Helmikuun etäjäsenilta – A&DO -tulevaisuusperintöverstas tiistaina 15.2.2022 klo 15-18

Hyppää mukaan A&DO:n tulevaisuusperintöverstaaseen!

Miten museot ja niiden yleisötyö voivat olla rakentamassa kestävää tulevaisuutta?

Nykyhetken ja tulevaisuuden haasteet edellyttävät museoita reagoimaan yhteiskunnallisiin muutoksiin ja löytämään uudenlaisen roolin osana muutosten tekemistä. Tulevaisuusajattelua tarvitaan erilaisten tulevaisuuksien kuvitteluun ja oman toiminnan muuttamiseen. Tulevaisuusperintöverstas on yksi vaihtoehto ja työkalu tulevaisuusajattelun soveltamiseen museoissa.

Tervetuloa Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon yhteisen hankkeen A&DO – Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskuksen tulevaisuusperintöverstaaseen tiistaina 15.02.2022 klo 15.00–18.00.

Tulevaisuusperintöverstaan menetelmä on sovellettavissa laajasti museoissa. Pedaalin pilottiverstaassa osallistujat pääsevät kokeilemaan menetelmän mahdollisuuksia oppimiseen innostavan A&DO Labra -kiertonäyttelyn ydinkysymysten äärellä:

Millainen on hyvä ja kestävä lähiympäristö vuonna 2077?
Millainen luontosuhde ohjaa rakennetun ja muotoillun lähiympäristön muodostumista eri aikoina?

Tulevaisuusperintö muodostuu niistä merkityksellisistä teoista, joita teemme nyt. A&DO:n fasilitoimassa tulevaisuusperintöverstaassa tehdään tulevaisuushyppy historian vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja nykypäivän muutostarpeista toivottuihin tulevaisuuksiin. Kehollisen harjoituksen avulla irrottaudutaan hetkeksi tästä päivästä ja avataan mieli vaihtoehtoisille näkökulmille.

Tilaisuuden aikana keskustellaan pienryhmissä, kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja sekä tutustutaan A&DO Labran valtakunnallisesti kiertävään näyttelyyn, jonka teemana on hyvä lähiympäristö. Kurkataan esimerkkinä ns. Smith-Polvisen liikennesuunnitelmaan vuodelta 1968.

Verstaaseen ei tarvitse valmistautua. Lyhyessä työpajassa tutustutaan tulevaisuusperinnön käsitteeseen ja tulevaisuusajatteluun. Mietimme yhdessä, miten museoiden kautta hahmottuva aikaulottuvuus tukee tulevaisuusajattelua? Verstas antaa myös mahdollisuuden pohtia omaa henkilökohtaista tulevaisuussuhdetta yhdessä muiden kanssa.

Tulevaisuusperintöverstas on Dynamo-hankkeen kehittämä konsepti. Lue lisää Dynamo-hankkeesta ja sen kokeilukumppanimuseoiden kanssa toteutuneista pilottityöpajoista täällä. Hankkeen luoma menetelmäopas Dynaaminen museo ja tulevaisuusperintöverstas julkaistaan helmikuun lopussa.

Tulevaisuusperintöverstaissa tavoitellaan kulttuurin syvää muuntautumista ja ekologista jälleenrakennusta yksittäisistä ihmisistä käsin niin, että muutos vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa.  Mitä uudenlaisia, yhteisiä taitoja meidän tulisi luoda, jotta luonto ja ihminen sen osana voisivat paremmin? ​ Dynamo-hankkeen tulevaisuusperintö -käsite viittaa meidän kaikkien yhdessä merkityksellistämiin uusiin, kestävämpiin taitoihin ja toiminnan tapoihin.

Tuotetaan yhdessä tulevaisuusperintöä!

Lisätietoja: marja-kristiina.makinen@designmuseum.fi

A&DO:n aikaisemmasta verstaasta, 17.11.2021. Kuva: Anni Koponen.

Europa Nostra -palkintojen 2022 haku on auki

Open for submissions: European Heritage Awards / Europa Nostra Awards 2022

The European Heritage Awards / Europa Nostra Awards 2022 are open for submissions! This year marks the 20th anniversary of Europe’s most prestigious Awards in the heritage field.

