Vuoden museopedagoginen teko 2022 -ehdokkaat julkistettu

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry jakaa vuosittain Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon museopedagogiaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen kuluneen vuoden aikana. Pedaali haluaa palkinnolla nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia panostuksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan sekä lisätä alaan liittyvää tietoisuutta myös suuren yleisön keskuudessa. Vuonna 2022 ehdotuksia Vuoden museopedagogiseksi teoksi tuli 13. Palkinnon saaja julkaistaan Lahdessa 27.–28.10.2022 järjestettävillä Museoliiton taidemuseopäivillä uudessa Visuaalisten taiteiden museo Malvassa. 

“Ehdokaslista antaa kattavan kuvan siitä, miten Suomessa, niin isot kuin pienetkin museot kehittävät yleisötyötä innovatiivisesti, tarttuvat ajankohtaisiin teemoihin ja osallistavat yleisöjä ennakkoluulottomasti. Vuoden museopedagoginen teko -kandidaattien kirjo on jälleen monipuolinen ja ehdolla on 13 mielenkiintoista hanketta. On ilahduttavaa, että monissa hankkeissa nuoret ovat keskiössä, yleisöjen osallistaminen on aktiivista ja etänä toteutettavan yleisötyön mahdollisuuksia kehitetään eteenpäin. Tänäkin vuonna ehdokkaiden maantieteellinen jakautuminen on varsin kattava – mukana on projekteja aina Helsingistä Tornioon ja Vaasasta Joensuuhun”, toteaa Pedaalin hallituksen puheenjohtaja Tuuli Uusikukka.

Vuoden museopedagoginen teko 2022 -ehdokkaat

Aineen taidemuseo
Ennen yötä – osallistava rikosmysteeri

Ennen yötä -näyttelykonsepti on uusi tapa esitellä museon kokoelmanäyttelyä tarinankerronnan kautta. Konsepti perustuu Tornion kaupungin historiaan, johon on liitetty kuvitteellinen rikosmysteeri. Näyttelyvieras saa kierrokselle mukaansa kuvitetun julkaisun (yleiskieli / selkokieli / ruotsi / englanti / animaatio / äänikirja), jonka avulla hän voi ratkaista taideteosten kautta näyttelyssä kulkevan rikostarinan. Uusi kerrontatapa osallistaa katsojaa, kietoo museokokoelman osaksi alueen yhteisöä ja sen historiaa ja ottaa lisäksi kaikki mukaan universaalin tarinankerronnan kautta. 

Ateneum
Kaikuu – suomea Ateneumissa

Kaikuu – suomea Ateneumissa on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kulttuurin perustan ja jatkuvuuden kehityshanke. Kaikuun kumppaneita ovat Helsingin aikuisopisto, Suomen museoliitto ja Selkokeskus. Kaikuu-kierrosten lähtökohtana on tasavertainen vuorovaikutuksellinen kohtaaminen ja mahdollisuus kertoa jotakin itselle tärkeää. Kierrokset tapahtuivat vuosien 2020-2021 aikana ja ne järjestettiin yhteistyössä Helsingin aikuisopiston oppilasryhmien sekä muiden selkokielestä hyötyvien kävijäryhmien kanssa. Menetelminä käytettiin VTS – Visual Thinking Strategies – eli Keskusteleva kuvantarkastelu -menetelmää sekä selkokieltä. Hankkeessa toteutettiin valtakunnallisesti jalkautettava ja vapaasti hyödynnettävissä oleva Kaikuu –työkalupakki museo- ja opetusalan ammattilaisten sekä ryhmänohjaajien käyttöön.

Ateneum
Mun Ateneum

Mun Ateneum on Ateneumin taidemuseon etäkohtaamisten kehittämishanke alakouluille, viides–kuudesluokkalaisille. Valtakunnallisessa hankkeessa tarjotaan 400 koululuokalle etäkohtaamisia taustamateriaaleineen. Mun Ateneum -hankkeessa erityistä on vahva pedagoginen osaaminen ja koulumaailman tuntemus. Toiminnan suunnitteluun on osallistunut taidekasvatuksen, pedagogiikan ja opetuksen ammattilaisia ja koululaiset ovat testanneet suunnitelmia. Toiminta on suunniteltu ja toteutettu siten, että opettajien ja oppilaiden on helppo osallistua etäkohtaamisiin. 

HAM Helsingin taidemuseo
HAM tarinoita

Vuoden 2021 koronasulun aikana HAM Helsingin taidemuseo toteutti yleisötyötä Instagramissa. Projekti kasvoi ulkoteosten sekä julkisissa rakennuksissa olevien sisäteosten esittelystä museoammattien esittelyyn. Ennen Instagramin kautta levitettävien digiopastusten nauhoitusta koottiin moniammatillinen tiimi, jossa viestinnän ja kuvaamisen ammattilaiset yhdessä yleisötyön ammattilaisten kanssa pohtivat parasta muotoa, välinettä ja pedagogista sisältöä. Videoita tehtiin vuoden 2021 museosulun aikana 14 kappaletta ja yhteensä ne saavuttivat 31 213 katsomiskertaa. Videot saavuttivat keskimäärin 2230 katselukertaa per video.

