Kuva: Pedaali ry valitsi vuoden 2023 museopedagogiseksi teoksi Gallen-Kallela museon Paluu Keniaan -hankkeen. TATAMURI® museossa -ryhmätoiminta muistisairaille ja läheisille sai kunniamaininnan toiminnastaan.
Vuoden museopedagoginen teko -palkinto myönnetään museopedagogiaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen kuluneen vuoden aikana. Pedaali haluaa palkinnolla nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia satsauksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan sekä lisätä alaan liittyvää tietoisuutta suuren yleisön keskuudessa.
Ehdotuksia voi lähettää kuka tahansa ja myös omaa toimintaansa saa ehdottaa. Museopedagoginen teko on toteutettu vuoden 2023 aikana ja/tai alkuvuonna 2024. Palkinto myönnetään ajankohtaiselle hankkeelle tai toimintatavalle. Saajaksi ei siksi voi ehdottaa henkilöä. Palkinnon saajan valitsee yhdistyksen hallitus määräaikana tulleiden ehdotusten joukosta. Ehdotuksia palkinnon saajaksi otetaan vastaan 26.4 saakka.
Ehdotuksia palkinnon saajaksi lomakkeen kautta täältä
Ehdotuksen liitteet pyydetään lähettämään sähköpostilla (info@pedaali.fi) tai jakamaan Pedaalin Driveen lomakkeen kautta.
Voittaja julkistetaan syksyllä Pedaalin myöhemmin ilmoittamassa tilaisuudessa. Palkintoon kuuluu palkintoesine ja kunniakirja.
Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon ovat aikaisempina vuosina saaneet:
2023 Paluu Keniaan -hanke (Gallen-Kallela museo) 2022 Havaintoja kaupungista (Järvenpään taidemuseon, Järvenpään lukion kuva- ja mediataiteen linjan sekä brittiläisen mediataiteilija Stanzan yhteistyöprojekti) 2021 Egyptin varjo -yhteistyöprojekti (Amos Rex ja Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelijat) 2020 InterActive History -projektin Utra ennen ja nyt -toiminta (Pohjois-Karjalan museo) 2019 Luminaari-hanke (Tuusulan museo) 2018 Espoo sisällissodassa -hankkeen nuorisoyhteistyö (Espoon kaupunginmuseo) 2017 Minä ja muotokuva -taidekasvatuspaketti (Keuruun museo) 2016 Nostalgiset naiset -projekti (Lottamuseo, Keuda ammattiopisto ja Laurea ammattikorkeakoulu) 2015 Adoptoi monumentti -hanke (Pirkanmaan maakuntamuseo) 2014 Sirkushevoset sairastaa – Pedagoginen konservointihanke (Keravan taidemuseo, Metropolia Ammattikorkeakoulun esinekonservointilinja) 2013 Avara museo – kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hanke (Suomen museoliitto, CICERO Learning -verkosto Helsingin yliopistosta, Tekniikan museo, Työväenmuseo Werstas, Tampereen museopalveluiden kulttuurikasvatusyksikkö TAITE, Porin taidemuseo ja Satakunnan Museo) 2012 Taide jää mieleen -hanke (Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä Työsuojelurahasto) 2011 Uudenmaan taidetoimikunnan monikulttuurisuusläänintaiteilija Outi Korhonen 2010 Tampereen kaupungin museopalvelujen TAITE-yksikkö 2009 Jyväskylän Kulttuuriluotsi-toiminta 2008 Museologia tänään -julkaisu (toim.) Pauliina Kinanen, julkaisija Suomen Museoliitto 2007 Opetushallituksen suunnittelija Heljä Järnefelt 2006 Turun opetustoimen Kulttuuripolku -työryhmä
Ajankohtainen aihe, Serlachius-museoiden hienot puitteet ja mahdollisuus tavata kollegoita houkuttelivat paikalle noin 70 yleisötyöntekijää eri puolilta Suomea. Pedaali osallistui Yleisötyöpäiville neljän hallituslaisen voimin. Puheenjohtaja Tuuli Uusikukan lisäksi mukana olivat hallituksen jäsenet Iisa Aaltonen, Nina Talvela ja Jenni Siltainsuu. Tässä tekstissä nostetaan esille ajatuksia herättelevimpiä esityksiä. Koko ohjelma on tutustuttavissa Museoliiton sivuilla.
