Pedaalin kesäretki Kotkaan tiistaina 7.6.

Purjelaivoja merellä

On taas perinteisen Pedaalin kesäretken aika! Tänä vuonna retkikohteenamme toimii upea, merellinen Kotka. Ohjelmaan olemme suunnitelleet vierailun Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyyn, lasten Tukkeja ja toukkia -tiedeleiriin sekä saariretken Ruotsinsalmen taistelun maisemiin Varissaareen. 

Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely kertoo nykyisen Kotkan edustalla käydyn Itämeren suurimman meritaistelun ja sen jälkeen rakennetun linnoituskaupungin tarinan ennennäkemättömällä tavalla.

Rajaseudun pikkupitäjä toimi Venäjän ja Ruotsin suurvaltojen taistelun näyttämönä. Merenpohjaan vaipuneet tuhannet sotilaat, hämmästyttävästi säilyneet hylyt ja kukoistava merilinnoitus – 1790-luvun ihmiskohtalot heräävät eloon. Unohdetut tarinat nousevat pintaan ja heijastuvat myös tähän päivään. Tervetuloa Merikeskus Vellamon historian vaikuttavimpaan näyttelyelämykseen!

Näyttelyn ovat tuottaneet Suomen merimuseo ja Kymenlaakson museo ja se on monivuotinen.

Tukkeja ja toukkia – Lasten tiedeleiri

Mittailemme metsää, tutkailemme veneenveistoa ja sukellamme hylkypuiden saloihin. Tutuiksi tulevat monet erilaiset puulajit, mutta myös lukuisat puissa elävät pikkuötökät. Keräämme näytteitä, tutkimme elämää mikroskoopilla ja virkistymme lehvien alla.

Varissaaressa palveli 1700-luvulla puolustuslinnoitus, joka rakennettiin vuosina 1790-1796 alun perin kahdelle saarelle. Se suojasi yhdessä Kukourissa sijaitsevan Fort Slavan kanssa lännestä ja etelästä Ruotsinsalmeen johtavia laivaväyliä. Varissaaren Elisabethin linnake nimettiin Venäjän keisarinna Elisabeth Petrovnan mukaan, ja se palveli osana Ruotsinsalmen merilinnoitusta. Linnoitus lakkautettiin 1800-luvun alkupuolella, ja myöhemmin samalla vuosisadalla sen rakennukset ja muurit tuhoutuivat Krimin sodassa. Viime vuosina valleja on kuitenkin kunnostettu, ja saari on ollut kotkalaisten suosittu ulkoilualue jo 1800-luvun lopulta lähtien. Sotaisasta historiasta muistuttamassa saarella ovat edelleen Ruotsinsalmen meritaisteluissa (1789-1790) uponneen fregatin St. Nikolain hylystä nostetut laivanosat ja tykit.

Pedaali ry etsii vuoden 2022 museopedagogista tekoa!

Vuoden museopedagoginen teko -palkinto myönnetään museopedagogiaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen kuluneen vuoden aikana. Pedaali haluaa palkinnolla nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia satsauksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan sekä lisätä alaan liittyvää tietoisuutta suuren yleisön keskuudessa.

Ehdotuksia voi lähettää kuka tahansa ja myös omaa toimintaansa saa ehdottaa. Palkinto myönnetään ajankohtaiselle hankkeelle tai toimintatavalle. Saajaksi ei siksi voi ehdottaa henkilöä. Palkinnon saajan valitsee yhdistyksen hallitus määräaikana tulleiden ehdotusten joukosta.

Voittaja julkistetaan syyskuussa Pedaalin myöhemmin ilmoittamassa tilaisuudessa. Palkintoon kuuluu palkintoesine ja kunniakirja. Edellisten vuosien palkinnonsaajia voi tarkastella täältä.

MENEEKÖ TUNTEISIIN? Historian elävöittäminen palvelumuotoilun keinoin -workshop etä & live

Tervetuloa workshopiin!

