TIEDOTE 27.6.2023: Vuoden museopedagoginenteko 2023 ehdokkaat on julkistettu! 

Vuoden museopedagoginen teko -palkinto myönnetään museopedagogiaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen kuluneen vuoden aikana. Pedaali haluaa palkinnolla nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia satsauksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan sekä lisätä alaan liittyvää tietoisuutta suuren yleisön keskuudessa.

Vuonna 2023 ehdotuksia Vuoden museopedagogiseksi teoksi tuli 14. Palkinnon saaja julkaistaan 6.-7.9.2023 järjestettävillä Museoliiton yleisötyöpäivillä Serlachius-museoiden kotikaupungissa Mäntässä.  

“Ehdokaslista antaa kattavan kuvan siitä, miten Suomessa, niin isot kuin pienetkin museot kehittävät yleisötyötä innovatiivisesti, ovat kiinni ajassa ja ottavat erilaiset  yleisöt  ennakkoluulottomasti huomioon. Vuoden museopedagoginen teko -kandidaattien kirjo on jälleen monipuolinen ja ehdolla on 14 mielenkiintoista hanketta. On ilahduttavaa, että hankkeissa on otettu kohteeksi haastavampia kohderyhmiä kuten ikäihmisiä, nuoria ja monikulttuurisia ryhmiä. Hankkeissa pureudutaan rohkeasti myös ajankohtaisiin aiheisiin, huomioidaan saavutettavuus sekä tehdään monipuolista yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa. Tänäkin vuonna ehdokkaiden maantieteellinen jakautuminen on varsin kattava – mukana on projekteja aina Tampereelta Seinäjoelle ja Helsingistä Raumaan”, toteaa Pedaalin hallituksen puheenjohtaja Tuuli Uusikukka.

Lista ehdokkaista:

  1. Seinäjoen taidehalli: Derby 

Derby tutkii Seinäjoen urheiluilmiöitä kysyen, mitä yhteistä taiteella ja urheilulla on? Taiteilijoille annettiin vapaat kädet työskennellä urheiluseurojen kanssa. Näyttelyprojekti kesti pari vuotta, jossa osa taiteilijoista teki teoksia havainnoinnin pohjalta, osa taas toteutti pitkäkestoisemman yhteistyöprojektin. Teema näkyy myös näyttelyilmeessä, jossa urheilun visuaalisuutta on hyödynnetty. Urheiluseurat ovat olleet mukana toteuttamassa näyttelyn oheisohjelmaa; yhdessä on ideoitu sisältöjä ja osa niistä syntyi täysin seuroista lähtöisin. Näyttelyllä on ollut laaja vaikuttavuus; aihe on ajankohtainen, uusia yleisöjä kiinnostava sekä paikallisesti merkittävä. Uusien yleisöjen saavuttamisessa on onnistuttu hyvin ja mm. palaute koululaisvierailuista on ollut poikkeuksellisen hyvää. Näyttely on tuottanut erilaisia teoksia kuin myös dokumenttielokuvan, jonka osassa on tuotettu avoin kirje jopa presidentti Putinille. 

  1. Sinebbrychoffin taidemuseo: Kirsikkapuun alla

Näyttely Kirsikkapuun alla esitteli japanilaisia puupiirroksia vei katsojan kiehtovalle matkalle Edo-kauden (1600–1868) Japaniin. Esillä oli puupiirrostaidetta ajalta, jolloin Japanin kulttuurilla oli tilaa kehittyä omaleimaiseksi. Näyttelykokonaisuus oli hieno ja houkutteli eri ikäisiä kävijöitä tutkimaan teoksia ja aihetta. Näyttely toi hyvin esiin kirsikkapuun merkitystä japanilaisessa kulttuurissa. Taidemuseon lukuisat yleisötapahtumat avasivat japanilaisen kulttuurin maailmaa monipuolisella tavalla. Näyttelyn oheistapahtumissa oli huomioitu eri ikäiset kävijät lapsista aikuisiin. 

  1. Museo Kruunu: Koru on peli, peli on koru! 

Peli, joka on joka koru. Koru, joka on pelattavissa! on peli-projekti, joka saadaan aikaan kun pelitaiteen läänintaiteilija, taideasiantuntija korumuotoilija, graafikko ja museoammattilaiset antavat luovuudelleen vallan. Pelattava koru toimii kulttuurihyvinvoinnin edistäjänä. Museo Kruunulla onkin tavoitteena viedä korupeli esimerkiksi päiväkeskuksiin tai vanhaikoteihin, jonne peli-iltapäiviä on jo sovittuna.  Museon henkilöstö on työstänyt peliin museopedagogisen ulottuvuuden kysymysten, muistojen jakamisen ja tietokorttien avulla. Idean saattaminen konkreettisen pelin muotoon on toteutettu 3D-mallinnuksen ja -tulostamisen avulla. Pelin eri osaset on valmistettu jauhetulostusmenetelmällä ja viimeistelty käsityönä.

