26.2. Mitä kuuluu neuroystävällisyydelle museossa?

Etäiltapäivässä kuullaan Miten neurokirjolaisille suunnattu toiminta on kehittynyt viime vuosina ja millaisia kokemuksia siitä on saatu? ltapäivä alkaa klo 14:30 museoiden alustuksilla aiheeseen ja keskustellaan yhdessä. Alustukset kestävät n. 30 minuuttia, jonka jälkeen jatkamme jutustelua kysymysten, kommenttien ja omien kokemusten muodossa klo 16 saakka.

OHJELMA:

Askel kerrallaan: Perheoppimisen pisteiden kehittäminen alueellisen nepsy-yhdistyksen kanssa. Amanuenssi Paula Kupari, Rauman merimuseo.

Ateneum <3 nepsyt: Ateneumin taidemuseon yhteistyö ADHD-liiton ja Suomen Autismikirjon Yhdistyksen kanssa. Ateneumin yleisötyöntekijät Inka Yli-Tepsa ja Karoliina Arola, Ateneumin museo.

Neuroystävällinen EMMA – edistysaskeleita ja suunnitelmia. Museolehtori Maria Innola, EMMA – Espoon modernin taiteen museo

  

Kuva: Kansallisgalleria | Finnish National Gallery / Jenni Nurminen

3.3. MAL & Pedaali ammattilaisaamu: Museoiden eri-ikäiset kävijät

MALn ja Pedaalin maaliskuun ammattilaisaamun teemana on museoiden eri-ikäiset kävijät. Miten museossa huomioidaan eri-ikäisiä kävijöitä? Millaisia haasteita eri ikäryhmien huomioimisessa on – kaivattaisiinko aiheesta esimerkiksi lisäkoulutusta? Entä onko museossa huomattu, että tiettyjä ikäryhmiä on erityisen hankala tavoittaa?

Ammattilaisaamu järjestetään Teams-tapaamisena tiistaina 3.3. klo 9-10. Tapaamislinkin löydät @museoalan profiilin Tapahtumat-linkistä tai verkkosivuilta malry.fi -> Ajankohtaista -> Kalenteri

Ammattilaisaamuun ovat tervetulleita mukaan kaikki alan ammattilaiset ja opiskelijat!

#museoala #kulttuuriperintö #yleisötyö

Jäsenilta Merkissä 12.3: Radikaalit! Oikeus ääneen -näyttely

12.3 klo 17-19 – alustava ohjelma: opastus Radikaalit! näyttelyyn, itsenäistä tutustumista sekä keskustelua ja verkostoitumista tarjoiluiden äärellä.

***

Radikaalit! Oikeus ääneen -näyttely esittelee neljän suomalaisen naisen elämätarinan aikana, jolloin äänioikeusuudistus vasta teki tuloaan. Fredrika Runeberg, Minna Canth, Ellen Thesleff ja Miina Sillanpää elivät, vaikuttivat ja tulivat kuulluiksi ja nähdyiksi kukin omalla tavallaan – kirjoittamalla, maalaamalla, osallistumalla yhteiskunnalliseen toimintaan ja hyödyntämällä henkilökohtaisia suhteitaan yhteiseksi hyväksi.

Näyttely on suunniteltu erityisesti yläkouluikäisille, mutta tarjoaa tietoa ja näkökulmia myös muille aiheesta tai aikakaudesta kiinnostuneille. Päähenkilöiden elämää kuvataan ajan henkeen sisustetuissa huoneissa helppotajuisin tekstein, kuvin, lainauksin ja lehtileikkein. Vierailun aikana tutuksi tulevat niin 1800-luvun kulttuurielämä, naisen oikeudellinen asema, teollistuva ja kaupungistuva yhteiskunta kuin sääty-yhteiskunnan murroskin.

Toiminnallinen näyttely muistuttaa tasa-arvon merkityksestä ja haastaa pohtimaan, miten se omassa ajassamme toteutuu. Mihin asioihin sinä haluaisit vaikuttaa? Mitkä ovat keinosi ja mahdollisuutesi saada muutosta aikaiseksi? Voit jättää oman jälkesi näyttelyyn kirjoittamalla tai piirtämällä ja innostua samalla muiden ajatuksista.

Näyttelyn sisällöt ovat toimittaja ja tietokirjailija Leena Virtasen ja kuvittaja Sanna Pelliccionin tuottamia, ja perustuvat osittain heidän suosittuun kirjasarjaansa Suomen supernaisia. Näyttelyarkkitehtuurista ja visuaalisesta kokonaisuudesta vastaa Minna Santakari ja graafisesta suunnittelusta Maria Appelberg.

Näyttelykokemusta syventää maksuton Oikeus ääneen -julkaisu, jossa FT Reetta Hännisen artikkelit ja Merkin tutkija Janne Ridanpään keräämä monipuolinen uutisaineisto valottavat vuoden 1906 äänioikeusuudistusta eri näkökulmista.