Heureka
ESERO Finland

ESERO Finland (European Space Education Resource Office) on Jenny ja Antti Wihurin rahaston sekä ESAn tuella järjestänyt vuosina 2021-2022 maan kattavasti ja monikielisesti mm. avaruusteemasta ammentavia opettajien täydennyskoulutuksia varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, tiedeoppimiseen innostavia tapahtumia, oppilaille kansainvälisiä tiede- ja teknologiakilpailuja sekä jakanut oppimisen ja opettamisen tueksi materiaaleja. ESERO Finland -toiminta yhdistää opetusalaa, museokenttää, akateemista tutkimuskenttää ja avaruusalan toimijoita.

Hämeenlinnan taidemuseo
Elämän äärellä -näyttely

Näyttelyn Elämän äärellä ovat kuratoineet 15–20-vuotiaat nuoret. Z -sukupolvea edustavat nuoret kuraattorit ovat päättäneet näyttelyn teemat, teokset, ripustuksen ja visuaalisen ilmeen. Taiteeseen ja teemoihin pureudutaan perinteisten taidetekstien sijaan nuorten äänellä. Elämän äärellä -näyttely nostaa esille nuoria puhuttelevia teemoja: identiteetti, mielenterveys, tasa-arvo, paineet yhteiskunnan odotuksista – odottaako tulevaisuudessa utopia vai dystopia? Nuoret ovat tehneet näyttelyn, joka ravistelee ja antaa elämyksiä: mukana on jännitystä ja rauhaa, järjestystä ja kaaosta, kantaaottavuutta, huumoria, elämää ja kuolemaa.

Joensuun taidemuseo
Virtuaalinen tutustumismatka Joensuun taidemuseoon

Virtuaalinen museokierros mahdollistaa tutustumisen museon näyttelytiloihin ja esillä oleviin teoksiin sekä erilaisten teoksiin liittyvien tehtävien suorittamisen. Materiaalit on tuotettu koulujen toiveesta etäkäytettäviksi ja 360-ympäristöä hyödyntäviksi. Tehtävien sisällöt on suunniteltu koulujen toiveita vastaaviksi ja ne on liitetty peruskoulun opetussuunnitelman laaja-alaisiin osaamistavoitteisiin. Virtuaalikierros on luotu osana Korona 3-hanketta ja valmistui joulukuussa 2021.

Jyväskylän taidemuseo
Kokemuspisteitä – Videopelien taidetta -näytte
ly

Kokemuspisteitä – Videopelien taidetta -näyttely esittelee pelitaidetta sekä lapsille, nuorille että heidän vanhemmilleen. Näyttelyssä avataan pelitaidetta myös sellaisille kävijöille, joille videopelit ja pelitaide ovat vieraita ilmiöitä. Tämän näyttelykokonaisuuden tuottivat ja toteuttivat taidemuseon kanssa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston (Jyu) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) opiskelijoiden yhdistetyt työryhmät. Näyttelykokonaisuus tuo esiin pelitaiteen ominaisuuksia ja eri osa-alueita, valottaa pelitaidetta moninaisena ja ajankohtaisena ilmiönä ja tarjoaa pelejä ja sovelluksia kävijöiden itse kokeiltavaksi.

Järvenpään taidemuseo
Havaintoja kaupungista -näyttely

Järvenpään taidemuseo ja Järvenpään lukion kuva- ja mediataiteen linja järjestivät yhdessä lukion kuvataiteen teemakurssin, jonka sisältönä oli osallistua mediataiteen näyttelyn installoimiseen brittiläisen nykytaiteilijan Stanzan kanssa, tuottaa sisältöä vuorovaikutteiseen ääni-installaatioon sekä rakentaa oma kaupunkiteemainen pop-up-näyttely museolle. Opiskelijat toteuttivat taidemuseolle näyttelyn Havaintoja kaupungista. Projektissa nuoret olivat itse aktiivisia toimijoita ja saivat näyttelyssään määritellä miten näkevät kaupungin.

Katukulttuuri ry
Wasa Graffitilandia

Wasa Graffitilandia on entisen huvipuiston tiloihin toteutettu katutaiteisiin painottunut näyttely Vaasassa, joka toteutettiin ensimmäisen kerran ideasta avajaisiin kahdeksassa viikossa kesällä 2021. Ulkoilmataidenäyttely osallisti tekijöitä laajalla kattauksella ammattilaisista aloittelijoihin. Näyttely keräsi ensimmäisenä kesänä paljon mediahuomiota ja esitteli laaja-alaisesti katutaiteen kirjoa ja vakiinnutti sen asemaa taidekentällä. Taiteilijoita projektiin osallistui yli sata, edustettuna oli useita kieliryhmiä, ikäryhmiä ja eri lähtökohdista taiteen tekijöitä. Katutaidetta ja sen eri muotoja ei ole Suomessa aikaisemmin esitelty näin suuressa mittakaavassa ja yleisö löysi myös paikalle eri puolilta Suomea.

