niin sanottuja perinteisiä museoaineita. Erityisesti tämä koskee yleisötyötä, jonka parissa työskentelee nykyisin esimerkiksi kulttuurituottajia ja yhteisömanagereita. Tuottamisen lisäksi kulttuurituottajien on tärkeää ymmärtää myös kulttuurin sisältöjä ja erilaisten kulttuuri-ilmiöiden taustoja sekä omaa paikkansa kulttuurialalla ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa.

Kulttuurin tuntemus ja ajankohtaiset ilmiöt -kurssi on osa ammattikorkeakoulu Metropolian kulttuurituotannon koulutusohjelman ensimmäisen vuoden opintoja. Kurssin keskeisiin teemoihin ja käsitteisiin kuuluivat kulttuuri, kulttuuriperintö, kulttuuri-identiteetti ja vastuullinen kulttuuritoiminta. Kurssilla käsiteltiin myös historiallista ajattelua ja painotettiin ilmiöiden ajallisten ulottuvuuksien ymmärtämistä (menneisyys-nykyisyys-tulevaisuus) ja kontekstoinnin tärkeyttä. Ajankohtaisista ilmiöistä nostin esille muun muassa yhteisöiden kanssa työskentelyn, moninaisuuden, edustavuuden, dekolonisaation, antirasismin, inklusiivisuuden, digitalisaation, pelillistämisen ja tekoälyn.

Luennoilla kävimme opiskelijoiden kanssa kiinnostavia keskusteluja esimerkiksi kulttuuriperinnön suojelusta ja siihen liittyvästä määrittelyvallasta. Opiskelijat pohtivat myös muun muassa mikä on ajankohtainen ilmiö tässä nopeiden reaktioiden maailmassa. Keskusteluiden ja tunnilla teetettyjen tehtävien kautta oli kiinnostavaa tehdä havaintoja siitä, miltä museoala näyttäytyy ulospäin. Saavutettavuudesta keskustellessa nousi ilmi, etteivät kaikki opiskelijat koe museoita saavutettaviksi, vaan niihin liittyy yhä edelleen elitistinen mielikuva. Kysyttäessä minkälainen kulttuurituottaja haluaisit olla tulevaisuudessa, monet toivoivat pystyvänsä työskentelemään yhdenvertaisemman ja inklusiivisemman kulttuurialan ja maailman puolesta.

Opiskelijat tutkivat kurssilla mm. Valokuvataiteen museon K1 -näyttelytilan saavutettavuutta. Kuva: Virve Laustela, Suomen valokuvataiteen museo.

Kurssirungon oli valmistellut edellisenä vuonna museolehtori Tiina Hero, joka opetti samaa kurssia edellisinä vuosina. Hyvin suunnitellun rungon pohjalta kurssi oli helppo suunnitella ja valmistaa omat luentosisällöt sekä tuntitehtävät. Opetuksessa käytin paljon esimerkkejä museoalalta painottaen yleisötyötä, jonka parissa kulttuurituottajaopiskelijat tulevat työskentelemään, jos he päättävät suunnata museoalalle. Historioitsijana ammensin aineksia monivuotisesta työkokemuksestani museoalalla niin tapahtumien kuin näyttelyidenkin kanssa työskentelystä, mutta myös omasta väitöskirjatutkimuksestani.

Vuosina 2021 ja 2022 kurssilla puhututti ajankohtaisena ilmiönä mm. Kansallismuseon esiin nostama saamelaisten historia ja yhdenvertaisuus. Kotiinpaluu-näyttely, kuva Omar El Mrabt, Museovirasto.

Osana kurssisuoritusta opiskelijat tekivät ryhmätyön jostakin ajankohtaisesta ilmiöstä ja tulkitsivat sitä jonkin konkreettisen esimerkin kautta. Projektityön ei tarvinnut käsitellä museoalaa, vaan ryhmät saivat valita teeman omien mielenkiinnonkohteidensa mukaan. Ryhmätyöt käsittelivät seuraavanlaisia aiheita: Museoiden saavutettavuus Suomessa – Case Suomen valokuvataiteen museo K1, Tove Jansson – Sateenkaarihistoria mediassa, Lähisuhdeväkivalta ja taide: Miten taide voi auttaa lähisuhdeväkivallan uhreja?, Seksuaalisuus ja representaatio nuorten tv-sarjoissa, Tekoäly elokuvatuotannossa, Miten sukupuolten välinen tasa-arvo esitetään lapsille Disneyn prinsessa-elokuvissa? ja Digitalisaation vaikutukset musiikin tuotantoon.

