Pedaali järjesti lokakuussa 2024 jäsenilleen koulutuksen monenlaisten ja moninaisten yleisöjen kohtaamisesta yhdessä Teatterimuseon kanssa. Päivän aikana kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja päästiin tekemään konkreettisia harjoituksia teatterin keinoin.
Lokakuisena tiistaina pedaalilaiset kokoontuivat oppimaan erilaisten yleisöjen kohtaamisesta Teatterimuseolle Helsingin Kaapelitehtaalle. Ilmaiseen, puolenpäivän pituiseen koulutukseen osallistui 35 yleisötyön ammattilaista. Päivä jatkui vielä Pedaalin syyskokouksen merkeissä, jossa yhdistyksen hallitukseen valittiin kolme uutta jäsentä.
Aamupäivä oli varattu kolmelle asiantuntijapuheenvuorolle ja keskustelulle. Yleisöpalvelupäällikkö Maria Saarikoski puhui autismiystävällisyydestä Amos Rexissä. Puheenvuorossaan Saarikoski esitteli konkreettisia autismiystävällisiä tekoja esimerkiksi selkeistä ohjeista ja tiedottamisesta sekä henkilökunnan koulutuksesta ja suunnitteilla olevista hiljaisista aamuista. Saarikoski kertoi rehellisesti myös haasteista (esimerkiksi jonottamisen kuormittavuudesta), joiden jakamisen koen itse aina erityisen tärkeäksi osaksi ammatillisissa vertaiskeskusteluissa. Amos Rex tekee yhteistyötä Autismiyhdistys PAUT ry:n Nuorien Aktivistien kanssa. He antavat palautetta näyttelyistä ja kouluttavat museon henkilökuntaa.
Kuvat: Iisa Aaltonen.
Toisessa puheenvuorossa museolehtori ja Pedaalin puheenjohtaja Tuuli Uusikukka puhui otsikolla Museo Leikki goes Queer. Uusikukka kertoi museon monipuolisesta työstä sateenkaariteeman parissa Pride-kumppanuuden, Sateenkaarilapsuus-kyselyn ja yleisötyön kautta esimerkiksi yhteistyöstä erilaisten yhteisöjen kanssa tapahtumissa.
Museopedagogi, moninaisuusagentti Daria Agapova käsitteli vastavuoroisuutta esityksessään In Search of Reciprocity: Diverse Audiences Engagement as a Source of Development. On hyvä muistaa, että uusien yleisöjen lisäksi moninaisuustyö hyödyttää museoita myös yhteisöjen asiantuntijuuden kautta. Agapova myös muistutti hienoksi kokonaisuudeksi rakennetussa puheessaan, miksi tämän teeman parissa oikeasti työskennellään. Maailma on jo lähtökohtaisesti moninainen, ja varsinainen tavoitteemme on yhdenvertaisuus. Tähän päästäksemme tarvitsemme inkluusiota ja mahdollisuuksia osallistumiseen.
Paikalla oli myös kulttuurituottaja Liubov Sidorova Vantaan kaupunginmuseosta, joka mainitsi lyhyesti heidän hankkeensa Museo kaikille ja Mielellään museoon, jotka tähtäävät siihen, että museon löytäisi yhä useampi vantaalainen.
Aamupäivän osio oli ajallisesti tiukka, ja kiinnostavalle keskustelulle oli ollut hyvä varata hieman enemmänkin aikaa. Tästä kirjoittaja voi syyttää ainoastaan itseään, sillä toimi myös tilaisuuden tuottajana. Innokas keskustelu kertoi siitä, että erilaisille ammatillisille kohtaamisille näiden aiheiden äärellä on tilausta.
Lounastauon jälkeen osallistujat jaettiin kahteen ryhmään osallistumaan työpajoihin Teatterimuseon teatteripedagogi Milla Kortemaan ja teatteriopettaja Loviisa
Grubertin ohjauksessa. Työpajat tarjosivat konkreettisia keinoja erilaisiin kohtaamisiin ja saavutettavuuden lisäämiseksi teatterin keinoin.
Itse osallistuin ensin Grubertin pitämään työpajaan, jossa aihetta lähestyttiin leikin kautta tekemällä monenlaisia harjoitteita. Itseäni kiehtoi työpajassa sanoitettu ajatus leikistä sosiaalisia hierarkioita ravistelevana toimintana. Hierarkiat voivat tarjota myös turvaa sosiaalisissa tilanteissa, mutta niiden purkaminen (tai edes pyrkimys tähän) on ajoittain välttämätöntä, jotta voimme kohdata toisemme aidosti. Oma kokemukseni on, että tällaiselle hierarkioiden toisinkatsomiselle olisi tilausta myös museoalan työyhteisöjen sisällä ja se lisäisi erilaisten kokemuskulmien ymmärtämistä.
Milla Kortemaan työpajassa pohdimme sitä, miten oma suhtautumisemme, kehonkielemme ja energiatasomme vaikuttavat kaikkiin kohtaamisiin ja siihen, millaista viestiä välitämme itsestämme esimerkiksi opastaessa. Itselleni tämä osio oli kiireisen ja uuvuttavan työsyksyn keskellä herättävä muistutus siitä, miten paljon oma olotila vaikuttaa läsnäoloon ja sitä kautta uusissa tilanteissa rakentuviin sosiaalisiin suhteisiin. Väsyneenä omat defenssit pyrkivät puntaan ja luottamuksen synnyttäminen on vaikeampaa.
Työpajat toimivat hyvin yhteen asiantuntijapuheenvuorojen kanssa. Päivään mahtui myös kuulumisten vaihtoa kollegoiden kanssa ja paljon naurua. Koulutus toi selkeästi esille sen, miten kiinnostavien teemojen parissa työskenteleviä ja heittäytyviä ammattilaisia yleisöjen parissa Suomessa työskentelee.
Iisa Aaltonen
Kirjoittaja Pedaalin hallituksen jäsen, joka ajoittain pyrkii ulos väitöskirjatutkijan kammiostaan merkityksellisten kohtaamisten äärelle freelancer-tuottajana ja opettajana.