Taidetestaajat
Taidetestaajat -kulttuurikasvatusohjelma

Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma vie joka vuosi Suomen kaikki kahdeksasluokkalaiset – noin 60 000 nuorta ja heidän noin 5 000 opettajaansa – vierailulle yhteen tai kahteen korkealaatuiseen taidekohteeseen ympäri Suomen. Kouluryhmille tarjotaan pääsyliput ja kuljetukset esimerkiksi teatteriin, konserttiin tai taidemuseoon. Vierailut sopivat opetussuunnitelman tavoitteisiin sekä tarjoavat uusia oppimisympäristöjä koulurakennuksen ulkopuolella. Taidetestaajat-toiminnan tavoitteena on purkaa myytti taiteesta vaikeana lajina sekä tarjota nuorille ikimuistoisia taidekokemuksia ja tilaisuuksia harjoitella oman mielipiteen perustelemista.

Taiteen Sulattamo ry
Kokemuksia hulluudesta -teoskokonaisuus

Kokemuksia hulluudesta -nimellä kulkenut teoskokonaisuus syntyi ohjaaja-näyttelijä Helena Rytin ohjauksessa yhteisen taiteellisen työskentelyn tuloksena mielenterveystoipujien kanssa. Taiteen Sulattamon teosten tarkoituksena oli välittää esittävän ja audiotaiteen keinoin aitoja mielenterveystoipujien kokemuksia museokävijöille, sekä antaa ääni toipujille itselleen mielenterveyttä käsittelevässä näyttelyssä. Teosten valmistamisessa hyödynnettiin soveltavaa teatteria, erityisesti devising-menetelmää, jossa teos syntyi ryhmän työskentelyn tuloksena prosessin aikana. Teoskokonaisuus tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa Rikki – kun mieli särkyy -näyttelyyn ja sen valmistamisen mahdollistivat Taiteen edistämiskeskus, Koneen Säätiö ja Tukilinja.

Visuaalisten taiteiden museo Malva
Minä olen huone -näyttely

Lahden Kaupunkikylä ja Visuaalisten taiteiden museo Malva tekivät yhdessä kehitysvammaisten kanssa näyttelyn, joka avattiin Kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12.2021. Näyttely kesti kuukauden ja siellä vieraili 2000 kävijää. Näyttelyn päätaiteilijat olivat Kaupunkikylä -asukkaat, joilla jokaisella oli oma avustajatiimi, jotta taiteilijan oma ääni tulisi kuuluviin. Mukana olivat myös Kaarisillan taiteilijat sekä Mukkulan ja Asikkalan erityisluokat. Näyttelyssä nuorten tarinat ja kuvat ilmaisivat vammaisten ihmisten yhdenvertaista oikeutta osallistua yhteiskuntaan. Saavutettavassa ja osallistavassa näyttelyssä sai piirtää, pelata tai kokeilla sanataiteen tekemistä.

Pedaalin kesäretki Kotkaan tiistaina 7.6.

Purjelaivoja merellä

On taas perinteisen Pedaalin kesäretken aika! Tänä vuonna retkikohteenamme toimii upea, merellinen Kotka. Ohjelmaan olemme suunnitelleet vierailun Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyyn, lasten Tukkeja ja toukkia -tiedeleiriin sekä saariretken Ruotsinsalmen taistelun maisemiin Varissaareen. 

Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely kertoo nykyisen Kotkan edustalla käydyn Itämeren suurimman meritaistelun ja sen jälkeen rakennetun linnoituskaupungin tarinan ennennäkemättömällä tavalla.

Rajaseudun pikkupitäjä toimi Venäjän ja Ruotsin suurvaltojen taistelun näyttämönä. Merenpohjaan vaipuneet tuhannet sotilaat, hämmästyttävästi säilyneet hylyt ja kukoistava merilinnoitus – 1790-luvun ihmiskohtalot heräävät eloon. Unohdetut tarinat nousevat pintaan ja heijastuvat myös tähän päivään. Tervetuloa Merikeskus Vellamon historian vaikuttavimpaan näyttelyelämykseen!

Näyttelyn ovat tuottaneet Suomen merimuseo ja Kymenlaakson museo ja se on monivuotinen.

Tukkeja ja toukkia – Lasten tiedeleiri

Mittailemme metsää, tutkailemme veneenveistoa ja sukellamme hylkypuiden saloihin. Tutuiksi tulevat monet erilaiset puulajit, mutta myös lukuisat puissa elävät pikkuötökät. Keräämme näytteitä, tutkimme elämää mikroskoopilla ja virkistymme lehvien alla.