Europe’s most inspiring architects, craftsmen, cultural heritage experts, professionals, volunteers, public and private institutions, and local communities now have a new chance to be recognised for their achievements!

Watch video

The Awards identify and promote best practices in the conservation and enhancement of tangible and intangible cultural heritage, stimulate the trans-frontier exchange of knowledge throughout Europe, increase public awareness and appreciation of Europe’s cultural heritage and encourage further excellent initiatives through the power of example.

In 2022, the Awards will be given in five categories:

  • Conservation & Adaptive Reuse
  • Research
  • Education, Training & Skills
  • Citizens Engagement & Awareness-raising
  • Heritage Champions

Up to 30 remarkable heritage achievements from all over Europe will be awarded. Of those, up to 5 winners will receive a Grand Prix with a monetary award of €10,000. One winner will also receive the Public Choice Award following an online vote conducted by Europa Nostra, the European Voice of Civil Society Committed to Cultural Heritage.

The European Heritage Awards / Europa Nostra Awards were launched in 2002 by the European Commission and have been run by Europa Nostra ever since. They are supported by the Creative Europe programme of the European Union.

The Awards have brought major benefits to the winners, such as greater (inter)national exposure, increased visitor numbers and follow-on funding.

Submit your application and share your success stories across Europe!

For more information and online submissions:  www.europeanheritageawards.eu/apply

Deadline for submissions:  1 February 2022

Tervetuloa pedaalin pikkujouluihin Teatterimuseolle!

Seitsemän veljestä tonttulakit päässä

Pedaalin pikkujoulut järjestetään Teatterimuseolla 2.12.2021 klo 17-20.

Luvassa rentoa yhdessäoloa, maittavat tarjoilut ja tutustumista Teatterimuseoon! Aloitamme tilaisuuden itsenäisellä kiertelyllä museolla, jonka jälkeen kokoonnumme yhteiseen maljan nostoon. Loppuilta vietetään yhdessä rentoutuen ja virkistyen Teatterimuseon Tykyttääkö? -työpajassa. Tilaisuudessa jaamme myös Pedaalin uusinta julkaisua: Intoa ja ideoita yleisötyöhön -korttipakkoja, tule noutamaan omasi! Tilaisuuteen on rajoitettu osallistujamäärä, joten ilmoittauduthan mukaan ajoissa!

Ohjelma:

klo 17.00 Omatoimista kiertelyä Teatterimuseolla, käyntiosoite: Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki

klo 17.30 Maljan nosto ja pientä purtavaa

klo 18-20 Tykyttääkö -työpaja

Lisätietoja:

Eeva Tamminen, järjestösihteeri
044 2424 848
info(at)pedaali.fi

Teatterimuseo 

Teatterimuseo on vuonna 1962 perustettu esittävien taiteiden valtakunnallinen vastuumuseo. Museota ylläpitää yksityinen Teatterimuseon säätiö, jonka muodostavat Helsingin kaupunki, Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry. ja Suomen museoliitto.

Teatterimuseo toteuttaa näyttelytoimintaa omissa tiloissaan Helsingin Kaapelitehtaalla, kiertonäyttelyin, yhteistyöhankkein sekä verkossa. Museossa Kaapelitehtaalla esillä ovat vuonna 2010 uudistetut pysyvät näyttelyt Backstage, Teatterin ullakko ja Arkadia-teatteri sekä Kantin ja Studioiden vaihtuvat näyttelyt. Muissa museoissa tai kulttuuritiloissa nähtävät valtakunnalliset kiertonäyttelymme sekä kokoelmalainamme, samoin kuin verkkonäyttelymme, tuovat vuosittain esittävien taiteiden kulttuuriperintöä esille valtakunnallisesti.

Teatterimuseon tallennusvastuu määräytyy toiminnasta valtakunnallisena erikoismuseona. Ylläpidämme suomalaisen teatterin, tanssin, oopperan, sirkuksen ja esitystaiteen kansallista kokoelmaa ja keskitymme ensisijaisesti ammatillisen toiminnan sekä alan järjestöjä ja ammattilaisia koskevan aineiston keruuseen.