Joenniemen kartano. Iisa Aaltonen
Ekologisesti kestävää yleisötyötä
Ensimmäisenä seminaaripäivänä ohjelma keskittyi vastuullisuuteen ennen kaikkea ympäristön näkökulmasta. Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiön (OKKA-säätiö) suunnittelupäällikkö Erkka Laininen puhui kestävää tulevaisuutta rakentavasta sivistyksestä ja pohti museoiden roolia tässä. Lainisen mukaan tarvittaisiin kulttuurinen muutos ja uudenlainen tapa ymmärtää ihmisyyttä yhdenvertaisena osana ympäröivää maailmaa. Näiden muutosten aikaansaamisessa museoilla ja erityisesti museoiden tekemällä museopedagogisella työllä on suuri merkitys.
Suunnittelija Anni Granroth (Luonnontieteellisen keskusmuseo LUOMUS) käsitteli puheenvuorossaan museoita ympäristökasvattajina ja herätteli yleisöä muun muassa pohtimaan käsityksiään luonnosta. Mitä on luonto? Mikä taas ei ole luontoa? Kaikki elämä on kietoutunut yhteen, mutta eri lajien väliset suhteet eivät ole neutraaleita: ihmislajilla on valta tuhota ja korjata.
Puheenvuoroihin mahtui myös konkreettisia esimerkkejä museoiden tekemästä ympäristökasvatustyöstä muun muassa Hyvinkään taidemuseosta, Työväenmuseo Werstaalta sekä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton MAPPA.fi-sovelluksesta, joka kokoaa yhteen ympäristökasvatuksessa hyödynnettäviä materiaaleja muun muassa museoilta. Päivän aihe sai aikaan vilkasta keskustelua, ja näissä kuultiin tiukkojakin puheenvuoroja koskien vallanpitäjien hitautta saada näkyvää muutosta aikaan.
Erkka Lainisen puheenvuoro. Kuva: Iisa Aaltonen.
Sosiaalinen vastuullisuus
Toinen seminaaripäivä oli omistettu sosiaaliselle vastuullisuudelle. Museoiden roolista sosiaalisen vastuullisuuden suunnannäyttäjinä puhui Aura Linnapuomi Kulttuuria kaikille -palvelusta. Osana esitystään Linnapuomi haastatteli kokemusasiantuntija Eeva Lahtista taloudellisesta saavutettavuudesta ja osallisuudesta.
Sosiaalinen vastuullisuus on syrjinnän ehkäisyä sekä moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja inkluusion huomioimista. Sosiaaliseen vastuullisuuteen sisältyy oikeus terveyteen, turvallisuuteen, sivistykseen ja yksityisyyteen. Museoilla on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi nostamalla esiin yhteiskunnallisia epäkohtia, moninaistamalla kerrottuja tarinoita, moninaisella rekrytoinnilla sekä edistämällä osallisuutta, kielitietoisuutta ja saavutettavuutta.
Yleisötyötä ja yhteisöllistä työtä monikulttuurisessa ja -kielisessä ympäristössä käsitteli yleisötyövastaava Pia Nikula Saamelaismuseo Siidasta. Nikula kertoi kokoelmien ja valokuvien kontekstitietojen keräämisestä, jota oli tehty eri puolilla Saamenmaata järjestetyissä tilaisuuksissa.
Luento-ohjelman lisäksi päivien osallistujat pääsivät tutustumaan Serlachius-museoiden yleisötyöhön. Asiantuntevat oppaat johdattivat yhtiön historiaan ja kokoelmien helmiin Gösta Serlachiuksen rakennuttamassa Joenniemen kartanossa sekä tämän yhteyteen vuonna 2014 avautuneen puupaviljongin nykytaidenäyttelyihin. Museorakennus Göstan ohella kierroksella pääsi myös kurkistamaan Melasjärven rannalle rakennettuun Taidesaunaan. Taidesauna oli monien osallistujien mielestä huikean hieno elämys!
”Hands on” -osuuteen sisältyi myös tutustumista paperin valmistuksen maailmaan työpajassa sekä G. A. Serlachiuksen elämään mysteeripelin kautta ja erilaisten taitojen harjoittelemista 1800-luvun lopun apteekissa. Hauskalla draamaopastuksella etsittiin G. A. Serlachius Oy:n palvelukseen uusia työntekijöitä erilaisiin tehtäviin. Vuotta 1951 eläneen yhtiön edustajan kärkkäät kommentit 2020-luvun elämänmuodoista ja osallistujien vaatetuksesta rakensivat humoristisen pohjavireen, joka kantoi läpi opastuksen. Samalla yhtiön ja pääkonttorin historia tulivat tutuiksi.