Taiteilija Tove Jansson maalaamassa freskoa al secco Kiilan ruotsinkielisen kansakoulun ruokasaliin lokakuussa 1953. JOKA / Museovirasto

Seuraavana julkaisemme yhden opiskelijoiden kirjoittaman, museoihin liittyvän artikkelin projektityöstään.

Kirjoittaja Iisa Aaltonen on Pedaali ry:n hallituksen jäsen ja väitöskirjatutkija Historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelmassa (HY).

Helmikuun jäsenilta: Villa Gyllenberg 29.2

Helmikuun jäsenillassa suuntaamme Villa Gyllenbergiin ja tutustumme opastetusti pian avautuvaan Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 -näyttelyyn torstaina 29.2. klo 16–18. Varaa paikkasi pian, sillä mukaan mahtuu 30 jäsentä. Ilmoittautuminen 20.2. mennessä sähköpostilla osoitteeseen info@pedaali.fi

⭐ Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950, 14.2.–9.6.2024 ⭐

Helene Schjerfbeck (1862–1946) rakasti sekä maalaustaidetta että muotia, ja hänen muotokuvissaan mallin vaatetus oli olennainen osa teosta. Modernin muodin syntyvaiheet osuivat yksiin Helene Schjerfbeckin 1870-luvulta 1940-luvulle ulottuneen uran kanssa. Schjerfbeck ja muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 on ensimmäisiä näyttelyitä Suomessa, jossa historiallisia pukuja ja maalaustaidetta esitellään rinnakkain. Taideteoksia on esillä noin 20 suomalaistaiteilijalta, ja pukuja on esillä reilu 30. Näyttely on osa Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön 75-vuotisjuhlavuotta.

Kuvassa Helene Schjerfbeckin teos Elegantti nainen (Dora), n. 1928, öljy kankaalle, 37,5 x 38,5 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

Kuva: Matias Uusikylä / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

Yleisötyön pelillistäminen kiinnostaa – Tampereella tartuttiin lokakuussa tarinoihin

Onko minusta pelisuunnittelijaksi tai rooliin eläytyjäksi? Miksi kukaan tulisi katsomaan draamaopastustani tai kokeilemaan suunnittelemaani museopeliä? Laadukkaita ja isolla rahalla tuotettuja vastineita tarjolla lähes loputon määrä, joten mitä annettavaa minulla muka on?

Muun muassa tällaisia kysymyksiä käsiteltiin Pedaali ry:n sekä Liikenne- ja viestintähistorian yhteistyöverkosto Trafiikin järjestämässä Tartu Tarinaan! -koulutuspäivässä Tampereella, museokeskus Vapriikissa lokakuussa 2023. Museoiden opetus- ja yleisötyön ammattilaisille suunnatussa tapahtumassa sukellettiin pelillistämisen ja historian elävöittämisen teemoihin monipuolisten luentojen ja työpajojen kautta. Noin viisikymmentä osallistujaa pääsi kokeilemaan larppausta, toteuttamaan matalan kynnyksen museodraamaa ja tutustumaan pelisuunnittelun perusteisiin.

Kuva: Olli Nordling

Historian elävöittäminen on ollut merkittävä osa museotyötä vuosikymmenten ajan. Elävöittämisen tasossa ja elävöittäjien valmiuksissa on kuitenkin eroja. Kevyimmillään elävöittäminen voi tarkoittaa pukeutumista entisajan vaatteisiin tai vaikkapa vanhojen käsityötaitojen esittelemistä. Draamaopastukset ja pelit taas ovat vaativampaa elävöittämistä. Itsensä likoon pistäminen ja esiintyminen voivat tuntua vaivaannuttavalta ja niiden vaatima työmäärä murskaavalta.

Tässä blogitekstissä käymme läpi koulutuspäivän antia ja sieltä saatuja oppeja. Toivomme, että teksti kannustaa tarttumaan museotyön elävöittämiseen ennakkoluuloja kaihtamatta. Lisäksi se antaa vinkkejä siihen, keneen kannattaa olla yhteydessä, kun oman pelin tekeminen alkaa tuntua oikealta vaihtoehdolta.