MENEEKÖ TUNTEISIIN? Historian elävöittäminen palvelumuotoilun keinoin -workshop

Tiistaina 26.4.2022 klo 9.30–12.00 
Paikka: Xamk Kouvolan kampus, Kuuselankatu 1 TAI Teams!

Mistä asiakaskokemus muodostuu? Jos asiakas tarvitsee tietoa kulttuuriperinnöstä, tarvitseeko kulttuuriperintö ymmärrystä asiakkaista? Miten saada aikaan liikahdus museokävijässä tai historiasisältöjen kokijassa? Miten kulttuuriperinnöstä tehdään tuote, joka on asiakkaalle elämys?

Tilaisuudessa tarkastellaan asiakaskokemuksen muodostumista, asiakasymmärryksen hyödyntämistä ja opetellaan tuotteistamisen perusteet. Tunnekokemuksen herättäminen asiakkaassa on oleellista elämyksen, ymmärryksen ja oppimisen kannalta.

Työpajaosuudessa työskennellään museoympäristön ja historian elävöittämisen parissa palvelumuotoilun menetelmin.

Tilaisuus on suunnattu Kymenlaakson museotoimijoille, historian elävöittäjille sekä Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry:n jäsenille.

Ilmoittaudu mukaan 22.4.2022 mennessä. Ilmoittautumislinkin löydät jäsenpostistasi!

Kokouslinkki toimitetaan etäosallistujille ja saapumisohjeet kampuksella osallistuville sähköpostilla.

Kouluttajat:

Työpajassa asiantuntijoina toimivat palvelumuotoilija Anu Vainio ja kulttuuriympäristöasiantuntija Laura Lehtinen.

Tilaisuuden järjestää Älykkäät kulttuurikylät -hanke xamk.fi/alykkaatkulttuurikylat

Totuutta vai tulkintaa? Lähihistoria museoiden yleisötyössä Webinaari, Teams 24.3.2022 klo 14.00 – 16.15

lähihistoria Särkynyt elämä KAMU

Ilmoittautuminen 24.3. kello 13 mennessä Tiina Herolle: tiina.hero@espoo.fi, p. 046 877 2680. Ilmoittautuneille lähetetään Teams-linkki lähempänä tapahtumaa.

Miten lähihistoriasta voidaan kertoa luotettavina pidetyissä museoissa, kun siitä on vaikea muodostaa vain yhtä tulkintaa? Miten yleisötyötä tekevien ja yleisön omaan muistitietoon pitäisi suhtautua museo-opastuksen lähteenä? Onko yleisön muistoille tilaa museo-opetuksessa? Miten yleisöään nuoremmat oppaat kohtaavat historiaa enemmän kokeneet asiakkaat? Onko historian ja muistitietotutkimuksen ero merkittävä?

Näihin teemoihin pureudutaan verkossa Helinä Rautavaaran museon, KAMU Espoon kaupunginmuseon ja Museopedagoginen yhdistys Pedaalin iltapäivän keskustelevassa webinaarissa 24.3. klo 14-16.30. Seminaarin alustajina toimivat apulaisprofessori Jan Löfström (Turun yliopisto, Historiallis-yhteiskunnallinen kasvatus); FT, dosentti Arja Turunen (Jyväskylän yliopisto, Etnologia); intendentti Katri Hirvonen-Nurmi (Helinä Rautavaaran museo) ja Museolehtori Tiina Hero (Espoon kaupunginmuseo/ Pedaali ry).

Alustajat:

Jan Löfström on kirjoittanut historian opetuksesta ja museo-opetuksen sekä muistamisen kysymyksistä. Hän on käsitellyt myös eettisen kasvatuksen teemoja, kuten yläkoululaisten ajatuksia moraalikysymysten käsittelystä historian tunnilla ja lukiolaisten käsityksiä historiallisista anteeksipyynnöistä.

