pedaali

Pedaali jää lomalle ja toimisto hiljenee heinäkuuksi. Palaamme työn tohinaan taas elokuun alusta. Toivotamme oikein leppoisaa ja aurinkoista kesää kaikille!

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry jakaa vuosittain Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon museopedagogiaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen kuluneen vuoden aikana. Pedaali haluaa palkinnolla nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia panostuksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan sekä lisätä alaan liittyvää tietoisuutta myös suuren yleisön keskuudessa. Vuonna 2021 ehdotuksia Vuoden museopedagogiseksi teoksi tuli 17. Palkinnon saaja julkaistaan Hyvinkäällä 28.–29.9.2021 järjestettävillä Museoalan yleisötyöpäivillä. 

Ehdokaslista antaa kattavan kuvan siitä, miten monipuolisin keinoin ja ajankohtaisiin teemoihin pureutuen suomalaiset museot kehittävät yleisötyötä ja ovat jatkaneet toimintaansa mukauttamista poikkeusoloihin soveltuvaksi. ”Vuoden museopedagoginen teko -kandidaattien kirjo on jälleen hieno ja ehdolla on 17 hyvin erilaista hanketta. Ehdotuksissa näkyy hienosti, miten museot ovat reagoineet yhteiskunnassa pinnalla oleviin tapahtumiin ja asioihin. Haastava tilanne on tuonut uusia kokeiluja ja yleisöjä eikä arkojen aiheiden käsittelyä enää vältellä. Tänäkin vuonna ehdokkaiden maantieteellinen jakautuminen on varsin kattava – mukana on projekteja aina Helsingistä Rovaniemelle ja Porista Lappeenrantaan ”, toteaa Pedaalin hallituksen puheenjohtaja Tuuli Uusikukka.

Vuoden museopedagoginen teko 2021 -ehdokkaat

Amos Rex ja Aalto-yliopisto
Egyptin varjo

Projektin aikana taidekasvatuksen opiskelijat tutustuivat Amos Rexin Egyptin loisto -näyttelyyn pohtien: kuka kertoo kenen historiaa? Mitä näyttelyssä ei näytetä, eikä sanota? Miksi kolonialismista ei puhuta? Lopputulokseksi muodostui itse prosessi: lukuisia keskusteluja, yhdessä oppimista ja poisoppimista, oletusten purkamista ja rohkeutta ottaa osaa keskusteluun. Prosessi kosketti yleisötyöntekijöiden ja opiskelijoiden lisäksi koko museon näyttelysisältöjä tekevää työryhmää.

Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto Bark
Pakohuonepeli Arvidin salainen matka

Koronapandemian aikana digitaalisten oppimateriaalien tarve on kasvanut, myös kulttuuriperintömateriaalien. Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto Bark olisi tavallisesti järjestänyt aikamatkoja tuhansille koululaisille vuoden 2020 aikana. Nyt Bark on fyysisten palveluiden sijaan kehittänyt uusia tapoja, joiden avulla koululaiset voivat kokea ja tutkia historiaa, kulttuuriperintöä ja lähiympäristöään. 

Joensuun taidemuseo
Joensuun taidemuseon digitaaliset opetuspaketit

Korona-ajan seurauksena Joensuun taidemuseo loi digitaalisen opetusmateriaalikokonaisuuden mahdollistaen tutustumisen Joensuun taidemuseo Onnin taidekokoelmiin paikasta riippumatta. Opetusmateriaalit käsittelevät kulttuuri-identiteettiä, monikulttuurisuutta sekä erilaisia eettisyyden ja yksilöllisyyden teemoja. Tehtävät luovat rinnastuksia eri oppiaineiden välille ja niiden tavoitteena on tuottaa ajankohtaista kulttuurillista dialogia menneen ja nykyisen välille.