Kattava katsaus museopeleihin

Tartu tarinaan! -tapahtuman aamupäiväsessioissa kuultiin useita salamapuheenvuoroja, joissa esiteltiin Suomessa tehtyjä pelillistettyjä museo- ja historiasisältöjä. Vapriikin pitkäaikainen opas Markus Henriksson johdatteli kuulijat aiheeseen ja pelien merkityksellisyyteen esittelemällä Raid over Moscow –tietokonepelin sekä sen vuonna 1985 aiheuttaman ulkopoliittisen selkkauksen. Peleillä on oma yhteiskunnallinen ulottuvuutensa, eikä kyse ole pelkästä lasten leikistä.

Museolehtori Inka Tuominen työväenmuseo Werstaalta esitteli Pako kulutusyhteiskunnasta -pakopeliä, jonka keskeisenä kysymyksenä on selvittää, mikä on suurin teollistumisen tuottama ongelma. Hän havainnollisti pelinteon haasteita ja kertoi, miten pelistä voidaan suunnitella yhtä lailla elämyksellinen ja opetuksellinen kokonaisuus. Opetettavan aiheen työstäminen pelin jälkeen on myös tärkeää. ”Pako kulutusyhteiskunnasta” antaa koululaisille työkaluja vaikkapa siihen, miten omalla kulutuskäyttäytymisellä voi vaikuttaa maailmaan.

Tampereen historiallisten museoiden tutkija Asla Heikkari teki katsauksen opetussisältöjä ja liveroolipelaamista yhdisteleviin nopeasti pelattaviin eduLarpeihin. Heikkarin esittelemistä peleistä erityisesti 2050-luvun YK:n ilmastokokousta mallintava Fortitude ja historian opetuksen käyttöön soveltuva Limbo nousivat esiin toteutuskelpoisina esimerkkeinä liveroolipelaamisesta opetuksen välineenä. Parhaimmillaan eduLarp auttaa eläytymään toisessa paikassa ja ajassa elävien ihmisten elämään sekä edesauttaa historiallisen empatian kehittymistä. Riskinä puolestaan on se, että pelissä tapahtunutta aletaan pitää ikään kuin historiallisena totuutena.

Asla Heikkari valmistelee työpajaa. Kuva: Olli Nordling

Kuopion kaupunginmuseoiden museolehtori Sanna Reinikainen kertoi digitaalisten oppimispelien käytöstä museo-opetuksessa. Kuopion museoilla on ollut jo vuosia käytössään Seppo-alusta, joka mahdollistaa yksinkertaisten, mutta sisältörikkaiden digitaalisten pelien rakentamisen. Eri ikäisille suunnattuihin peleihin lukeutuvat mm. Kuopio 1918, Tornin historiapolku ja Kuopio 1700-luvulta Suomen sodan aikaan. Yhteensä museon nettisuvuilla tarjolla olevia pelejä on lähes 20 ja historian lisäksi niissä käsitellään mm. luonnontiedettä ja taidetta.

Oulun museo- ja tiedekeskus Luupin museolehtori Laura Lampinen esitteli Ilopyydys-pakopeliseikkailun, jossa pelaajien tehtävänä on selvittää salaperäinen taidevarkaus. Taidetestaajien kautta markkinoitu peli tarjosi kekseliään tavan tutustua Oulun taidemuseon Rento meininki -näyttelyn teoksiin, sillä johtolankojen selvittäminen vaati näyttelyssä esillä olleiden taulujen tarkkasilmäistä tarkastelua. Kokemusta maustettiin 3D-printatuilla aarrearkuilla, koodiavaimilla ja palapeleillä. Sittemmin pelistä on suunniteltu myös kouluihin kuljetettava versio.

Salamapuheenvuoroissa esitellyt pelit olivat moninaisia ja keskenään hyvin erilaisia. Niitä kaikkia yhdisti huomio siitä, että pelit ovat pätevä, merkittävä ja mainettaan kevyempi tapa toteuttaa museo-opetusta. Moni pitänee vaikeimpana asiana pelin suunnittelua, mutta suurimmat haasteet liittyvät usein pelien testaamiseen ja markkinointiin. Paraskaan museopeli ei ole onnistunut, mikäli se ei löydä yleisöään. On siis tärkeätä kiinnittää huomioita myös palveluiden paketointiin ja palvelupolkuihin.