Paperinvalmistustyöpajassa. Kuva: Iisa Aaltonen
Vuoden museopedagoginen teko 2023
Pedaali sai jakaa vuoden museopedagogisen teon palkinnon yleisötyöpäivillä. Vuoden teoksi valittiin Gallen-Kallelan Museon Paluu Keniaan -hanke ja kunniamaininta päätettiin jakaa TATAMURI® museossa -ryhmätoiminnalle.
Gallen-Kallelan Museo sijaitsee meren rannalla Espoossa Akseli Gallen-Kallelan perheen kodissa ja taitelija-ateljeessa. Museossa on esitelty 1960-luvulta saakka Gallen-Kallelan elämäntyötä. Monet muistavat pitkään esillä olleet Afrikasta tuodut esineet eksoottisina kuriositeetteina.
Maaliskuussa 2023 avautuneen Paluu Keniaan -näyttelyn valmistelutyössä otettiin uudeksi näkökulmaksi nykykenialaisten ajankohtaiset näkemykset. Hankkeen kenialaistaustainen yhteisökoordinaattori kokosi työpajaosallistujat, jotka valitsivat näyttelyn etnografiset esineet sekä osan taideteoksista. Työpajan osallistujien haastatteluja käytettiin saliteksteissä ja näyttelykirjassa, ja ne tallennettiin museon kokoelmaan. Haastatteluaineisto toimii ylisukupolvisen tiedon siirtäjänä Suomessa syntyneille kenialaistaustaisille henkilöille.
Hanke tuotettiin kokonaan yleisötyönä, vuorovaikutuksessa kenialaistaustaisen yleisön kanssa. Koko museo seisoi uudenlaisten valintojen takana prosessin ajan. Hanke kattoi laajasti museon eri toiminnot ja on hieno esimerkki siitä, miten perusteellisesti mietitty ja hyvin tehty yleisötyö hyödyttää koko museo-organisaatiota ja tukee museon eri toimintoja.
Museopedagogisen teon valinnasta käytiin tänäkin vuonna runsaasti keskustelua Pedaalin hallituksessa. Päädyimme monen hienon teon joukosta antamaan kunniamaininnan tamperelaiselle TATAMURI® museossa -ryhmätoiminnalle, joka on suunnattu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Erityisesti meihin teki vaikutuksen sote-alan kanssa onnistuneesti tehty pitkäjänteinen yhteistyö, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja hyödyntää museoiden mahdollisuuksia ja yleisötyön ammattitaitoa monipuolisesti. Theseuksesta voit lukea lisää Tatamurin konseptoinnista. Onnea voittajille!
Voittajat museo Gustafin portaikossa. Kuva: Iisa Aaltonen
Kirjoittajat: Iisa Aaltonen ja Tiina Hero / Pedaalin hallitus
Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry on valinnut Järvenpään taidemuseon ja Järvenpään lukion kuva- ja mediataiteen linjan sekä brittiläisen mediataiteilija Stanzan yhteistyöprojektin Havaintoja kaupungista Vuoden museopedagogiseksi teoksi vuonna 2022. Vuosittain jaettavalla palkinnolla Pedaali ry nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia panostuksia suomalaisten museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan.
Järvenpään kaupungin 70-vuotisjuhlavuotta vietettiin vuonna 2021 Järvenpään taidemuseossa järjestämällä palkitun brittiläisen nykytaiteilijan Stanzan yksityisnäyttely “Kytketty kaupunki, kätketty taide?”. Näyttelyn teemana oli digitaalisuuden lävistämä tulevaisuuden kaupunki. Museo tarttui teemaan pohtimalla 70-vuotiasta kaupunkia ja sen tulevaisuutta yhdessä Järvenpään lukion kuva- ja mediataiteen linjan nuorten kanssa. Kuvataiteen teemakurssin sisältönä oli osallistua mediataiteen näyttelyn installoimiseen taiteilijan kanssa, tuottaa sisältöä vuorovaikutteiseen ääni-installaatioon sekä rakentaa oma kaupunkiteemainen pop-up-näyttely museolle. Kurssin lukio-opettajana toimi Petra Koivu ja siitä syntynyt näyttely oli esillä museossa 2.10.2021-6.1.2022.