Kansalliskirjasto
Finna luokkahuone

Finna Luokkahuoneen avulla opettajat löytävät museoiden kuratoimat aineistopaketit yhdestä osoitteesta. Luokkahuoneessa museo saa valtakunnallista näkyvyyttä aineistoilleen ja voi täydentää yleisötyötään verkossa. Vuonna 2020 Luokkahuoneen sisällöissä vierailtiin liki 60 000 kertaa. Opettaja ja oppilaat voivat tutustua ammattilaisten koostamiin aineistopaketteihin, joiden avulla voi elävöittää oppituntien sisältöjä. Luokkahuone innostaa opettajia myös tutustumaan muihin Finnasta löytyviin aineistoihin ja niiden käyttämiseen opetuksessa. Aineistopaketin tekeminen antaa myös museolle uusia näkökulmia oman digitaalisen aineiston hyödyntämiseen. 

Kansallismuseo
Etäopastusten jakelu KotiTV:n kautta

Kansallismuseo jakoi etäopastuksiaan yhteistyössä KotiTV:n kanssa covid-talven aikana televisiossa osaksi sairaanhoitopiirien rahoittamaa vanhuspalveluiden viriketoimintaa. Tällä tavalla museon tuottamat palvelut tavoittivat myös vanhempaa ikäpolvea, joka ei covid-tilanteen vuoksi ole päässyt museoihin, eikä useinkaan osaa käyttää verkkopalveluita tai sosiaalisen median alustoja. Etäopastusten tallenteet ovat tuoneet kaivattua sisältöä ja virikkeitä päiviin, joita kotipalveluiden ja vanhuspalveluiden asiakkaat ovat pitkälti viettäneet kodeissaan.

Karjalohjan Kotiseutuyhdistys ry
Aikamatkakarjalohjalla.fi historiapalvelun ylläpitäminen

Poikkeusvuosi on luonut tarvetta kokea historiaa omassa lähiympäristössään. Kiinnostus merkittävyyden löytämiseen oman kylän alueelta on merkki hyvinvoinnin pysymisestä ihmisten mielissä. Tänä vuonna myös ulkopaikkakuntalaiset ovat innostuneet kulkemaan reittejä ja havaitsemaan maisemassa laajan aikajanan. Palvelu on pienen Karjalohjan kotiseutuyhdistys ry:n voimanponnistus sekä jakamisen ilon tuoma virkistys myös tekijöilleen. Se aktivoi liikkumaan luonnossa helposti saavutettavissa kohteissa ja hankkimaan lisätietoa historiasta.

Kemin taidemuseo
KulttuuriKettu Kuisman museokierrokset

KulttuuriKettu Kuisma ja Kuisman museokierrokset on kehitetty erityisesti kemiläisten erityisryhmien tarpeeseen. KulttuuriKettu on noin metrinen nukketeatterinukke, joka esittelee museon eri näyttelyitä ja innostaa tutkimaan taidetta eri tavoilla. Kehitystyössä on käytetty eri alojen ammattilaisia, kuten erityisryhmien opettajia ja ohjaajia, teatteritaiteilijoita, käsityöläisiä ja kuvataiteilijoita. KulttuuriKettu Kuisma parantaa museon näyttelyiden saavutettavuutta ja kehittää uutta toimintaa erityisryhmien kanssa.

Lappeenrannan taidemuseo ja Etelä-Karjalan museo
Sijoiltaan-näyttelykokonaisuus

Sijoiltaan näyttelykokonaisuus käsitteli pakolaisuutta monesta eri näkökulmasta nostaen näyttelyssä evakkouden rinnalle myös nykypakolaisuuden osaksi suomalaista pakolaishistoriaa. Lappeenrannan museoiden Sijoiltaan-näyttelyt ovat syntyneet uudenlaisessa yhteistyöprojektissa, jossa tutkijat ja taiteilijat ovat työstäneet sitä, miten toisen maailmansodan pakolaiset ja evakot ovat tulleet hyväksytyksi tai torjutuksi uusissa yhteisöissään, millainen prosessi pakolaisuus on yksilöiden ja yhteisöjen elämässä ja millaisia kertomuksia muisti niistä rakentaa. Etelä-Karjalan museon näyttely avasi Suomen pakolaishistoriaan ja sitä osana eurooppalaista ja globaalia pakkomuuttoa. Samalla kysyttiin, miltä pakolaisuus tuntuu ja mitä siitä jäi perinnöksi. 