Varissaaressa palveli 1700-luvulla puolustuslinnoitus, joka rakennettiin vuosina 1790-1796 alun perin kahdelle saarelle. Se suojasi yhdessä Kukourissa sijaitsevan Fort Slavan kanssa lännestä ja etelästä Ruotsinsalmeen johtavia laivaväyliä. Varissaaren Elisabethin linnake nimettiin Venäjän keisarinna Elisabeth Petrovnan mukaan, ja se palveli osana Ruotsinsalmen merilinnoitusta. Linnoitus lakkautettiin 1800-luvun alkupuolella, ja myöhemmin samalla vuosisadalla sen rakennukset ja muurit tuhoutuivat Krimin sodassa. Viime vuosina valleja on kuitenkin kunnostettu, ja saari on ollut kotkalaisten suosittu ulkoilualue jo 1800-luvun lopulta lähtien. Sotaisasta historiasta muistuttamassa saarella ovat edelleen Ruotsinsalmen meritaisteluissa (1789-1790) uponneen fregatin St. Nikolain hylystä nostetut laivanosat ja tykit.

Pedaali ry etsii vuoden 2022 museopedagogista tekoa!

Vuoden museopedagoginen teko -palkinto myönnetään museopedagogiaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen kuluneen vuoden aikana. Pedaali haluaa palkinnolla nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia satsauksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan sekä lisätä alaan liittyvää tietoisuutta suuren yleisön keskuudessa.

Ehdotuksia voi lähettää kuka tahansa ja myös omaa toimintaansa saa ehdottaa. Palkinto myönnetään ajankohtaiselle hankkeelle tai toimintatavalle. Saajaksi ei siksi voi ehdottaa henkilöä. Palkinnon saajan valitsee yhdistyksen hallitus määräaikana tulleiden ehdotusten joukosta.

Voittaja julkistetaan syyskuussa Pedaalin myöhemmin ilmoittamassa tilaisuudessa. Palkintoon kuuluu palkintoesine ja kunniakirja. Edellisten vuosien palkinnonsaajia voi tarkastella täältä.

MENEEKÖ TUNTEISIIN? Historian elävöittäminen palvelumuotoilun keinoin -workshop etä & live

Tervetuloa workshopiin!

MENEEKÖ TUNTEISIIN? Historian elävöittäminen palvelumuotoilun keinoin -workshop

Tiistaina 26.4.2022 klo 9.30–12.00 
Paikka: Xamk Kouvolan kampus, Kuuselankatu 1 TAI Teams!

Mistä asiakaskokemus muodostuu? Jos asiakas tarvitsee tietoa kulttuuriperinnöstä, tarvitseeko kulttuuriperintö ymmärrystä asiakkaista? Miten saada aikaan liikahdus museokävijässä tai historiasisältöjen kokijassa? Miten kulttuuriperinnöstä tehdään tuote, joka on asiakkaalle elämys?

Tilaisuudessa tarkastellaan asiakaskokemuksen muodostumista, asiakasymmärryksen hyödyntämistä ja opetellaan tuotteistamisen perusteet. Tunnekokemuksen herättäminen asiakkaassa on oleellista elämyksen, ymmärryksen ja oppimisen kannalta.

Työpajaosuudessa työskennellään museoympäristön ja historian elävöittämisen parissa palvelumuotoilun menetelmin.

Tilaisuus on suunnattu Kymenlaakson museotoimijoille, historian elävöittäjille sekä Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry:n jäsenille.

Ilmoittaudu mukaan 22.4.2022 mennessä. Ilmoittautumislinkin löydät jäsenpostistasi!

Kokouslinkki toimitetaan etäosallistujille ja saapumisohjeet kampuksella osallistuville sähköpostilla.

Kouluttajat:

Työpajassa asiantuntijoina toimivat palvelumuotoilija Anu Vainio ja kulttuuriympäristöasiantuntija Laura Lehtinen.

Tilaisuuden järjestää Älykkäät kulttuurikylät -hanke xamk.fi/alykkaatkulttuurikylat

Totuutta vai tulkintaa? Lähihistoria museoiden yleisötyössä Webinaari, Teams 24.3.2022 klo 14.00 – 16.15

lähihistoria Särkynyt elämä KAMU

Ilmoittautuminen 24.3. kello 13 mennessä Tiina Herolle: tiina.hero@espoo.fi, p. 046 877 2680. Ilmoittautuneille lähetetään Teams-linkki lähempänä tapahtumaa.

Miten lähihistoriasta voidaan kertoa luotettavina pidetyissä museoissa, kun siitä on vaikea muodostaa vain yhtä tulkintaa? Miten yleisötyötä tekevien ja yleisön omaan muistitietoon pitäisi suhtautua museo-opastuksen lähteenä? Onko yleisön muistoille tilaa museo-opetuksessa? Miten yleisöään nuoremmat oppaat kohtaavat historiaa enemmän kokeneet asiakkaat? Onko historian ja muistitietotutkimuksen ero merkittävä?