Projektin kautta lukiolaiset pääsivät näkemään, millaista on mediataiteilijan työ ja tulkitsemaan samalla juhlavuoden teemaa omista lähtökohdistaan. Museolle projekti oli tilaisuus tavoittaa nuoria ja antaa heille konkreettisesti oma tila museosta näyttelyn muodossa. Lisäksi museon näyttelyn sisällöt kytkettiin onnistuneesti ja luovalla tavalla osaksi lukion kuvataiteen opetussuunnitelmaa. Stanzan taideteosten teemat digitaalisuus, kaikkialle ulottuva tietoliikenne ja sen valvonta olivat erityisen ajankohtaisia ja puhuttelivat nuoria.
Pedaali ry perustelee palkinnon saajan valintaa seuraavanlaisesti: Järvenpään taidemuseossa toteutettu Havaintoja kaupungista -projekti katsoi tulevaisuuteen ja pohti kaupungin ja kaupunkilaisten asemaa tästä näkökulmasta. Projektissa toteutui hienosti nuorten osallisuus, mahdollisuus vaikuttaa ja olla aktiivisia toimijoita. Itse tuotettujen näyttelysisältöjen kautta nuoret saivat mahdollisuuden pohtia syvällisemmin omaa tulevaisuuttaan sekä siihen mahdollisesti liittyviä ahdistavia ja pelottaviakin tunteita. Järvenpään taidemuseo valitsi ennakkoluulottomasti kaupungin historiajuhlavuoden teemaksi tulevaisuuden ja työskentelymuodoksi digitaalisen taiteen. Näkökulman valinta ja yhteistyö lukion kanssa mahdollistivat nuorten aidon osallistumisen juhlavuoteen.
Lisäksi Pedaali ry haluaa antaa kunniamaininnan Taidetestaajat–kulttuurikasvatusohjelmalle pitkäjänteisestä ja valtakunnallisesta museopedagogian saavutettavuuden lisäämisestä.
Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma vie joka vuosi Suomen kaikki kahdeksasluokkalaiset vierailulle yhteen tai kahteen korkealaatuiseen taidekohteeseen ympäri Suomen. Taidetestaajat-toiminnan tavoitteena on purkaa myytti taiteesta vaikeana lajina sekä tarjota nuorille ikimuistoisia taidekokemuksia ja tilaisuuksia harjoitella oman mielipiteen perustelemista. Vierailun jälkeen nuoret arvioivat kokemansa elämyksen ja arviot julkaistaan Taidetestaajien verkkosivuilla. Tätä kautta Taidetestaajat tuo nuorten äänen kuuluviin ja päästää aikuiset kurkistamaan nuorten maailmaan.
Taidetestaajat on laajuudessaan vaikuttava, tulevaan tähtäävä sekä taidetta ja taidesuhdetta arkipäiväistävä, yleissivistävä ja yhteiskunnallisesti tärkeä hanke, joka myös tasoittaa sosio-ekonomisia ja maantieteellisiä eroja polulla kulttuurin luo. Taidetestaajat ansaitsee Pedaali ry:n kunniamaininnan merkittävästä museomaailmaan kohdistuvasta työstään ja valtakunnallisesta nuorten kulttuurikasvatuksesta, jota tehdään sekä täydellä sydämellä että kunnianhimoisesti.
Tunnustuspalkinto jaetaan nyt seitsemännentoista kerran Suomen Museoliiton Taidemuseopäivillä 27.10.2022 Lahdessa. Palkintoa oli vastaanottamassa Järvenpään taidemuseon ts. kokelma-amanuenssi Pinja Petäjä ja lukiolainen Sara Uusitalo. Palkinto sisältää kunniakirjan ja Hanna Kaisa Vainion suunnitteleman kiertopalkinnon, Liitelijä – Girddášit -veistoksen. Palkinnon saajaa voi ehdottaa kuka tahansa. Yhdistyksen hallitus valitsee voittajan saatujen ehdotusten joukosta. Viime vuonna palkinto meni Amos Rex taidemuseon ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden Egyptin varjo -projektille. Tänä vuonna palkintoa tavoitteli yhteensä 13 ehdokasta. Kaikki ehdokkaat ja aiemmin palkitut löytyvät osoitteesta: https://pedaali.fi/
Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry on aloittanut toimintansa 2005. Pedaali ry:n tavoitteena on edistää museopedagogista toimintaa, vahvistaa museoiden yleisötyötä tekevien ammatillista identiteettiä ja arvostusta, sekä tukea jäsentensä ammatillista kehittymistä. Yhdistys toimii alan keskustelufoorumina ja tarjoaa jäsenistölleen koulutusta ja verkostoja.