Helinä Rautavaaran museon Erasmus+ -hankkeessa Moving Memories, opetellaan tekemään eurooppalaisesta historiasta kiinnostavaa moninaisten näkökulmien ja lähihistorian avulla. Hankkeen fokus on aikuisoppijoissa. Hirvonen-Nurmen projektille kirjoittaman tutkielman aiheena ovat Karjalan evakoiden asutushistoria.

Arja Turunen on tutkinut naisten pukeutumisen ja feminismin historiaa 1900-luvulla.  Hän on tutkimuksissaan tehnyt yhteistyötä useiden museoiden ja arkistojen kanssa aineistoon keruusta näyttelyiden tekemiseen. Lukuvuoden 2020-2021 hän toimi museologian yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa.

Espoon kaupunginmuseossa opetetaan paikallista lähihistoriaa historianopinnot aloittaville alakoululaisille. Suomen sisällissodasta kertonut näyttely Särkynyt elämä kartutti kokemuksia vaikean lähihistorian käsittelystä eri ikäisten yleisöjen kanssa, kuten yläkoululaisten, jotka eivät tienneet, millä puolella sotaa oma suku oli ollut 100 vuotta sitten.

Ohjelma:

14.00        Tervetuloa, Tuulia Tuomi / Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry       

14.05        Orientaatio iltapäivään ja KAMU Espoon kaupunginmuseon yleisötyö, Museolehtori Tiina Hero               

14.20        Historia ja muistaminen historian opetuksen näkökulmasta, Jan Löfström / Turun yliopisto

keskustelu

14.50        Karjalan evakoiden asutushistoria Moving memories -hankkeessa, Katri Hirvonen-Nurmi / Helinä Rautavaaran museo

keskustelu

15.20        Naisten arki, lähihistoria ja museot, Arja H. Turunen / Jyväskylän yliopisto, Lähihistorian tutkimuksen seura   

15.40 -16.10 Loppukeskustelu

Lisätietoja:

Katri Hirvonen-Nurmi (Helinä Rautavaaran museo), puh. 044 767 0304

Tiina Hero (KAMU Espoon kaupunginmuseo), puh. 046 877 2680.

Mitä kuuluu? Yleisötyön vertaistuki-iltapäivät 2022

Puurratko yksin oman juttusi parissa? Haluaisitko tietää, mitä muissa samaa teemaa liippaavissa museoissa puuhataan? Pedaalin uusi kuukausittainen etätapaaminen tarjoaa kollegakontakteja ja näkökulmia suomalaisten museoiden yleisötyöhön. Mitä kuuluu? -etäiltapäivissä tapaamme toisiamme ja jutustelemme kulloisenkin teeman mukaisista askarruttavista asioista ja löydetyistä aarteista. Mukaan ovat tervetulleet kaikki pedaalilaiset, joita aihepiiri tavalla tai toisella koskettaa.

Jokaisessa Mitä kuuluu? -iltapäivässä kuullaan teemaa käsittelevien museoiden esittelyjä ajankohtaisista aiheista ja keskustellaan yhdessä omasta työstä. Iltapäivät järjestetään kevät- ja syyskaudella joka kuun viimeisenä torstaina klo 14:30. Keskustelemme ohjatusti klo 15:30 saakka, mutta vapaata jutustelua voi linjoilla jatkaa klo 16 saakka. Keväällä 2022 tapaamiset järjestetään maalis- ja huhtikuussa.

to 31.3. klo 14:30-16 Mitä kuuluu maaseutumuseoille? 

Mitä kuuluu maaseudun historiaa käsitteleville museoille? Tavataan iltapäiväteen ääressä etäyhteydellä ja jutellaan aiheen ympäriltä. Lyhyitä omien projektien esittelyitä kuulemme Talomuseo Glimsistä, Vehkalahden kotiseutumuseosta ja Maatalousmuseo Sarasta. Lisäksi keskustelemme muista osallistujien juuri tästä aiheesta esiin tuomista ajankohtaisista kysymyksistä ja aiheista.