Näihin teemoihin pureudutaan verkossa Helinä Rautavaaran museon, KAMU Espoon kaupunginmuseon ja Museopedagoginen yhdistys Pedaalin iltapäivän keskustelevassa webinaarissa 24.3. klo 14-16.30. Seminaarin alustajina toimivat apulaisprofessori Jan Löfström (Turun yliopisto, Historiallis-yhteiskunnallinen kasvatus); FT, dosentti Arja Turunen (Jyväskylän yliopisto, Etnologia); intendentti Katri Hirvonen-Nurmi (Helinä Rautavaaran museo) ja Museolehtori Tiina Hero (Espoon kaupunginmuseo/ Pedaali ry).

Alustajat:

Jan Löfström on kirjoittanut historian opetuksesta ja museo-opetuksen sekä muistamisen kysymyksistä. Hän on käsitellyt myös eettisen kasvatuksen teemoja, kuten yläkoululaisten ajatuksia moraalikysymysten käsittelystä historian tunnilla ja lukiolaisten käsityksiä historiallisista anteeksipyynnöistä.

Helinä Rautavaaran museon Erasmus+ -hankkeessa Moving Memories, opetellaan tekemään eurooppalaisesta historiasta kiinnostavaa moninaisten näkökulmien ja lähihistorian avulla. Hankkeen fokus on aikuisoppijoissa. Hirvonen-Nurmen projektille kirjoittaman tutkielman aiheena ovat Karjalan evakoiden asutushistoria.

Arja Turunen on tutkinut naisten pukeutumisen ja feminismin historiaa 1900-luvulla.  Hän on tutkimuksissaan tehnyt yhteistyötä useiden museoiden ja arkistojen kanssa aineistoon keruusta näyttelyiden tekemiseen. Lukuvuoden 2020-2021 hän toimi museologian yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa.

Espoon kaupunginmuseossa opetetaan paikallista lähihistoriaa historianopinnot aloittaville alakoululaisille. Suomen sisällissodasta kertonut näyttely Särkynyt elämä kartutti kokemuksia vaikean lähihistorian käsittelystä eri ikäisten yleisöjen kanssa, kuten yläkoululaisten, jotka eivät tienneet, millä puolella sotaa oma suku oli ollut 100 vuotta sitten.

Ohjelma:

14.00        Tervetuloa, Tuulia Tuomi / Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry       

14.05        Orientaatio iltapäivään ja KAMU Espoon kaupunginmuseon yleisötyö, Museolehtori Tiina Hero               

14.20        Historia ja muistaminen historian opetuksen näkökulmasta, Jan Löfström / Turun yliopisto

keskustelu

14.50        Karjalan evakoiden asutushistoria Moving memories -hankkeessa, Katri Hirvonen-Nurmi / Helinä Rautavaaran museo

keskustelu

15.20        Naisten arki, lähihistoria ja museot, Arja H. Turunen / Jyväskylän yliopisto, Lähihistorian tutkimuksen seura   

15.40 -16.10 Loppukeskustelu

Lisätietoja:

Katri Hirvonen-Nurmi (Helinä Rautavaaran museo), puh. 044 767 0304

Tiina Hero (KAMU Espoon kaupunginmuseo), puh. 046 877 2680.

Mitä kuuluu? Yleisötyön vertaistuki-iltapäivät kevät 2022

Puurratko yksin oman juttusi parissa? Haluaisitko tietää, mitä muissa samaa teemaa liippaavissa museoissa puuhataan? Pedaalin uusi kuukausittainen etätapaaminen tarjoaa kollegakontakteja ja näkökulmia suomalaisten museoiden yleisötyöhön. Mitä kuuluu? -etäiltapäivissä tapaamme toisiamme ja jutustelemme kulloisenkin teeman mukaisista askarruttavista asioista ja löydetyistä aarteista. Mukaan ovat tervetulleet kaikki pedaalilaiset, joita aihepiiri tavalla tai toisella koskettaa.

Jokaisessa Mitä kuuluu? -iltapäivässä kuullaan teemaa käsittelevien museoiden esittelyjä ajankohtaisista aiheista ja keskustellaan yhdessä omasta työstä. Iltapäivät järjestetään kevät- ja syyskaudella joka kuun viimeisenä torstaina klo 14:30. Keskustelemme ohjatusti klo 15:30 saakka, mutta vapaata jutustelua voi linjoilla jatkaa klo 16 saakka. Keväällä 2022 tapaamiset järjestetään maalis- ja huhtikuussa.

to 31.3. klo 14:30-16 Mitä kuuluu maaseutumuseoille? 