Tutustu Teatterimuseon ajankohtaisiin näyttelyihin täältä: https://www.teatterimuseo.fi/fi

Tykyttääkö?-työpaja:

Aiheuttaako stressi, suupielien alas kääntyminen ja jaksamisesta huolehtiminen liiallista sydämen tykytystä? Teatterimuseon Tykyttääkö?-työpajassa virkistäydytään, onnistutaan ja rentoudutaan yhdessä koko tiimin kanssa teatterin keinoilla tehtävillä harjoituksilla.

Tykyttääkö-ohjelman vaiheet:

  • Saippuoidaan stressi ja väsymys pois, jätetään hetkeksi ‘aivot narikkaan’.
  • Huuhdellaan työyhteisöä hauskalla yhdessäololla, heittäytymisellä ja mieltä ja sydäntä parantavalla naurulla.
  • Kevyt linkous: Pieni pyöritys, kutitus, nauru.
  • Kuivataan hyvällä tiimihengellä ja esiintymiskokemuksella.

Kahden tunnin jälkeen sydän tykyttää rauhallisesti ja yhteiseen rytmiin – hyvinvointia kulttuurista.

Kuvatiedot: Seitsemän veljestä Helsingin Kansanteatterissa 1934. Kuvassa vasemmalta Ensio Jouko (Lauri), Jallu Syrjänen (Tuomas), Yrjö Virtanen (Eero), Jalmari Rinne (Aapo), Kyösti Erämaa (Juhani), Kaarlo Kartio (Timo) ja Eero Vepsälä (Simeoni). © Ortho / Teatterimuseon arkisto

Marraskuun jäsenilta Wäinö Aaltosen museossa Turussa torstaina 25.11.2021

Marraskuun lähitapaamisena toteutettavaa jäseniltaa vietetään torstaina 25.11. klo 16-18 Turussa kaupungin taidemuseossa WAMissa. Ilta alkaa Cafe Wäinön tarjoilulla, jossa on herkullisia pieniä vegeleipäsiä viinilasillisen kera. Pääsemme illan aikana ensin opastetulle kierrokselle SPEKTRI -näyttelyyn, jossa nähdään laaja kattaus nykytaidetta, joka kuvaa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta. Opastuksen jälkeen siirrymme työpajatilaan, jossa tehdään glittertaskupeilejä. Työskentelyn lomassa keskustellaan näyttelyprosessista, siitä miten näyttelyn teemaa lähestytään työpajassa ja näyttelyn julkaisusta. 

Museo ottaa näyttelyllä kantaa yhdenvertaisuuden puolesta ja tuo uusia ääniä aiheesta käytävään keskusteluun. Mukana ovat muun muassa Illusia Juvani, Jenni Holma, Artor Jesus Inkerö, Minna Havukainen, Heidi Lunabba, Emma Sarpaniemi, Noora Schroderus ja Anna-Karoliina Vainio. Queer-yhteisön tuki on tärkeä monille sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kuuluville. Näyttelyä onkin valmisteltu yhdessä taiteilijoiden, kokemusasiantuntijoiden ja yhdistysten kanssa. Suunnittelussa ovat olleet mukana Turun seudun Seta ry, Sateenkaariperheet ry ja Turku Pride ry. 

Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen ja mukaan iltaan mahtuu 25 Pedaalin jäsentä.

Anna-Karoliina Vainio, Love is Both Honey and Venom, 2020. Ryijy.

Sodan ja rauhan keskus Muisti ja VR-sisällöt museoiden pedagogisina välineinä

Tervetuloa Pedaalin etäjäseniltaan Muistiin torstaina 18.11. klo 15–17! Linkki zoom-kokoukseen lähetetään jäsenistölle sähköpostitse.

Kesäkuussa 2021 avattu Sodan ja rauhan keskus Muisti on uusi tiedekeskus, joka kertoo sodan vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan.

Jäsenillassa näyttelytuottaja Jenni Korhonen esittelee Muistin vasta avatun näyttelyn ja kertoo sen erityisesti sotahistoriallisella kentällä tuoreesta lähestymistavasta sekä pedagogisesta ajattelusta näyttelyn taustalla. Työpajaosuudessa pureudumme syvemmin yhteen näyttelyn ehdottomista kohokohdista, talvisodan etulinjaan kuljettavaan virtuaalisovellukseen ja sen mahdollisuuksiin opetuskäytössä.

Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, joita sodan
historia kiinnostaa, ja erityisesti niille, joita se ei kiinnosta.

Lisätietoa Muistista: www.muisti.org

kuva: Pihla Liukkonen

Museopedagoginen yhdistys Pedaali julkaisi Intoa ja ideoita yleisötyöhön -korttipakan

Korttipakka

Intoa ja ideoita yleisötyöhön -korttipakka on Pedaalin jäsenistön yhdessä tuottama julkaisu, jonka tarkoituksena on innostaa kaikkia yleisötyön parissa työskenteleviä. Pakka on tuotettu yhteistyössä kaikkien pedaalilaisten kanssa erillisissä työpajoissa vuosina 2019–2021, joissa ideoitiin ja innostuttiin yhdessä. Niin kuin korttipakoissa yleensäkin, on myös Pedaalin korttipakassa neljä maata: yhteiskehittäminen, tapahtumatuotanto, saavutettavuus ja palvelumuotoilu. Pakka tarjoaa tsemppiä arjen haasteisiin, innostavia esimerkkejä onnistuneista projekteista ja paljon uusia ideoita onnistuneeseen yleisötyöhön. Korttipakan on kuvittanut Ilona Partanen.

Korttipakkaa tullaan jakamaan pedaalilaisille jäsentapahtumien yhteydessä vuosina 2021-2022, niin kauan kuin pakkoja riittää. Vuoden 2022 aikana teetämme pakasta myös kieliversioita ruotsiksi ja englanniksi. Toivomme korteista olevan iloa ja hyötyä kaikille yleisötyön parissa työtä tekeville. 

Pedaali kiittää lämpimästi kaikkia pedaalilaisia osallistumisesta korttipakan tekemiseen!

Kaikuu – suomea Ateneumissa –webinaari Pedaalin jäsenille

ma 1.11.2021 klo 12-15 

Tervetuloa mukaan Pedaalin jäsenten omaan webinaariin! 

kaipaatko lisää… 

  • keinoja kävijälähtöiseen toimintaan 
  • välineitä tavoittaa uusia yleisöjä 
  • tapoja luoda omasta museosta entistä osallistavampi ja saavutettavampi
  • inspiroivaa keskustelua yleisötyöstä kollegoiden kanssa

Kaikuu – suomea Ateneumissa on Opetus- ja kulttuuriministeriön Ateneumissa  

vuosina 2019-2021 rahoittama museoalan hanke, joka on keskittynyt erityisesti  

osallisuuden vahvistamiseen ja opastamisen kehittämiseen.  

Kohderyhmänä ovat olleet suomen kieltä opiskelevat kotoutuvat aikuiset  

sekä muut selkokielestä hyötyvät ryhmät.  

Nyt on tullut aika jakaa hankkeen tulokset koko museokentän käyttöön.  

Hankkeen myötä syntynyt julkaisu Yhteinen kaiku. Käsikirja osallistaviin ja selkokielisiin opastuksiin museoissa on vapaasti ladattavissa Ateneumin verkkosivuilta. 

Webinaarissa keskustelemme Kaikuu-hankkeen kokemuksista: siitä mitä prosessissa opimme, millaiset menetelmät toimivat, millaisia haasteita kohtasimme ja mikä muuttui.  

Pedaalin omaan webinaariin mahtuu 30 osallistujaa.

Sitovat ilmoittautumiset: https://link.webropolsurveys.com/EP/8538B01446E22D68

Pedaalin syysretki Tammisaareen 6.9.

Pedaalin syysretki suuntautuu tänä vuonna koronarajoitusten puitteissa Tammisaareen maanantaina 6. syyskuuta.

Tammisaaren vanhassa kaupungissa tutustumme Pro Artibus -säätiön Oasis-kesänäyttelyyn juuri ennen näyttelyn purkamista sekä vierailemme Alvar Aallon suunnittelemassa Villa Skeppetissä.

Pedaali tarjoaa kuljetuksen Helsingistä ja mahdollisesti myös Turusta koronaturvallisuuden huomioiden.

Pedaalin tarjoama lounas Tammisaaressa sisältyy myös retkeen. Tarkempi aikataulu varmistuu lähempänä retkipäivää.