  • Kestävän kehityksen näkökulma näyttelysuunnittelussa. Iris Hyyrynen, Talomuseo Glims / KAMU Espoon kaupunginmuseo
  • Miten päivittää kotiseutumuseo nykypäivään? Mietteitä käynnistyvästä näyttelyuudistuksesta. Nina Talvela, Vehkalahden kotiseutumuseo / Haminan kaupungin museot
  • Uusia kohtaamisia yleisön kanssa. Esittelyssä maaseututoimijoiden osallistaminen näyttelytoimintaan sekä koululaisten virtuaalipalvelut. Riikka Soininen, Suomen maatalousmuseo Sarka

to 28.4. klo 14:30-16 Mitä kuuluu päiväkoti- ja koululaisopastuksille?

Mitä kuuluu lapsiryhmien opastamiselle? Ovatko poikkeusvuodet painaneet opastukset unholaan vai onko löydetty uusia keinoja ammattikasvattajien tavoittamiseen? Tavataan iltapäiväteen ääressä etäyhteydellä ja jutellaan aiheen ympäriltä. Lyhyitä esittelyitä kuulemme tällä kertaa Aboa Vetus & Ars Novasta sekä Kansallismuseosta. Lisäksi keskustelemme muista osallistujien juuri tästä aiheesta esiin tuomista ajankohtaisista kysymyksistä ja aiheista.

  • Taidetestaajia ja muita koululaisia: miten näyttäytyy normihulina poikkeusaikana? Janna Jokela, Aboa Vetus & Ars Nova
  • Kouluyhteistyö, tapahtumatuotanto ja pandemia. Sanna Valoranta-Saltikoff, Suomen Kansallismuseo
  • On aika herätä – Museo osana koululaisten arkea. Jaana Hokkanen, Särestöniemi-museo

Etäkoulutus 8.4. klo 9-12.15: Kurkistus kuvailutulkkaukseen: miksi ja miten?

Kuinka kohdata näkövammainen museossa? Mitä tarjottavaa näyttelystä löytyy heikkonäköisille? Miten opastaa, kun asiakas ei näe?  Pedaali ry tarjoaa kurkistuksen kuvailutulkkaukseen! Jäsenille maksuton aamupäivän mittainen etäkoulutus järjestetään yhteistyössä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kanssa.

Koulutus järjestetään Zoomissa perjantaina 8.4. klo 9-12.15. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

Huom. Saat osallistumislinkin jäsensähköpostiisi!

Ohjelma:

klo 9-10:30 Haluan olla tervetullut museoon. Kuvailutulkkauskouluttaja Eija-Liisa Markkula 
Näkövammaisen museokävijän toiveita museokäyntiin ja kuvailutulkkaukseen.

klo 10:45-12:15 Kuvailutulkkauksen perusteet ja käytäntö. Kuvailutulkki Helena Ryti
Mitä on otettava huomioon kuvailutulkkauksen suunnittelussa? Miten tilaa, esinettä tai kuvaa kuvaillaan? Kysymyksiä ja keskustelua.

Kouluttajat:

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry on vuon­na 1931 pe­rus­tet­tu val­ta­kun­nal­li­nen näkövammaisten kult­tuu­riyh­dis­tys. Yhdistys järjestää monipuolista kulttuuritoimintaa näkövammaisille ja edistää taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Kuvailutulkkauskoulutuksia yhdistys on järjestänyt vuodesta 2004. 
www.kulttuuripalvelu.fi

Eija-Liisa Markkula on Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kuvailutulkkaustoimikunnan puheenjohtaja ja kuvailutulkkaustyön pioneeri. Hän on toiminut kuvailutulkkauskouluttajana yli 10 vuoden ajan. Eija-Liisa on koulutukseltaan FM ja tehnyt pitkän työuran lukion kieltenopettajana. Eija-Liisa on sokea.