Mitä kuuluu maaseudun historiaa käsitteleville museoille? Tavataan iltapäiväteen ääressä etäyhteydellä ja jutellaan aiheen ympäriltä. Lyhyitä omien projektien esittelyitä kuulemme Talomuseo Glimsistä, Vehkalahden kotiseutumuseosta ja Maatalousmuseo Sarasta. Lisäksi keskustelemme muista osallistujien juuri tästä aiheesta esiin tuomista ajankohtaisista kysymyksistä ja aiheista.

  • Kestävän kehityksen näkökulma näyttelysuunnittelussa. Iris Hyyrynen, Talomuseo Glims / KAMU Espoon kaupunginmuseo
  • Miten päivittää kotiseutumuseo nykypäivään? Mietteitä käynnistyvästä näyttelyuudistuksesta. Nina Talvela, Vehkalahden kotiseutumuseo / Haminan kaupungin museot
  • Uusia kohtaamisia yleisön kanssa. Esittelyssä maaseututoimijoiden osallistaminen näyttelytoimintaan sekä koululaisten virtuaalipalvelut. Riikka Soininen, Suomen maatalousmuseo Sarka

to 28.4. klo 14:30-16 Mitä kuuluu päiväkoti- ja koululaisopastuksille?

Mitä kuuluu lapsiryhmien opastamiselle? Ovatko poikkeusvuodet painaneet opastukset unholaan vai onko löydetty uusia keinoja ammattikasvattajien tavoittamiseen? Tavataan iltapäiväteen ääressä etäyhteydellä ja jutellaan aiheen ympäriltä. Lyhyitä esittelyitä kuulemme tällä kertaa Aboa Vetus & Ars Novasta sekä Kansallismuseosta. Lisäksi keskustelemme muista osallistujien juuri tästä aiheesta esiin tuomista ajankohtaisista kysymyksistä ja aiheista.

  • Taidetestaajia ja muita koululaisia: miten näyttäytyy normihulina poikkeusaikana? Janna Jokela, Aboa Vetus & Ars Nova
  • Kouluyhteistyö, tapahtumatuotanto ja pandemia. Sanna Valoranta-Saltikoff, Suomen Kansallismuseo
  • On aika herätä – Museo osana koululaisten arkea. Jaana Hokkanen, Särestöniemi-museo

Kuva: Otto Väätäinen / Espoon kaupunginmuseo KAMU

Etäkoulutus 8.4. klo 9-12.15: Kurkistus kuvailutulkkaukseen: miksi ja miten?

Kuinka kohdata näkövammainen museossa? Mitä tarjottavaa näyttelystä löytyy heikkonäköisille? Miten opastaa, kun asiakas ei näe?  Pedaali ry tarjoaa kurkistuksen kuvailutulkkaukseen! Jäsenille maksuton aamupäivän mittainen etäkoulutus järjestetään yhteistyössä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kanssa.

Koulutus järjestetään Zoomissa perjantaina 8.4. klo 9-12.15. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

Huom. Saat osallistumislinkin jäsensähköpostiisi!

Ohjelma:

klo 9-10:30 Haluan olla tervetullut museoon. Kuvailutulkkauskouluttaja Eija-Liisa Markkula 
Näkövammaisen museokävijän toiveita museokäyntiin ja kuvailutulkkaukseen.

klo 10:45-12:15 Kuvailutulkkauksen perusteet ja käytäntö. Kuvailutulkki Helena Ryti
Mitä on otettava huomioon kuvailutulkkauksen suunnittelussa? Miten tilaa, esinettä tai kuvaa kuvaillaan? Kysymyksiä ja keskustelua.

Kouluttajat:

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry on vuon­na 1931 pe­rus­tet­tu val­ta­kun­nal­li­nen näkövammaisten kult­tuu­riyh­dis­tys. Yhdistys järjestää monipuolista kulttuuritoimintaa näkövammaisille ja edistää taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Kuvailutulkkauskoulutuksia yhdistys on järjestänyt vuodesta 2004. 
www.kulttuuripalvelu.fi

Eija-Liisa Markkula on Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kuvailutulkkaustoimikunnan puheenjohtaja ja kuvailutulkkaustyön pioneeri. Hän on toiminut kuvailutulkkauskouluttajana yli 10 vuoden ajan. Eija-Liisa on koulutukseltaan FM ja tehnyt pitkän työuran lukion kieltenopettajana. Eija-Liisa on sokea.

Helena Ryti on koulutukseltaan näyttelijä, teatteriopettaja ja kuvailutulkki. Hän on tehnyt museoteatteria ja kouluttanut museo-oppaita vuodesta 2000 taide- ja kulttuurihistoriallisissa museoissa.