Retkelle osallistujilta edellytetään kasvomaskin käyttöä yhteiskuljetuksen aikana sekä mahdollisilla opastuksilla sisätiloissa. Pedaali ry huolehtii, että matkan aikana on tarjolla käsidesiä sekä kasvomaskeja.

Ilmoittaudu mukaan retkelle 20.8. mennessä laittamalla sähköpostia osoitteeseen info@pedaali.fi

Kerrothan samalla, että olisitko kiinnostunut yhteiskuljetuksesta Turusta tai Helsingistä.

Retkelle mahtuu mukaan rajoitettu määrä osallistujia ilmoittautumisjärjestyksessä.

Vuoden museopedagoginen teko 2021 -ehdokkaat julkistettu

Kaksi henkilöä seisovat palkintojenjakotilaisuudessa.

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry jakaa vuosittain Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon museopedagogiaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen kuluneen vuoden aikana. Pedaali haluaa palkinnolla nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia panostuksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan sekä lisätä alaan liittyvää tietoisuutta myös suuren yleisön keskuudessa. Vuonna 2021 ehdotuksia Vuoden museopedagogiseksi teoksi tuli 17. Palkinnon saaja julkaistaan Hyvinkäällä 28.–29.9.2021 järjestettävillä Museoalan yleisötyöpäivillä. 

Ehdokaslista antaa kattavan kuvan siitä, miten monipuolisin keinoin ja ajankohtaisiin teemoihin pureutuen suomalaiset museot kehittävät yleisötyötä ja ovat jatkaneet toimintaansa mukauttamista poikkeusoloihin soveltuvaksi. ”Vuoden museopedagoginen teko -kandidaattien kirjo on jälleen hieno ja ehdolla on 17 hyvin erilaista hanketta. Ehdotuksissa näkyy hienosti, miten museot ovat reagoineet yhteiskunnassa pinnalla oleviin tapahtumiin ja asioihin. Haastava tilanne on tuonut uusia kokeiluja ja yleisöjä eikä arkojen aiheiden käsittelyä enää vältellä. Tänäkin vuonna ehdokkaiden maantieteellinen jakautuminen on varsin kattava – mukana on projekteja aina Helsingistä Rovaniemelle ja Porista Lappeenrantaan ”, toteaa Pedaalin hallituksen puheenjohtaja Tuuli Uusikukka.

Vuoden museopedagoginen teko 2021 -ehdokkaat

Amos Rex ja Aalto-yliopisto
Egyptin varjo

Projektin aikana taidekasvatuksen opiskelijat tutustuivat Amos Rexin Egyptin loisto -näyttelyyn pohtien: kuka kertoo kenen historiaa? Mitä näyttelyssä ei näytetä, eikä sanota? Miksi kolonialismista ei puhuta? Lopputulokseksi muodostui itse prosessi: lukuisia keskusteluja, yhdessä oppimista ja poisoppimista, oletusten purkamista ja rohkeutta ottaa osaa keskusteluun. Prosessi kosketti yleisötyöntekijöiden ja opiskelijoiden lisäksi koko museon näyttelysisältöjä tekevää työryhmää.

Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto Bark
Pakohuonepeli Arvidin salainen matka


Koronapandemian aikana digitaalisten oppimateriaalien tarve on kasvanut, myös kulttuuriperintömateriaalien. Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto Bark olisi tavallisesti järjestänyt aikamatkoja tuhansille koululaisille vuoden 2020 aikana. Nyt Bark on fyysisten palveluiden sijaan kehittänyt uusia tapoja, joiden avulla koululaiset voivat kokea ja tutkia historiaa, kulttuuriperintöä ja lähiympäristöään. 

Joensuun taidemuseo
Joensuun taidemuseon digitaaliset opetuspaketit

Korona-ajan seurauksena Joensuun taidemuseo loi digitaalisen opetusmateriaalikokonaisuuden mahdollistaen tutustumisen Joensuun taidemuseo Onnin taidekokoelmiin paikasta riippumatta. Opetusmateriaalit käsittelevät kulttuuri-identiteettiä, monikulttuurisuutta sekä erilaisia eettisyyden ja yksilöllisyyden teemoja. Tehtävät luovat rinnastuksia eri oppiaineiden välille ja niiden tavoitteena on tuottaa ajankohtaista kulttuurillista dialogia menneen ja nykyisen välille.