Helena Ryti on koulutukseltaan näyttelijä, teatteriopettaja ja kuvailutulkki. Hän on tehnyt museoteatteria ja kouluttanut museo-oppaita vuodesta 2000 taide- ja kulttuurihistoriallisissa museoissa.

Yhteiset yleisöt 2 – yleisötyö nyt ja tulevaisuudessa -seminaari 14.3.2022

Seminaari yleisötyön ammattilaisille
14.3.2022 10.00–16.00 

Yhteiset yleisöt 2 -seminaari on suunnattu kaikille kulttuuri- ja taidealojen yleisötyön ammattilaisille. Seminaarin järjestävät Tampereen taidemuseo yhdessä Pedaali ry:n, esittävän taiteen Yleisötyökillan ja orkestereiden Yleisötyöfoorumin kanssa. Seminaari toteutetaan maanantaina 14.3.2022 klo 10–16 Tampereella. Yhteistyössä ovat mukana Teatterikeskus, Suomen Teatterit ry, Suomen museoliitto ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry.

Päivän aikana kuullaan innostavia puheenvuoroja eri taiteen alojen yleisötyöstä ja pohditaan yhdessä, mitä kaikkea yleisötyö voisi olla. Seminaarissa tavoitteenamme on työstää taide- ja kulttuurialan yleisötyökentän yhteinen julkilausuma siitä, mitä yleisötyö on ja mitä vaikutuksia sillä on yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla nyt ja tulevaisuudessa. Ilmoittautumisen yhteydessä pyysimme täyttämään pienimuotoisen kyselyn, jolla keräsimme materiaalia julkilausuman rungoksi.

Ilmoittautuminen on sulkeutunut ja tapahtuma on täynnä.

Yleisötyöseminaari Yhteiset yleisöt 2

Aika: Maanantai 14.3.2022, 10:00–16:00

Paikka: Vapriikki

Osoite: Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere

Tapahtuman järjestäjä: Tampereen taidemuseo

Osallistumismaksu: 50 € sisältäen päivän ohjelman sekä kahvi- ja ruokatarjoilun.

Ilmoittautumisen voi perua kuluitta 14 vuorokautta ennen tapahtumaa. Jos osallistuminen perutaan määräajan jälkeen, peritään osallistumismaksusta 50%.

HUOM! Hinta peritään täysimääräisenä, jos peruminen tapahtuu perjantain 11.3.2022 klo 14 jälkeen.

Lisätietoja:

Viliina Julkunen, p. 041 730 3103, viliina.julkunen@tampere.fi

Ohjelma:

9.30–10.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit

10.00–10.10 Tervetuloa Tampereelle!

Taina Myllyharju, museonjohtaja, Tampereen taidemuseo

Viliina Julkunen, museolehtori, Tampereen taidemuseo

Herättelevä aamunavaus, Tanssiteatteri MD

10.20–10.50 Esittävän taiteen, museoiden ja orkesterien yleisötyön ajankohtaiset

Pirjo Virtanen, puheenjohtaja, Yleisötyökilta

Tuuli Uusikukka, puheenjohtaja, Pedaali ry

Annika Kukkonen, puheenjohtaja, Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n Yleisötyöfoorumi

10.50–11.10 Sorin Sirkuksen yleisötyö

Lari Aaltonen, tuottaja, Sorin Sirkus

11.10–11.30 Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus museon yleisötyössä

Ulla Rohunen, yleisöpalvelupäällikkö, Työväenmuseo Werstas

11.30–11.50 Teatterin Uudet Näyttämöt

Arttu Haapalainen, tuottaja, Tampereen teatteri

11.50–12.50 Lounas

12.50–13.30 Akvaariokeskustelu:

Yleisötyö orgaanisena osana kulttuuri- ja taidelaitoksen toimintaa – unelmaa vai utopiaa?

Noona Leppinen, vastaava yleisötyöntekijä, teatteri-ilmaisun ohjaaja (YAMK), Svenska Teatern

Kirsi Karvonen, museolehtori, teatteri-ilmaisunohjaaja (YAMK), Tampereen kaupunkikulttuuriyksikkö

13.30–14.30 Tulevaisuustyöpajat – pienryhmätyöskentelyä visioinnin ja julkilausuman merkeissä.