Yhteistä opetuspeleillä oli myös se, että ne perustuivat pitkälti ilmiöoppimiseen. Esityksistä jäi tuntu, että tarkkojen tiedollisten tavoitteiden sijasta pelit ovat parhaimmillaan, kun ne auttavat eläytymään, jättävät muistijäljen kokemuksesta ja innostavat tutustumaan käsiteltävään aiheeseen myös jälkijättöisesti. Liiallinen tietoähky ei palvele pelaajia eikä pelien vetäjiä. Vastaavasti tarpeeksi väljästi määritelty teoreettinen viitekehys helpottaa pelisisältöjen ja -tarjonnan suunnittelua.

Työpajoista käytännön kokemuksia

Asla Heikkarin vetämässä eduLarp-työpajassa kävijät pääsivät kokeilemaan kevyttä larppaamista luottamuksellisessa ilmapiirissä. Larpin aiheena oli eläinten joulurauha ja siitä neuvotteleminen. Larp-pajoja seuranneessa keskusteluissa työpajoja kiiteltiin siitä, että ne auttoivat madaltamaan kynnystä oman larpin tekemiseen tai vetämiseen. Samalla ne auttoivat ymmärtämään liveroolipelaamisen mahdollisuuksia ja rajoitteita aivan uudella tavalla. Myös larp-pelien monimuotoisuus ja kekseliäisyys herätti paljon keskustelua.

Somana ry:n museodraamapaja. Kuva: Olli Nordling

Kulttuuriyhdistys Somana ry:n Maiju Eronen ja Henna Moisio esittelivät museodraaman mahdollisuuksia. Pajassa liikuttiin ja myös jähmetyttiin patsaiksi esittämään yläkoulun museovierailun ryhmää. Pienryhmät pääsivät valmistamaan oman pienen museodraamansa muille esitettäväksi rekvisiittaa ja sen pohjalta muodostettua taustatarinaa apuna käyttäen.

FT Velvet Sporsin (Tampereen yliopisto) työpajassa harjoiteltiin pelisuunnittelun työkalujen käyttämistä. Sporsin esittelemän itsemääräämisteorian (self-determination theory) mukaan ihmisillä on kolme perustarvetta: autonomia eli tunne asioiden kontrolloimisesta, kompetenssi eli kokemus osaamisesta ja oppimisesta sekä kuulumisen ja yhteyden luomisen tarve. Kun näihin tarpeisiin pystytään pelissä vastaamaan, ollaan jo pitkällä.

Pajaosuudessa kukin osallistuja pohti, minkä museoissa käsiteltävän asian he haluaisivat pelillistää. Pienryhmissä valittiin aiheista yksi, jota työstettiin kohti pelimuotoa peleistä tutuilla termeillä. Miten sinun pelissäsi edistyminen näkyisi edistymispalkissa (progress bar)? Millaisia tapahtumia pelissäsi olisi: olisiko esimerkiksi tieteellistä tutkimusta käsittelevän pelin tapahtuma artikkelin julkaiseminen tai hylkäys kuuluisassa julkaisussa tai pelihahmon karonkka? Millaisia rangaistuksia pelissäsi olisi tai mistä saisi pisteitä? Spors kertoi myös pelillistämisen haasteista – kaikki kun eivät käytä peliä lainkaan samalla tavalla. Jotakuta innostava piirre saattaa nostattaa toisen karvat pystyyn.

Asiantuntijat kertoivat kokemuksistaan

Spors jatkoi iltapäivää puheenvuorolla siitä, miten peliteknologiat voivat tukea ihmisten suhdetta omaan terveyteensä ja mielenterveyteensä. Puheenvuorossaan hän kävi läpi pelien ja mielenterveyden sekä hyvinvoinnin välistä suhdetta. Pelit ja pelillistetyt sisällöt voivat sekä auttaa että haitata käyttäjiensä mielenterveyttä. Siksi niiden suunnittelijalla on aina suuri vastuu, josta olisi syytä olla tietoinen. Spors neuvoi jokaista omaa peliään suunnittelevaa huomioimaan seuraavat seikat:

  • Kysy itseltäsi: olenko oikea ihminen tekemään tällaisen pelin?
  • Keskustele kohderyhmäsi kanssa, jotta voit ennakoida ja minimoida ongelmia.
  • Tutustu pelillistämisen hyviin käytäntöihin ja tee niiden pohjalta ratkaisuja oman pelisi luomiseksi.
  • Pidä pelisuunnittelusi periaatteet ja syntyvät materiaalit mahdollisimman avoimina.
  • Laita materiaalit ja valmis peli vapaaseen jakoon.