Yhteiset yleisöt 2 – yleisötyö nyt ja tulevaisuudessa -seminaari 14.3.2022

Seminaari yleisötyön ammattilaisille
14.3.2022 10.00–16.00 

Yhteiset yleisöt 2 -seminaari on suunnattu kaikille kulttuuri- ja taidealojen yleisötyön ammattilaisille. Seminaarin järjestävät Tampereen taidemuseo yhdessä Pedaali ry:n, esittävän taiteen Yleisötyökillan ja orkestereiden Yleisötyöfoorumin kanssa. Seminaari toteutetaan maanantaina 14.3.2022 klo 10–16 Tampereella. Yhteistyössä ovat mukana Teatterikeskus, Suomen Teatterit ry, Suomen museoliitto ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry.

Päivän aikana kuullaan innostavia puheenvuoroja eri taiteen alojen yleisötyöstä ja pohditaan yhdessä, mitä kaikkea yleisötyö voisi olla. Seminaarissa tavoitteenamme on työstää taide- ja kulttuurialan yleisötyökentän yhteinen julkilausuma siitä, mitä yleisötyö on ja mitä vaikutuksia sillä on yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla nyt ja tulevaisuudessa. Ilmoittautumisen yhteydessä pyysimme täyttämään pienimuotoisen kyselyn, jolla keräsimme materiaalia julkilausuman rungoksi.

Ilmoittautuminen on sulkeutunut ja tapahtuma on täynnä.

Yleisötyöseminaari Yhteiset yleisöt 2

Aika: Maanantai 14.3.2022, 10:00–16:00

Paikka: Vapriikki

Osoite: Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere

Tapahtuman järjestäjä: Tampereen taidemuseo

Osallistumismaksu: 50 € sisältäen päivän ohjelman sekä kahvi- ja ruokatarjoilun.

Ilmoittautumisen voi perua kuluitta 14 vuorokautta ennen tapahtumaa. Jos osallistuminen perutaan määräajan jälkeen, peritään osallistumismaksusta 50%.

HUOM! Hinta peritään täysimääräisenä, jos peruminen tapahtuu perjantain 11.3.2022 klo 14 jälkeen.

Lisätietoja:

Viliina Julkunen, p. 041 730 3103, viliina.julkunen@tampere.fi

Ohjelma:

9.30–10.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit

10.00–10.10 Tervetuloa Tampereelle!

Taina Myllyharju, museonjohtaja, Tampereen taidemuseo

Viliina Julkunen, museolehtori, Tampereen taidemuseo

Herättelevä aamunavaus, Tanssiteatteri MD

10.20–10.50 Esittävän taiteen, museoiden ja orkesterien yleisötyön ajankohtaiset

Pirjo Virtanen, puheenjohtaja, Yleisötyökilta

Tuuli Uusikukka, puheenjohtaja, Pedaali ry

Annika Kukkonen, puheenjohtaja, Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n Yleisötyöfoorumi

10.50–11.10 Sorin Sirkuksen yleisötyö

Lari Aaltonen, tuottaja, Sorin Sirkus

11.10–11.30 Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus museon yleisötyössä

Ulla Rohunen, yleisöpalvelupäällikkö, Työväenmuseo Werstas

11.30–11.50 Teatterin Uudet Näyttämöt

Arttu Haapalainen, tuottaja, Tampereen teatteri

11.50–12.50 Lounas

12.50–13.30 Akvaariokeskustelu:

Yleisötyö orgaanisena osana kulttuuri- ja taidelaitoksen toimintaa – unelmaa vai utopiaa?

Noona Leppinen, vastaava yleisötyöntekijä, teatteri-ilmaisun ohjaaja (YAMK), Svenska Teatern

Kirsi Karvonen, museolehtori, teatteri-ilmaisunohjaaja (YAMK), Tampereen kaupunkikulttuuriyksikkö

13.30–14.30 Tulevaisuustyöpajat – pienryhmätyöskentelyä visioinnin ja julkilausuman merkeissä.

14.30–15.00 Kahvi

15.00–15.15 Tampere Filharmonian musiikkitervehdys

15.15–15.45 Työpajojen purku

15.45–16.00 Yhteisen julkilausuman julkistus ja yleisötyön Horisontti 2022 -palkinnon lanseeraus

Kuva: Taiteilija Katriina Haikala piirtämässä muotokuvaa naisesta Tampereen taidemuseossa. Kuvaaja: Viliina Julkunen

Helmikuun etäjäsenilta – A&DO -tulevaisuusperintöverstas tiistaina 15.2.2022 klo 15-18

Hyppää mukaan A&DO:n tulevaisuusperintöverstaaseen!

Miten museot ja niiden yleisötyö voivat olla rakentamassa kestävää tulevaisuutta?

Nykyhetken ja tulevaisuuden haasteet edellyttävät museoita reagoimaan yhteiskunnallisiin muutoksiin ja löytämään uudenlaisen roolin osana muutosten tekemistä. Tulevaisuusajattelua tarvitaan erilaisten tulevaisuuksien kuvitteluun ja oman toiminnan muuttamiseen. Tulevaisuusperintöverstas on yksi vaihtoehto ja työkalu tulevaisuusajattelun soveltamiseen museoissa.