Porin taidemuseo, Satakunnan ammattikorkeakoulu Robotiikka Akatemia ja Satakunnan Näkövammaiset ry
Tulostettu taidekokemus

Tulostettu taidekokemus -projektissa tutkittiin uudenlaisia taiteen saavutettavuuden ulottuvuuksia 3D-tekniikkaa hyödyntämällä. Porin taidemuseon kokoelmaan kuuluva Carl-Gustaf Liliuksen pronssiveistos Sarjasta “Linnunsiipinen nainen” (1966) sai kosketeltavan muodon 3D-tulosteena. Tuloste tarjoaa mahdollisuuden taiteen moniaistiseen kokemiseen ja se liitettiin projektin päätyttyä Porin taidemuseon pedagogiseen käyttökokoelmaan. Projektin tavoitteena oli tutkia ja tarjota uudenlaisia taiteen kokemisen muotoja, lisätä taidemuseon saavutettavuutta, löytää uusia yhteistyömuotoja ja tutustua 3D-mallintamiseen ja tulostamiseen.

Porvoon museo
Virtuaaliopastukset

Porvoon museon virtuaaliopastukset ovat syntyneet yhteistyössä paikallisen Itäväylä-lehden kanssa. Koronaepidemian alettua Porvoon museon museolehtorit tarjosivat kouluille Teams-luentoja. Tämän lisäksi haluttiin tuottaa lisäämateriaalia koululaisille ja senioreille sekä muulle yleisölle virtuaaliopastusten muodossa. Itäväylä-lehdellä oli videokuvausvälineistöä ja siihen liittyvää osaamista. Opastukset ovat aiheiltaan sekä kulttuurihistoriallisia että taidehistoriallisia ja niiden avulla katsoja on myös päässyt suljettuihin paikkoihin esimerkiksi Vanhan raatihuoneen torniin. Jokaisen uuden virtuaaliopastuksen yhteydessä on ollut myös näkyvä artikkeli Itäväylä-lehdessä. 

Rovaniemen taidemuseo
Etätyöpajat

Taidemuseon etätyöpajoilla ollaan tavoitettu laaja ikäjakauma osallistujia ympäri Lapin aluetta. Toiminta on herättänyt myös valtakunnallista kiinnostusta Museoviraston alueellisen taidemuseotyön verkostossa, ja Rovaniemen taidemuseo onkin kertonut omista etätyöpajoistaan ja niihin liittyvistä teknisistä ja sisällöllisistä ratkaisuista verkoston Teams-alustalla. Rovaniemen taidemuseo on testannut rohkeasti monenlaisia etätyövälineitä ja kehittänyt saamansa palautteen ansiosta omaa taidemuseopedagogista toimintaansa palvelemaan alueen ihmisiä, myös niitä, jotka eivät voi tulla taidemuseoon fyysisesti paikalle. 

Rovaniemen taidemuseo
Virtaa taiteesta

Virtaa taiteesta-hanke loi toimintamallin nuorisotyöhön sekä museokasvatukseen, jonka avulla edesautetaan Lapin alueella asuvien syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyvinvointia. Hankkeessa kehitettiin uudenlainen palvelu, jota voi tilata esitettäväksi tilaajan omissa tiloissa. Hankkeessa kehitetyt työkalut paransivat taiteen saavutettavuutta antamalla mahdollisuuden tutustua näyttelyihin ja osallistua työpajoihin käytännössä koko Lapin läänin alueelta. Tavoitteena oli edesauttaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyvinvointia ja lisätä aktiivisuutta omassa elämässä taiteen avulla. 

Sagalundin museon ja lastenkulttuurikeskus
Vihreä lippu -toiminta

Vihreä lippu -toiminnan myötä lapset innostuvat kestävän tulevaisuuden rakentamisesta taitojen, oivallusten ja elämysten kautta. Kestävän kehityksen aiheiden esiin tuominen ja käsitteleminen monenlaisin projektein saa sisäisesti oman henkilökunnan, sagalundkerholaiset ja muut läheiset sidosryhmät kuten vapaaehtoiset muuttamaan omia toimintatapojaan sekä ehkä jopa aktivoitumaan itse edistämään ympäristömyönteistä toimintaa. Lapset ovat Sagalundin Vihreä lippu -toiminnassa aktiivisia vaikuttajia aikuisten rinnalla niin suunnittelussa, päätöksenteossa, toteutuksessa kuin tulosten arvioinnissakin. Näin he saavat myönteisiä kokemuksia yhteisiin asioihin vaikuttamisesta. 