Varoituksista huolimatta Spors kannusti pelien suunnitteluun, kunhan se tehdään vastuullisesti ja yleisöjen tarpeita kuuntelemalla.

Velvet Spors kertoo pelisuunnittelusta. Kuva: Olli Nordling

Toisessa tutkijapuheenvuorossa historiantutkija, FT Jenni Lares kertoi tutkimushankkeesta, johon liittyy vuonna 2022 järjestetty Talvikäräjät-liveroolipeli. Lareksen ideoimassa ja pääkäsikirjoittamassa liveroolipelissä käsiteltiin 1600-luvun käräjäoikeuden pöytäkirjojen oikeustapauksia tuomalla tapaukset pelaajien elävöitettäväksi hahmojen kautta. Pelaajat päätyivät osin samoihin ja osin eri ratkaisuihin kuin 1600-luvun esikuvansakin. Lareksen pelinkirjoittajaryhmä pyrki historian, paikallisyhteisön ja toisen ajan oikeuskäsitysten käsittelemiseen pelaajien henkilökohtaisella tasolla ja historiakokemuksen luomiseen.

Jenni Lareksen esitelmä Talvikäräjät-larpista kiinnosti yleisöä paljon. Kuva: Olli Nordling

Lopuksi

Seminaarin osallistujat antoivat tiiviistä päivästä mukavaa palautetta. Työpajoille olisi tosin toivottu olleen enemmän aikaa. Pelillistäminen ja elävöittäminen on tämän hetken tärkeä aihe, joka pohdituttaa monia aiheen parissa työskenteleviä. Trafiikki-museoiden ja Pedaali ry:n seminaaripäivä saaneekin ennemmin tai myöhemmin jatkoa jossakin muodossa, joko etänä tai lähitapaamisena.

Kirjoittajat: Seminaaripäivää järjestämässä olleet Postimuseon digitaalisen kulttuuriperinnön asiantuntija Olli Nordling ja Haminan museoiden amanuenssi Nina Talvela

14. 2 2024 – FUISM <3 Pedaali –

FUISM_Pedaali_invitation remote seminar February 14 2024

*** Below: in english & på svenska ***

14. helmikuuta 2024 – FUISM <3 Pedaali – etäseminaari
museopedagogiikan ja yleisötyön parhaista käytänteistä

Ruotsalainen museopedagoginen yhdistys FUISM (Föreningen för pedagogisk
utveckling på svenska museer)ja Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry
kutsuvat jäsenensä ystävänpäivänä 14.2.2024 etäseminaariin
museopedagogiikan ja yleisötyön parhaista käytänteistä. Seminaari
pidetään klo 13–16 (Suomen aikaa) ja klo 12–15 (Ruotsin aikaa).

Tilaisuus koostuu neljästä lyhyestä esitelmästä, jotka avaavat
ajankohtaisia hankkeita (2 esitystä kummastakin maasta) sekä
keskusteluista kollegoiden kanssa kummaltakin puolin Itämerta.
Tilaisuuden kielinä käytetään englantia ja ruotsia.

Ohjelma ja linkki tapahtumaan löytyy täältä

****ENG****

14th of February 2024
FUISM <3 Pedaali – remote seminar on best practices in the field of
museum education and audience
engagement

The Swedish Society for Museum Education FUISM and The Finnish
Association for Museum Education Pedaali welcome their members to a
remote seminar on best practices of museum education and audience
engagement on Valentine’s Day 14th of February 2024. The seminar will be
held at 12–15 o’clock (Swedish time) / 13–16 o ́clock (Finnish time).

The event will consist of four short presentations on interesting
current projects
(2 from each country) as well as discussions with colleagues from other
side of the Baltic Sea. The languages used will be English and Swedish.

See the program and get the Teams-link from here

****SE*****

14:e februari 2024
FUISM <3 Pedaali – ett digitalt seminarium kring ”best practices” i
museipedagogik och
publikengagemang

FUISM – föreningen för pedagogisk utveckling på svenska museer och
Pedaali- den finska föreningen för museipedagogik, välkomnar sina
medlemmar till ett digitalt seminarium kring ”best practices” i
museipedagogik och publikengagemang på Alla Hjärtans Dag, den 14:e
februari 2024. Seminariet kommer att hållas kl 12-15 (svensk tid) /
13-16 (finsk tid).