  1. Sagalundin museon lastenkulttuuritoiminta – Sagalunds barnkulturverksamhet 

Museo on luonut omaleimaisen ja ainutlaatuisen lastenkulttuurikeskuksen, jonka keskeisenä tavoitteena korkeatasoinen kulttuuriperintö ja -ympäristökasvatus, kestävän kehityksen kriteereitä noudattaen (Vihreä Lippu). Toimintaan kuuluvat työpajat ja taimitarhat, jotka antavat jokaiselle mahdollisuuden kokeilla, tehdä omia havaintoja, osallistua ja kokea onnistumisen iloa. Kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joten toiminta vaikuttaa välittömästi ja välillisesti sekä nykyiseen että tulevaan. Pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja uusille asioille avoin toimintatapa tuo jatkuvuutta ja samalla kestävyyttä. Också på svenska!

  1. Suomen Kansallisgalleria: Sinebrychoffin taidemuseon draamallinen nuorten taidemuseokierros

Elämyksellinen kierros tutustuttaa nuoret vanhoihin taideaarteisiin uudella tavalla. Taidetestaajat-elämyksenä toimiva museokierros on vuorovaikutteinen puolitoistatuntinen, jonka aikana Paulin ja Fannyn kaupunkipalatsin hovimestari eli museon draamaopas johdattelee taidetestaajia selvittämään kadonneen medaljongin arvoitusta. Opastus herättää Sinebrychoffien kodin ja siellä olevat taideteokset eloon; kierroksella jokainen saa oman roolin ja näin alkaa aikamatka kahdensadan vuoden taakse. Kaikki roolihenkilöt ovat todellisia ihmisiä ja olivat osa Sinebrychoffien elämää. Osallistuminen on tehty helpoksi, ja draamaopas johdattelee tarinan etenemistä. Taideteoksia tulkitaan tableau vivant -menetelmällä, eli narri-ilveilemällä. Ketään ei pakoteta näyttelemään. Taidekierros sai todella hyvää kävijäpalautetta ja nuoret arvostivat erityisesti sitä, että kierros oli kivalla tavalla erilainen. Museokierros on osa valtakunnallista Taidetestaajat -kulttuurikasvatusohjelmaa, jossa taidemuseoon saapuu nuoria testaamaan taidetta eri puolelta Suomea. 

  1. Maailmanperintökohde Suomenlinna: Majakanvartijan reitti

Reitti on moniaistillinen, omatoiminen ja maksuton kierros, jossa kävijät, erityisesti lapset, pääsivät perehtymään linnoituselämään kolmen vuosisadan aikana kahdeksan tarinallisen pisteen kautta samalla ulkoillen historiallisessa miljöössä. Kierros tarjosi osallistujille tietoutta aidossa ympäristössä, jolloin linnoituksessa vallitsevan menneisyyden ja nykyisyyden kerroksellisuuden havaitseminen on helpompaa.  Lasten huomioinnissa käytettiin apuna nukkeja, jotka kertoivat tarinoita minä-muodossa. Eri aikakausia havainnollistettiin miljöillä pisteissä kertoen miltä arkiset asiat, kuten pukeutuminen ja huonekalut, ovat näyttäneet. Kierros voi toimia innoittajana historiaan ja samalla synnyttää kulttuuriperinnön arvostusta. Pisteet toimivat myös itsenäisinä kokonaisuuksina. Tarinaa oli mahdollista seurata kolmella kielellä (fi, se, eng).

  1. Hotelli- ja ravintolamuseon selkokieliopastus

Hotelli- ja ravintolamuseon kehittämät selkokieliset palvelut ja museovierailun tukimateriaalit ovat ajankohtaisia ja vastaavat paitsi todelliseen asiakastarpeeseen, myös laajempaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Projekti on nostanut esille selkokielisyyden ja selkokielisten palveluiden tarvetta koko yhteiskunnassa. Aloite tuli majoitus- ja ravitsemisalan ammattikouluilta; selkosisältöjen tarve on ammattiin opiskelevien keskuudessa suuri. Selkokielisille palveluille oli kuitenkin kysyntää myös muiden yleisöryhmien keskuudessa. Laaja yhteiskunnallinen tarve selkokielisyydelle on ollut viime aikoina laajasti esillä esim. mediassa. Kehitetyt selkokielisen opastuksen ja museovierailun tukimateriaalit tullaan jakamaan koko museokentän käyttöön. Tulemme myös järjestämään museoalalle suunnatun seminaarin selkokieliseminaarin kesäkuussa. Näin koko suomalaisen museokentän on mahdollista lisätä selkokielisyyttä toiminnassaan sekä selkokielisyyden osaamistaan.