14.30–15.00 Kahvi

15.00–15.15 Tampere Filharmonian musiikkitervehdys

15.15–15.45 Työpajojen purku

15.45–16.00 Yhteisen julkilausuman julkistus ja yleisötyön Horisontti 2022 -palkinnon lanseeraus

Kuva: Taiteilija Katriina Haikala piirtämässä muotokuvaa naisesta Tampereen taidemuseossa. Kuvaaja: Viliina Julkunen

Helmikuun etäjäsenilta – A&DO -tulevaisuusperintöverstas tiistaina 15.2.2022 klo 15-18

Hyppää mukaan A&DO:n tulevaisuusperintöverstaaseen!

Miten museot ja niiden yleisötyö voivat olla rakentamassa kestävää tulevaisuutta?

Nykyhetken ja tulevaisuuden haasteet edellyttävät museoita reagoimaan yhteiskunnallisiin muutoksiin ja löytämään uudenlaisen roolin osana muutosten tekemistä. Tulevaisuusajattelua tarvitaan erilaisten tulevaisuuksien kuvitteluun ja oman toiminnan muuttamiseen. Tulevaisuusperintöverstas on yksi vaihtoehto ja työkalu tulevaisuusajattelun soveltamiseen museoissa.

Tervetuloa Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon yhteisen hankkeen A&DO – Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskuksen tulevaisuusperintöverstaaseen tiistaina 15.02.2022 klo 15.00–18.00.

Tulevaisuusperintöverstaan menetelmä on sovellettavissa laajasti museoissa. Pedaalin pilottiverstaassa osallistujat pääsevät kokeilemaan menetelmän mahdollisuuksia oppimiseen innostavan A&DO Labra -kiertonäyttelyn ydinkysymysten äärellä:

Millainen on hyvä ja kestävä lähiympäristö vuonna 2077?
Millainen luontosuhde ohjaa rakennetun ja muotoillun lähiympäristön muodostumista eri aikoina?

Tulevaisuusperintö muodostuu niistä merkityksellisistä teoista, joita teemme nyt. A&DO:n fasilitoimassa tulevaisuusperintöverstaassa tehdään tulevaisuushyppy historian vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja nykypäivän muutostarpeista toivottuihin tulevaisuuksiin. Kehollisen harjoituksen avulla irrottaudutaan hetkeksi tästä päivästä ja avataan mieli vaihtoehtoisille näkökulmille.

Tilaisuuden aikana keskustellaan pienryhmissä, kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja sekä tutustutaan A&DO Labran valtakunnallisesti kiertävään näyttelyyn, jonka teemana on hyvä lähiympäristö. Kurkataan esimerkkinä ns. Smith-Polvisen liikennesuunnitelmaan vuodelta 1968.

Verstaaseen ei tarvitse valmistautua. Lyhyessä työpajassa tutustutaan tulevaisuusperinnön käsitteeseen ja tulevaisuusajatteluun. Mietimme yhdessä, miten museoiden kautta hahmottuva aikaulottuvuus tukee tulevaisuusajattelua? Verstas antaa myös mahdollisuuden pohtia omaa henkilökohtaista tulevaisuussuhdetta yhdessä muiden kanssa.

Tulevaisuusperintöverstas on Dynamo-hankkeen kehittämä konsepti. Lue lisää Dynamo-hankkeesta ja sen kokeilukumppanimuseoiden kanssa toteutuneista pilottityöpajoista täällä. Hankkeen luoma menetelmäopas Dynaaminen museo ja tulevaisuusperintöverstas julkaistaan helmikuun lopussa.