Seminariet består av fyra korta presentationer av spännande och aktuella
projekt (två från varje land), samt utbyte och diskussioner med kollegor
från andra sidan Östersjön. Seminariet kommer att hållas på engelska och
svenska.

Program och Teams-länk härifrån

Laglänk skickas efter registrering. REGISTRERA:

 info@pedaali.fi

30.11 Mitä kuuluu palvelumuotoilulle?

Miten olette virtaviivaistaneet prosessejanne ja tehneet yleisötyöstä sujuvampaa niin asiakkaille kuin itsellennekin? Tätä mietimme ensi torstain 30.11. etäiltapäivässämme otsikolla Mitä kuuluu palvelumuotoilulle museoissa.

To 30.11. klo 14:30-16 kuultavat alustukset ovat:

Mutkat suoriksi – Palvelumuotoilu pienissä museoissa (Hanna Jussila, Museo Leikki)

Asiakkaat ensin – Helsingin kaupunginmuseon kokemuksia palvelumuotoilusta 2014-2023 (Jari Harju, Helsingin kaupunginmuseo, nauhoitemuoto)

Kaipaisimme vielä kolmatta kertojaa, etenkin kun toinen nyt saapuvista esityksistämme on videomuotoinen. Tulisitko kertomaan vaikka kuinkakin pienestä oivalluksesta, muutoksesta tai suunnitelmasta? Muista, että Mitä kuuluussa muita pedaalilaisia voi käyttää myös oman suunnitelman sparraamiseen! Ilmoittaudu (info@pedaali.fi) ja liity joukkoon 🙂

Kuva: Haminan kaupungin museot / Sofia Virtanen 2019

Pedaalin pikkujoulut Espoon Otaniemessä pe 8.12. klo 16

Opiskelijakulttuurimuseon logo.

Tervetuloa viettämään pikkujouluja Teekkarikylän sydämeen Opiskelijakulttuurimuseoon!
Kuulimme museon huikeasta vapaaehtoisohjelmasta Mitä kuuluu -iltapäivässä ja nyt pääsemme tutustumaan vastikään uudistuneeseen museoon. Pari vuotta sitten entisestä Polyteekkarimuseosta tehtiin koko Aalto-yliopiston opiskelijakulttuureja esittelevä museo – ainoa laatuaan Suomessa. Museo pyörii vapaaehtoisvoimin ja vapaaehtoisiksi on halukkaita enemmän kuin voidaan ottaa mukaan toimintaan. Museon intendentti Rasmus Ruohola tulee oppaaksemme ja kertoo samalla museon vapaaehtoisista.

Tapaamme museolla perjantaina 8.12. osoitteessa Jämeräntaival 3 A klo 16. Sisäänkäynti on portaikko kellariin rakennuksen savupiipun juurella, A-rapun länsiseinällä. Opaskyltti savupiipussa näkyy Jämeräntaipaleelta. Tila ei valitettavasti ole esteetön.

Kävelemme opastuksen jälkeen arkkitehtonisesti mielenkiintoisen Otaniemen läpi ravintola Fat Lizardiin, osoitteeseen Tietotie 1 (kävelyä tulee reilu kilometri). Ravintolassa Pedaali tarjoaa pizzat / burgerit / salaatit. Juomat hankitaan omakustanteisesti. Halukkaat voivat vielä siirtyä Olarin panimon Taproomiin.

Osallistujamäärä on tilojen vuoksi rajoitettu, ilmoittauduthan siis pikaisesti! Ilmoittautumiset info@pedaali.fi viimeistään 4.12. mikäli tilaa on. 

Tartu Queerviestikapulaan marraskuussa

Pedaali ry ojentaa sateenkaarihistoriakuukauden viestikapulan liikkeelle! Sateenkaarihistoria on yhteistä historiaa, jota löytyy kaikkialta.

Kyseessä on sosiaalisen median haaste, johon voivat tarttua museot, arkistot ja muut muistiorganisaatiot ja kaikki näitä aloja tutkivat, opiskelevat tai niillä työskentelevät. Haaste on käynnissä koko marraskuun ajan.