  1. TATAMURI® museossa -ryhmätoiminta muistisairaille ja läheisille

TATAMURI® -nimitys tulee sanoista taidetta ja tarinoita muistisairaan rinnalla. Toiminnassa on tuotettu muistisairaille ja heidän läheisilleen ryhmätoimintaa. Päätavoite on lisätä muistisairaan ja hänen läheisensä hyvinvointia, kommunikointia ja ryhmäytymistä. Toiminta soveltuu muistisairaille, joilla sairaus ei ole edennyt pitkälle, eli he pystyvät kommunikoimaan ja liikkumaan näyttelytilassa läheisensä avustamana. Toimintamalli sisältää osallistujien tapaamiskertoja viikon välein eri museoissa. Tapaamisessa muistisairaat ja läheiset tutustuvat ohjaajan kanssa näyttelyyn. Tehtyjen havaintojen pohjalta keskustelua jatketaan taidetyöpajassa, joka pohjautuu TATAMURI® -menetelmään hyödyntäen museoiden näyttelyissä nähtyjä valokuvia, esineitä, tuoksuja ja ääniä. Päähuomio ei ole muistisairaudessa vaan elämässä, jossa voi kokea elämyksiä ja oppia uutta. Toiminta on ollut Tampereen kaupungin strategian mukaista, laadukasta palvelua, jota johto ja taustaorganisaatiot tukevat. Palaute mallista on ollut hyvää; osallistujat ovat iloinneet uusista ystävyyssuhteista sekä kokeneet ryhmätoiminnan tunnelman helpottavan arkea. 

  1. Ateneumin taidemuseo: Mun Ateneum -hanke (2021-2022)

Hankkeessa luotiin museovierailun etätoteutuksen toimintamalli koululaisille, jota museon yleisötyön tiimi ja oppaat olivat alusta asti mukana suunnittelemassa. Käytössä olivat osallistavat ja toiminnalliset menetelmät, kuten selkokieli ja keskusteleva kuvantarkastelu, havaintopiirustus opetusmenetelmänä ja vahvuuspedagogiikka. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, kuten MOK huomioitiin museovierailun suunnittelussa. Hanke oli saavutettava ollessaan valtakunnallinen. Toiminnan keskiössä oli kohdata oppilas huomioimalla erilaisten oppijoiden tarpeet. Hanke osallisti myös museo-oppaita ja muuta museon henkilökuntaa. Toimintamallista luotiin osallistavan etäopetuksen käsikirja kolmella kielellä (fi, se, eng) niin painettuna ja kuin digitaalisena versiona. Lisäksi painettiin myös Uusi taidepakka, joka sisälsi taidekuvia ja tehtäviä kuvien käyttöön. Palaute oli toiminnasta oli enimmäkseen kiittävää. Syksyllä 2023 Mun Ateneum -toiminta saakin jatkoa, kun 100 kouluryhmälle tarjotaan ohjelmaa.

  1. Työväenmuseo Werstas: Pako kulutusyhteiskunnasta-hanke 

Hanke on uudenlainen pedagoginen pakopeli museossa, joka yhdistää teollisuushistorian ympäristökasvatukseen; Tampereen teollisesta historiasta edetään tämän päivän globaalin etelän ongelmiin. Peli haastaa jatkuvaa kasvua ja kehitystä korostavan kertomuksen ja etsii ratkaisuja tulevaisuuden kestävän kehityksen yhteiskuntiin. Uudenlainen toimintamalli luotiin museoympäristöön kun pakopelin elementit tuotiin näyttelytilaan. Ajankohtaiset teemat saivat kiinnostavan ja konkreettisen käsittelytavan kohderyhmälleen eli 5.-7.-luokkalaisille. Peli kannustetaan kilpailemisen sijasta yhteistyöhön kehittäen yhteistyötaitoja. Pelistä tehtiin myös kouluissa pelattava verkkoversio, jota voidaan hyödyntää eri puolilla Suomea. Huhtikuussa 2023 järjestettiin myös ympäristökasvatuksen teemaviikko yhteistyössä Tampereen yliopiston käsityötieteen oppiaineen kanssa. 