Kansalliskirjasto
Finna luokkahuone

Finna Luokkahuoneen avulla opettajat löytävät museoiden kuratoimat aineistopaketit yhdestä osoitteesta. Luokkahuoneessa museo saa valtakunnallista näkyvyyttä aineistoilleen ja voi täydentää yleisötyötään verkossa. Vuonna 2020 Luokkahuoneen sisällöissä vierailtiin liki 60 000 kertaa. Opettaja ja oppilaat voivat tutustua ammattilaisten koostamiin aineistopaketteihin, joiden avulla voi elävöittää oppituntien sisältöjä. Luokkahuone innostaa opettajia myös tutustumaan muihin Finnasta löytyviin aineistoihin ja niiden käyttämiseen opetuksessa. Aineistopaketin tekeminen antaa myös museolle uusia näkökulmia oman digitaalisen aineiston hyödyntämiseen. 

Kansallismuseo
Etäopastusten jakelu KotiTV:n kautta

Kansallismuseo jakoi etäopastuksiaan yhteistyössä KotiTV:n kanssa covid-talven aikana televisiossa osaksi sairaanhoitopiirien rahoittamaa vanhuspalveluiden viriketoimintaa. Tällä tavalla museon tuottamat palvelut tavoittivat myös vanhempaa ikäpolvea, joka ei covid-tilanteen vuoksi ole päässyt museoihin, eikä useinkaan osaa käyttää verkkopalveluita tai sosiaalisen median alustoja. Etäopastusten tallenteet ovat tuoneet kaivattua sisältöä ja virikkeitä päiviin, joita kotipalveluiden ja vanhuspalveluiden asiakkaat ovat pitkälti viettäneet kodeissaan.

Karjalohjan Kotiseutuyhdistys ry
Aikamatkakarjalohjalla.fi historiapalvelun ylläpitäminen

Poikkeusvuosi on luonut tarvetta kokea historiaa omassa lähiympäristössään. Kiinnostus merkittävyyden löytämiseen oman kylän alueelta on merkki hyvinvoinnin pysymisestä ihmisten mielissä. Tänä vuonna myös ulkopaikkakuntalaiset ovat innostuneet kulkemaan reittejä ja havaitsemaan maisemassa laajan aikajanan. Palvelu on pienen Karjalohjan kotiseutuyhdistys ry:n voimanponnistus sekä jakamisen ilon tuoma virkistys myös tekijöilleen. Se aktivoi liikkumaan luonnossa helposti saavutettavissa kohteissa ja hankkimaan lisätietoa historiasta.

Kemin taidemuseo
KulttuuriKettu Kuisman museokierrokset

KulttuuriKettu Kuisma ja Kuisman museokierrokset on kehitetty erityisesti kemiläisten erityisryhmien tarpeeseen. KulttuuriKettu on noin metrinen nukketeatterinukke, joka esittelee museon eri näyttelyitä ja innostaa tutkimaan taidetta eri tavoilla. Kehitystyössä on käytetty eri alojen ammattilaisia, kuten erityisryhmien opettajia ja ohjaajia, teatteritaiteilijoita, käsityöläisiä ja kuvataiteilijoita. KulttuuriKettu Kuisma parantaa museon näyttelyiden saavutettavuutta ja kehittää uutta toimintaa erityisryhmien kanssa.

Lappeenrannan taidemuseo ja Etelä-Karjalan museo
Sijoiltaan-näyttelykokonaisuus

Sijoiltaan näyttelykokonaisuus käsitteli pakolaisuutta monesta eri näkökulmasta nostaen näyttelyssä evakkouden rinnalle myös nykypakolaisuuden osaksi suomalaista pakolaishistoriaa. Lappeenrannan museoiden Sijoiltaan-näyttelyt ovat syntyneet uudenlaisessa yhteistyöprojektissa, jossa tutkijat ja taiteilijat ovat työstäneet sitä, miten toisen maailmansodan pakolaiset ja evakot ovat tulleet hyväksytyksi tai torjutuksi uusissa yhteisöissään, millainen prosessi pakolaisuus on yksilöiden ja yhteisöjen elämässä ja millaisia kertomuksia muisti niistä rakentaa. Etelä-Karjalan museon näyttely avasi Suomen pakolaishistoriaan ja sitä osana eurooppalaista ja globaalia pakkomuuttoa. Samalla kysyttiin, miltä pakolaisuus tuntuu ja mitä siitä jäi perinnöksi. 