Queerviestikapula kehottaa queerkatseeseen: mitä LGBTQIA+ ihmisistä kertovaa tai heihin viittaavaa löytyy ympäriltäsi? Voit esitellä kulttuuriperinnön sateenkaarevia vivahteita, monitulkintaisen museoesineen, valokuvan, tai vaikka yleisempää sateenkaarihistorian pohdintaa.

Osallistu haasteeseen tekemällä oma sosiaalisen median julkaisu mille tahansa somealustalle! Käytä aihetunnistetta #queerviestikapula ja myös kuukauden yhteisiä tunnisteita #Sateenkaarihistoria#Queerhistoria#QueerHistory.

Viestikapula on osa marraskuussa vietettävän sateenkaarihistoriakuukauden ohjelmaa. Kuukauteen voi tutustua Sateenkaarihistorian ystävien verkkosivuilla osoitteessa: https://sateenkaarihistoria.fi/…/sateenkaarihistoriakuukausi

Kuva: Nils Jakob Wasastjerna / Helsingin kaupunginmuseo

Museo- ja kulttuuriperintöalan äänenkäyttökoulutus 28.11

HUOM! Ilmoittautumista jatkettu! Voit ilmoittautua mukaan 23.11 mennessä.

***

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ja Museopedagoginen yhdistys Pedaali järjestävät yhdessä alan ammattilaisille ja opiskelijoille suunnatun äänenkäyttökoulutuksen. Koulutukseen sisältyvä toiminnallinen luento järjestetään webinaarina tiistaina 28.11.2023 klo 13-16. Koulutukseen voivat osallistua MALn ja Pedaalin jäsenet ja se on heille maksuton. Koulutukseen on ennakkoilmoittautuminen – ilmoittaudu koulutukseen myös silloin, jos et pääse luennolle, mutta haluat katsoa koulutuksesta tallenteen ja hyödyntää koulutusmateriaaleja itsenäisesti.

Museo- ja kulttuuriperintöalan työssä ääni voi joutua kovalle koetukselle vaihtelevissa työympäristöissä. Tule marraskuussa mukaan etäkoulutukseen, jossa opit ymmärtämään syvällisemmin äänen toimintaa ja äänen hyvinvointiin vaikuttavia asioita. Koulutus soveltuu niin alan yleisötyöntekijöille, asiantuntijoille kuin myös opiskelijoille.

Koulutus vastaa kysymyksiin:
Miten saan ääneni kestämään paremmin?
Miten voin palauttaa ja rentouttaa äänielimistöäni?
Miten voin itse kehittää äänenlaatuani parempaan suuntaan?
Miten äänenkäyttötapani edistää viestini perille menoa?
Millainen työympäristö on hyvä ääniergonomian kannalta?
Millaisilla apuvälineillä voin auttaa ääntäni voimaan paremmin?

Kouluttajana on kokenut laulupedagogi ja äänivalmentaja Minna Laukkanen Ääniräätäli Oy:stä. Koulutuksessa käydään läpi ääni-instrumentin toimintaa sekä havainnollisesti kerrottuna että itse kokeillen erilaisia asetuksia! Ääniergonomiatieto, eli äänen hyvinvoinnin kulmakivet käydään myös läpi ja opit ymmärtämään, miten voit suojella ääntäsi rasitukselta.
Koulutukseen kuuluu aanivalmentaja.fi -kurssialusta, johon koulutustallenne jää katsottavaksi vielä 6 kk ajaksi. Kurssialustalla on ENNAKKOKARTOITUS, joka virittää sinua pohtimaan oman äänesi vointia ja antaa kouluttajalle tärkeää tietoa osallistujien tarpeista. Kurssialustalla on myös lisämateriaalia äänesi tueksi.

Koulutukseen tulee ilmoittautua viimeistään maanantaina 23.11.2023.  Ilmoittautumislomakkeeseen pääset tästä linkistä. Kurssille ilmoittautuneet saavat kutsun kurssialustalle ja ennakkokartoitukseen osallistumiseen noin kaksi viikkoa ennen koulutuksen alkua. MAL ja Pedaali pidättävät oikeuden koulutuksen peruuttamiseen, jos
ilmoittautuneita osallistujia ei tule tarpeeksi.

Lisätiedot:
Järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori
tuulia-tuulia.tummavuori@museoalanammattiliitto.fi