  1. Lönnströmin taidemuseo: Yleisötyötä ilman seiniä toimivassa taidemuseossa

Ilman omia taidenäyttelytiloja toimivassa museossa on hankkeen myötä voitu tehdä keskittyneesti nykytaideteoksiin liittyvää yleisötyötä, jossa on kokeiltu erilaisia tapoja viedä nykytaidetta sellaisten ihmisten luo, jotka eivät pääse teoksen äärelle. Yleisötyöntekijä on suunnitellut lukuisia erilaisia, myös kokeilevia sisältöjä, kuten taidevierailuja, opastuksia, työpajoja ja muita tapahtumia. Hoivakotien ikäihmiset pääsevät harvoin luontoon, joten heille oli erityisen tärkeää saada kosketella luonnonmateriaaleja heille järjestetyissä työpajoissa. Soppahetkillä ja yllätysjuhlilla tavoitettiin henkilöitä, jotka eivät aiemmin olleet välttämättä lainkaan kiinnostuneita nykytaiteesta; Selviytymisopas maailmanlopun lapselle -teosta kävikin katsomassa ihmisiä, jotka eivät olleet koskaan käyneet videotaidenäyttelyssä. Sisältöjä on ollut tarjolla kaikille ikäryhmille päiväkoti-ikäisistä hoivakotien asukkaisiin. Raumalaiset koulut ovat ottaneet museon tarjonnan hyvin vastaan. Myös Turun yliopiston Rauman kampuksen opettajankoulutuslaitos on hyödyntänyt tuotettuja sisältöjä taidekasvatuksen kursseillaan. 

  1. Lohjan & Lohilammen museot: IHAN PIHALLA! – Elämyksiä museoiden pihoissa ja puutarhoissa – hanke

Museokäyntikokemuksen historiaan voi saavuttaa museon myös ulkona ja museon aukioloaikojen ulkopuolella omatoimisesti. Alueille pystytetyt infotaulut kertovat alueen historiasta kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina kolmella kielellä. Ulkoalue mahdollistaa näyttelyiden saavutettavuuden kaikille ollen maksuttomia ja esteettömiä. Yhteistyö paikallisten kulttuuritoimijoiden, yhdistysten, yritysten ja lähialueen koulujen ja päiväkotien kanssa on laajentunut; piha-alueella on vietetty päiväkodin joulujuhlia ja joogattu taiteen äärellä. Museoalue luo hyvinvointia ympäristöinä ja sisältöinä sekä on tuottanut uusia asiakaslähtöisiä tapoja tutustua kulttuuriperintöön, nostanut kulttuuriympäristötietoisuutta ja luonut vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Hanke tarjosi uusia tapoja kokea ympäristöä, sen historiaa sekä pysähtyä nauttimaan ympäröivästä museomiljööstä myös museon aukioloaikojen ulkopuolella.

  1. Gallen-Kallelan Museo: Paluu Keniaan 

Hankkeessa luotiin näyttely, joka ei toistaisi vanhaa narratiiviä Gallen-Kallelan Kenian-matkasta, vaan nostaisi esiin nykykenialaisten ajankohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena oli tuoda antikoloniaalisia käytäntöjä museotyön arkeen, joka olisi aidosti vastavuoroinen. Toimintamalli luotiin yhdessä työpajoihin osallistuneiden kenialaisten kanssa. Hankkeessa oli kenialaistaustainen yhteisökuraattori, joka kokosi työpajoihin osallistujat. Kenialaiset valitsivat näyttelyyn etnografiset esineet ja osin myös taideteokset ja heidän haastattelujaan käytettiin näyttelyn niin saliteksteissä sekä näyttelykirjassa. Haastattelutieto vietiin myös museon kokoelmahallintajärjestelmään. Kokoelma toimii myös ylisukupolvisena tiedon siirtäjänä Suomessa syntyneille kenialaistaustaisille henkilöille ja on luonut yhteyden maahanmuuttajataustaisen, hieman vaikeasti saavutettavan, kohderyhmään. Näyttely on osoittanut, että vaikeitakin historiallisia aiheita voidaan käsitellä museoissa uusista näkökulmista, yhteisöjä yhdistävillä tavoilla.   

  1. Suomen valokuvataiteen museo: Baana 

Baana on valokuvallisia menetelmiä käyttävä, julkisen tilan osallisuutta ja toimijuutta tukeva toimintamalli, joka edistää lasten ja nuorten tasavertaista osallistumista taiteeseen ja kulttuuriin sekä vahvistaa taide-, kulttuuri- ja opetusalan alan toimijoiden yhteistyötä. Hanke vastaa kysymykseen, ”mikä on minulle tärkeää” ja mihin haluan vaikuttaa tuoden samalla lasten ja nuorten kuvakulttuuria näkyviin kaupunkitilassa antaen sen heille käyttöön ja tapahtumatuotantoon. Koulut ja kulttuuritoimija esim. museo yhdessä taiteilijoiden kanssa, tuottavat kaupunkitilaan paikkasidonnaisen teoksen yhteiskehittelynä. Toimintamalli muodostuu työpajoista kouluilla, museossa ja ulkotilassa sekä julkisen tilan näyttelykokonaisuudesta ja siihen liittyvästä ohjelmistosta Helsingin Ruoholahdessa. Kohderyhmänä on ala- ja yläkouluikäiset lapset ja nuoret ja opettajat sekä välillisesti kaupungin julkisesta taiteesta päättävät tahot. Hankkeen malli on sovellettavissa myös valtakunnallisesti.