Porin taidemuseo, Satakunnan ammattikorkeakoulu Robotiikka Akatemia ja Satakunnan Näkövammaiset ry
Tulostettu taidekokemus

Tulostettu taidekokemus -projektissa tutkittiin uudenlaisia taiteen saavutettavuuden ulottuvuuksia 3D-tekniikkaa hyödyntämällä. Porin taidemuseon kokoelmaan kuuluva Carl-Gustaf Liliuksen pronssiveistos Sarjasta “Linnunsiipinen nainen” (1966) sai kosketeltavan muodon 3D-tulosteena. Tuloste tarjoaa mahdollisuuden taiteen moniaistiseen kokemiseen ja se liitettiin projektin päätyttyä Porin taidemuseon pedagogiseen käyttökokoelmaan. Projektin tavoitteena oli tutkia ja tarjota uudenlaisia taiteen kokemisen muotoja, lisätä taidemuseon saavutettavuutta, löytää uusia yhteistyömuotoja ja tutustua 3D-mallintamiseen ja tulostamiseen.

Porvoon museo
Virtuaaliopastukset

Porvoon museon virtuaaliopastukset ovat syntyneet yhteistyössä paikallisen Itäväylä-lehden kanssa. Koronaepidemian alettua Porvoon museon museolehtorit tarjosivat kouluille Teams-luentoja. Tämän lisäksi haluttiin tuottaa lisäämateriaalia koululaisille ja senioreille sekä muulle yleisölle virtuaaliopastusten muodossa. Itäväylä-lehdellä oli videokuvausvälineistöä ja siihen liittyvää osaamista. Opastukset ovat aiheiltaan sekä kulttuurihistoriallisia että taidehistoriallisia ja niiden avulla katsoja on myös päässyt suljettuihin paikkoihin esimerkiksi Vanhan raatihuoneen torniin. Jokaisen uuden virtuaaliopastuksen yhteydessä on ollut myös näkyvä artikkeli Itäväylä-lehdessä. 

Rovaniemen taidemuseo
Etätyöpajat

Taidemuseon etätyöpajoilla ollaan tavoitettu laaja ikäjakauma osallistujia ympäri Lapin aluetta. Toiminta on herättänyt myös valtakunnallista kiinnostusta Museoviraston alueellisen taidemuseotyön verkostossa, ja Rovaniemen taidemuseo onkin kertonut omista etätyöpajoistaan ja niihin liittyvistä teknisistä ja sisällöllisistä ratkaisuista verkoston Teams-alustalla. Rovaniemen taidemuseo on testannut rohkeasti monenlaisia etätyövälineitä ja kehittänyt saamansa palautteen ansiosta omaa taidemuseopedagogista toimintaansa palvelemaan alueen ihmisiä, myös niitä, jotka eivät voi tulla taidemuseoon fyysisesti paikalle. 

Rovaniemen taidemuseo
Virtaa taiteesta

Virtaa taiteesta-hanke loi toimintamallin nuorisotyöhön sekä museokasvatukseen, jonka avulla edesautetaan Lapin alueella asuvien syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyvinvointia. Hankkeessa kehitettiin uudenlainen palvelu, jota voi tilata esitettäväksi tilaajan omissa tiloissa. Hankkeessa kehitetyt työkalut paransivat taiteen saavutettavuutta antamalla mahdollisuuden tutustua näyttelyihin ja osallistua työpajoihin käytännössä koko Lapin läänin alueelta. Tavoitteena oli edesauttaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyvinvointia ja lisätä aktiivisuutta omassa elämässä taiteen avulla. 