Tervetuloa Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon yhteisen hankkeen A&DO – Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskuksen tulevaisuusperintöverstaaseen tiistaina 15.02.2022 klo 15.00–18.00.

Tulevaisuusperintöverstaan menetelmä on sovellettavissa laajasti museoissa. Pedaalin pilottiverstaassa osallistujat pääsevät kokeilemaan menetelmän mahdollisuuksia oppimiseen innostavan A&DO Labra -kiertonäyttelyn ydinkysymysten äärellä:

Millainen on hyvä ja kestävä lähiympäristö vuonna 2077?
Millainen luontosuhde ohjaa rakennetun ja muotoillun lähiympäristön muodostumista eri aikoina?

Tulevaisuusperintö muodostuu niistä merkityksellisistä teoista, joita teemme nyt. A&DO:n fasilitoimassa tulevaisuusperintöverstaassa tehdään tulevaisuushyppy historian vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja nykypäivän muutostarpeista toivottuihin tulevaisuuksiin. Kehollisen harjoituksen avulla irrottaudutaan hetkeksi tästä päivästä ja avataan mieli vaihtoehtoisille näkökulmille.

Tilaisuuden aikana keskustellaan pienryhmissä, kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja sekä tutustutaan A&DO Labran valtakunnallisesti kiertävään näyttelyyn, jonka teemana on hyvä lähiympäristö. Kurkataan esimerkkinä ns. Smith-Polvisen liikennesuunnitelmaan vuodelta 1968.

Verstaaseen ei tarvitse valmistautua. Lyhyessä työpajassa tutustutaan tulevaisuusperinnön käsitteeseen ja tulevaisuusajatteluun. Mietimme yhdessä, miten museoiden kautta hahmottuva aikaulottuvuus tukee tulevaisuusajattelua? Verstas antaa myös mahdollisuuden pohtia omaa henkilökohtaista tulevaisuussuhdetta yhdessä muiden kanssa.

Tulevaisuusperintöverstas on Dynamo-hankkeen kehittämä konsepti. Lue lisää Dynamo-hankkeesta ja sen kokeilukumppanimuseoiden kanssa toteutuneista pilottityöpajoista täällä. Hankkeen luoma menetelmäopas Dynaaminen museo ja tulevaisuusperintöverstas julkaistaan helmikuun lopussa.

Tulevaisuusperintöverstaissa tavoitellaan kulttuurin syvää muuntautumista ja ekologista jälleenrakennusta yksittäisistä ihmisistä käsin niin, että muutos vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa.  Mitä uudenlaisia, yhteisiä taitoja meidän tulisi luoda, jotta luonto ja ihminen sen osana voisivat paremmin? ​ Dynamo-hankkeen tulevaisuusperintö -käsite viittaa meidän kaikkien yhdessä merkityksellistämiin uusiin, kestävämpiin taitoihin ja toiminnan tapoihin.

Tuotetaan yhdessä tulevaisuusperintöä!

Lisätietoja: marja-kristiina.makinen@designmuseum.fi

A&DO:n aikaisemmasta verstaasta, 17.11.2021. Kuva: Anni Koponen.

Europa Nostra -palkintojen 2022 haku on auki

Open for submissions: European Heritage Awards / Europa Nostra Awards 2022

The European Heritage Awards / Europa Nostra Awards 2022 are open for submissions! This year marks the 20th anniversary of Europe’s most prestigious Awards in the heritage field.

Europe’s most inspiring architects, craftsmen, cultural heritage experts, professionals, volunteers, public and private institutions, and local communities now have a new chance to be recognised for their achievements!

Watch video

The Awards identify and promote best practices in the conservation and enhancement of tangible and intangible cultural heritage, stimulate the trans-frontier exchange of knowledge throughout Europe, increase public awareness and appreciation of Europe’s cultural heritage and encourage further excellent initiatives through the power of example.

In 2022, the Awards will be given in five categories:

  • Conservation & Adaptive Reuse
  • Research
  • Education, Training & Skills
  • Citizens Engagement & Awareness-raising
  • Heritage Champions

Up to 30 remarkable heritage achievements from all over Europe will be awarded. Of those, up to 5 winners will receive a Grand Prix with a monetary award of €10,000. One winner will also receive the Public Choice Award following an online vote conducted by Europa Nostra, the European Voice of Civil Society Committed to Cultural Heritage.

The European Heritage Awards / Europa Nostra Awards were launched in 2002 by the European Commission and have been run by Europa Nostra ever since. They are supported by the Creative Europe programme of the European Union.

The Awards have brought major benefits to the winners, such as greater (inter)national exposure, increased visitor numbers and follow-on funding.

Submit your application and share your success stories across Europe!

For more information and online submissions:  www.europeanheritageawards.eu/apply

Deadline for submissions:  1 February 2022