Sastamalan seudun museo ja Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi
”Pelillisyydellä lisäpotkua yleisötyöhön  – Kadonnut mestariteos -pakohuone ja Apteekkarin aikaan -mobiilipeli ”

Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi ja Sastamalan seudun museo ovat määrätietoisesti kehittäneet museoiden yleisötyöhön toimintatapaa, jonka keskiössä on pakohuonepadagogiikka. Museoissa on rohkeasti ja ennakkoluulottomasti hyödynnetty pelillisyyttä näyttelyiden ja digitaalisten palveluiden toteuttamisessa. Pakohuonemuotoiset näyttelyt ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta paitsi yleisössä myös mediassa, museokentällä sekä pakohuoneharrastajien keskuudessa.

Seinäjoen taidehalli
Millaista on olla eläin? -näyttely

Millaista on olla eläin? oli nykytaidetta ja eläintiedettä yhdistelevä, pedagogisesti suunniteltu taidenäyttely, jossa oli mukana kahdeksan suomalaista nykytaiteilijaa. Kukin taiteilija sai taideteoksensa lähtökohdaksi yhden luvun tutkija, evoluutiobiologi Helena Telkänrannan tietokirjasta Millaista on olla eläin? (2015). Kirja avaa sitä, mitä tiede tällä hetkellä tietää eläinten kokemusmaailmasta, tunteista ja käyttäytymisestä. Näyttelyssä panostettiin paljon tunteita ja eettisiä kysymyksiä herättävän teeman ympärillä rakentavaan keskustelusävyyn. Projektissa oli erityisen tärkeää, että faktatieto, joka lopullisista teoksista ja näyttelyistä välittyy, on paikkansapitävää. Näyttelystä tuotettiin myös Millaista on olla eläin? –julkaisu, joka avasi näyttelyn sisältöjä ja nykytaiteen ja tieteellisen tutkimuksen yhteen saattamista projektissa. 

Suomen maatalousmuseo Sarka:
ViSa – Virtuaalinen Sarka -palvelukokonaisuus koululaisille

Suomen maatalousmuseo Sarka on luonut vuoden 2020 aikana monipuolisen ja laajan ViSa – Virtuaalinen Sarka -palvelukokonaisuuden koululaisten käyttöön. ViSa-palvelut ovat paikkakunnasta riippumatta hyödynnettävissä kaikissa Suomen kouluissa, ja niiden kautta oppilaat pääsevät luokkahuoneesta tai kotoa käsin tutustumaan museoon reaaliajassa ja vuorovaikutteisesti oppaan johdolla. Uudet palvelut on luotu Opi museossa -viikon 2020 aikana museoon järjestettyjen pilotti-virtuaalivierailuiden sekä niiden kautta kouluilta kerätyn palautteen pohjalta. 

Tampereen kulttuuripalvelut
Etämuseo – striimattuja opetussisältöjä koululaisille

Tampereen kulttuuripalvelut yhteistyökumppaneineen tarjosivat apua etäkouluun siirtyneille opettajille sekä mielenkiintoista korvaavaa sisältöä kotona opiskeleville koululaisille. Syntyi etäopetuskonsepti – Etämuseo. Projektissa mukana olleet tahot tuottivat monipuolista pedagogista sisältöä video- ja livelähetyksin. Vuorovaikutus oppilaiden kanssa toteutui reaaliaikaisen chatin välityksellä ja lähetyksissä keskustelemalla.

Lisätietoja:
Anna Pöppönen, Pedaali järjestösihteeri, info@pedaali.fi ja p. 044 2424848
Tuuli Uusikukka, Pedaalin puheenjohtaja, tuuli.uusikukka@hevosenkenka.fi