Sagalundin museon ja lastenkulttuurikeskus
Vihreä lippu -toiminta

Vihreä lippu -toiminnan myötä lapset innostuvat kestävän tulevaisuuden rakentamisesta taitojen, oivallusten ja elämysten kautta. Kestävän kehityksen aiheiden esiin tuominen ja käsitteleminen monenlaisin projektein saa sisäisesti oman henkilökunnan, sagalundkerholaiset ja muut läheiset sidosryhmät kuten vapaaehtoiset muuttamaan omia toimintatapojaan sekä ehkä jopa aktivoitumaan itse edistämään ympäristömyönteistä toimintaa. Lapset ovat Sagalundin Vihreä lippu -toiminnassa aktiivisia vaikuttajia aikuisten rinnalla niin suunnittelussa, päätöksenteossa, toteutuksessa kuin tulosten arvioinnissakin. Näin he saavat myönteisiä kokemuksia yhteisiin asioihin vaikuttamisesta. 

Sastamalan seudun museo ja Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi
”Pelillisyydellä lisäpotkua yleisötyöhön  – Kadonnut mestariteos -pakohuone ja Apteekkarin aikaan -mobiilipeli ”

Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi ja Sastamalan seudun museo ovat määrätietoisesti kehittäneet museoiden yleisötyöhön toimintatapaa, jonka keskiössä on pakohuonepadagogiikka. Museoissa on rohkeasti ja ennakkoluulottomasti hyödynnetty pelillisyyttä näyttelyiden ja digitaalisten palveluiden toteuttamisessa. Pakohuonemuotoiset näyttelyt ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta paitsi yleisössä myös mediassa, museokentällä sekä pakohuoneharrastajien keskuudessa.

Seinäjoen taidehalli
Millaista on olla eläin? -näyttely

Millaista on olla eläin? oli nykytaidetta ja eläintiedettä yhdistelevä, pedagogisesti suunniteltu taidenäyttely, jossa oli mukana kahdeksan suomalaista nykytaiteilijaa. Kukin taiteilija sai taideteoksensa lähtökohdaksi yhden luvun tutkija, evoluutiobiologi Helena Telkänrannan tietokirjasta Millaista on olla eläin? (2015). Kirja avaa sitä, mitä tiede tällä hetkellä tietää eläinten kokemusmaailmasta, tunteista ja käyttäytymisestä. Näyttelyssä panostettiin paljon tunteita ja eettisiä kysymyksiä herättävän teeman ympärillä rakentavaan keskustelusävyyn. Projektissa oli erityisen tärkeää, että faktatieto, joka lopullisista teoksista ja näyttelyistä välittyy, on paikkansapitävää. Näyttelystä tuotettiin myös Millaista on olla eläin? –julkaisu, joka avasi näyttelyn sisältöjä ja nykytaiteen ja tieteellisen tutkimuksen yhteen saattamista projektissa. 

Suomen maatalousmuseo Sarka:
ViSa – Virtuaalinen Sarka -palvelukokonaisuus koululaisille

Suomen maatalousmuseo Sarka on luonut vuoden 2020 aikana monipuolisen ja laajan ViSa – Virtuaalinen Sarka -palvelukokonaisuuden koululaisten käyttöön. ViSa-palvelut ovat paikkakunnasta riippumatta hyödynnettävissä kaikissa Suomen kouluissa, ja niiden kautta oppilaat pääsevät luokkahuoneesta tai kotoa käsin tutustumaan museoon reaaliajassa ja vuorovaikutteisesti oppaan johdolla. Uudet palvelut on luotu Opi museossa -viikon 2020 aikana museoon järjestettyjen pilotti-virtuaalivierailuiden sekä niiden kautta kouluilta kerätyn palautteen pohjalta. 

Tampereen kulttuuripalvelut
Etämuseo – striimattuja opetussisältöjä koululaisille

Tampereen kulttuuripalvelut yhteistyökumppaneineen tarjosivat apua etäkouluun siirtyneille opettajille sekä mielenkiintoista korvaavaa sisältöä kotona opiskeleville koululaisille. Syntyi etäopetuskonsepti – Etämuseo. Projektissa mukana olleet tahot tuottivat monipuolista pedagogista sisältöä video- ja livelähetyksin. Vuorovaikutus oppilaiden kanssa toteutui reaaliaikaisen chatin välityksellä ja lähetyksissä keskustelemalla.

Lisätietoja:
Anna Pöppönen, Pedaali järjestösihteeri, info@pedaali.fi ja p. 044 2424848
Tuuli Uusikukka, Pedaalin puheenjohtaja, tuuli.uusikukka@hevosenkenka.fi