Tulevaisuusperintöverstaissa tavoitellaan kulttuurin syvää muuntautumista ja ekologista jälleenrakennusta yksittäisistä ihmisistä käsin niin, että muutos vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa.  Mitä uudenlaisia, yhteisiä taitoja meidän tulisi luoda, jotta luonto ja ihminen sen osana voisivat paremmin? ​ Dynamo-hankkeen tulevaisuusperintö -käsite viittaa meidän kaikkien yhdessä merkityksellistämiin uusiin, kestävämpiin taitoihin ja toiminnan tapoihin.

Tuotetaan yhdessä tulevaisuusperintöä!

Lisätietoja: marja-kristiina.makinen@designmuseum.fi

A&DO:n aikaisemmasta verstaasta, 17.11.2021. Kuva: Anni Koponen.

Europa Nostra -palkintojen 2022 haku on auki

Open for submissions: European Heritage Awards / Europa Nostra Awards 2022

The European Heritage Awards / Europa Nostra Awards 2022 are open for submissions! This year marks the 20th anniversary of Europe’s most prestigious Awards in the heritage field.

Europe’s most inspiring architects, craftsmen, cultural heritage experts, professionals, volunteers, public and private institutions, and local communities now have a new chance to be recognised for their achievements!

Watch video

The Awards identify and promote best practices in the conservation and enhancement of tangible and intangible cultural heritage, stimulate the trans-frontier exchange of knowledge throughout Europe, increase public awareness and appreciation of Europe’s cultural heritage and encourage further excellent initiatives through the power of example.

In 2022, the Awards will be given in five categories:

  • Conservation & Adaptive Reuse
  • Research
  • Education, Training & Skills
  • Citizens Engagement & Awareness-raising
  • Heritage Champions

Up to 30 remarkable heritage achievements from all over Europe will be awarded. Of those, up to 5 winners will receive a Grand Prix with a monetary award of €10,000. One winner will also receive the Public Choice Award following an online vote conducted by Europa Nostra, the European Voice of Civil Society Committed to Cultural Heritage.

The European Heritage Awards / Europa Nostra Awards were launched in 2002 by the European Commission and have been run by Europa Nostra ever since. They are supported by the Creative Europe programme of the European Union.

The Awards have brought major benefits to the winners, such as greater (inter)national exposure, increased visitor numbers and follow-on funding.

Submit your application and share your success stories across Europe!

For more information and online submissions:  www.europeanheritageawards.eu/apply

Deadline for submissions:  1 February 2022

Infotilaisuus Euroopan solidaarisuusjoukoista 25.1.2022 klo 9.30-10.30

Potkua yhteisötyöhön kansainvälisten vapaaehtoisten avulla?

Infotilaisuus Euroopan solidaarisuusjoukoista 25.1.2022 klo 9.30-10.30.

Sopisivatko Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoiset lisäkäsiksi museonne kehittämiseen? Solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoiset ovat 18-30-vuotiaita nuoria, jotka toimivat vapaaehtoisina solidaarisuutta edistävissä tehtävissä. Museoalalla he sopivat esimerkiksi vähemmistöjen parissa tehtävään yhteisötyöhön, yleisön osallistamiseen museon toimintaan tai erilaisiin kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyviin hankkeisiin.

Tule kuulemaan miten eurooppalaiset vapaaehtoiset sopivat sinun organisaatioosi; Euroopan solidaarisuusjoukot ohjelman rahoituksella erilaiset organisaatiot voivat vastaanottaa eurooppalaisia vapaaehtoisia työskentelemään yleishyödyllisissä tehtävissä. Hankeavustus tekee vapaaehtoistyöstä ja solidaarisuustoiminnasta organisaatioille houkuttelevampaa ja nuorille maksuttomuuden myötä saavutettavaa. Organisaatioille on tarjolla koulutusta ja tukea hankkeiden läpiviemiseen.

Lue lisää:

https://www.oph.fi/fi/hankkeet/euroopan-solidaarisuusjoukot-rakentavat-parempaa-maailmaa

Liity mukaan infoon: https://bit.ly/3e6zQIv