26.3. Mitä kuuluu esityksille museoissa?

Kuva: Anne-Maarit Kinnunen Anselm Kieferin näyttelyssä, Serlachius museot, Anni Niekka 2016

Etäiltapäivässä kuullaan miten konsertteja, draamaa, tanssia ja yhteistaidetta on hyödynnetty museoissa? Millaisilla teoksilla tai hankkeilla museot ovat venyttäneet toimintaa tai seiniä ja mitä se on vaatinut ja antanut? ltapäivä alkaa klo 14:30 museoiden alustuksilla aiheeseen ja keskustellaan yhdessä. Alustukset kestävät n. 30 minuuttia, jonka jälkeen jatkamme jutustelua kysymysten, kommenttien ja omien kokemusten muodossa klo 16 saakka.

OHJELMA:

Keskiviikon kesähuveja kokeilemassa – Uusia yleisöjä ja yhteistyötä Heikkilän kotiseutumuseolla. Museolehtori Kirsi Nuppola, Taide- ja museokeskus Sinkka, Keravan museopalvelut

Tanssia museoissa: Serlachius ja Jyväskylän taidemuseo. Anni Niekka, Serlachiuksen museo ja Anne-Maarit Kinnunen, vapaa tanssitaiteilija

Oulun taidemuseo avaa seiniään: oppilaitosyhteistyön mahdollisuudet performanssin, tanssin ja musiikkiteknologian näkökulmasta. Tanssitaiteilija ja museolehtori Eerika Arposalo, Oulun taidemuseo

TERVETULOA!

Kuva: Pikku Papun Orkesteri esiintyi Heikkilän kotiseutumuseolla heinäkuussa 2025. Kuva Sinkka.

Yleisötyötä seinättömässä museossa – Nykytaideprojekti Kelluva saari

Värivalokuva keinotekoisesta saaresta rantavedessä.

Olen töissä säätiön ylläpitämässä Lönnströmin taidemuseossa Raumalla. Toimin museossa yleisötyöntekijänä keskittyen työssäni museomme tuottamiin isoihin nykytaideprojekteihin. Säätiömme toimintaan kuuluu myös Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon ylläpito. Työssäni teen paljon opastuksia ja työpajoja sekä tuotan tapahtumia nykytaideprojekteihin liittyen. Tässä blogitekstissä tulen kertomaan tarkemmin neljännestä Lönnström-projektista, taiteilija Raimo Saarisen Kelluvasta saaresta ja siihen liittyvästä yleisötyöstä.

Kelluva saari

Raimo Saarisen teos Kelluva saari on suurikokoinen veistos ja ympäristötaideteos, joka kelluu Rauman Otanlahdella. Saari näyttää erehdyttävästi oikealta, vaikka se on valettu betonista. Saari on pinta-alaltaan 25 neliötä ja siihen on istutettu oikeita puita ja kasveja. Teos ankkuroitiin lahdelle vuonna 2022. Teos saa elää ja muuttua ympäristön vaikutuksien alaisena. Otanlahti on perinteistä raumalaista merimaisemaa. Rauman merimaisema ja rantasaunat ovat osa tärkeää maisemallista kulttuuriperintöä Raumalla. Kelluva saari on julkinen teos, joka luo uusia maisemallisia arvoja ja ulottuvuuksia Otanlahdella. Saari on tullut osaksi ympäristöä: kesäisin saunojat kiertävät saaren uiden ja meriharakka pesii siihen keväisin. 

Värivalokuva uima-asuisista ihmisistä uimassa keinotekoisen kelluvan saaren edustalla rantavedessä.
Saunaopastus. Kuva: Elina Tiainen.

Miten tehdä yleisötyötä seinättömässä museossa?

Olen tehnyt yleisötyötä seinättömässä museossa vuodesta 2022. Nykytaideprojektit, joita museomme tuottaa, ovat hyvin erilaisia keskenään. Teokset voivat olla esimerkiksi 26- kanavainen videoteos hylätyssä tehdashallissa tai suuri julkinen veistos. Teosten yleisötyö eroaa toinen toisistaan aina palvellen yksilöllisesti teosta. Museon tärkeitä yleisötyön tavoitteita on luoda pitkäjänteinen suhde Lönnströmin taidemuseon ja nykytaiteen moninaisten yleisöjen välille sekä tavoittaa eri yhteisöjä. 

Kelluvan saaren yleisötyön määrittelee kolme asiaa: ympäristö, teoksen teemat ja yhteisöt. Saaren ympäristö määrittelee paljon sitä mitä teoksella voi toteuttaa. Ympäristö rajoittaa, mutta se antaa myös uusia mahdollisuuksia. Koululaisille olen opastanut saarta paljon paikan päällä. Opastuksilla toteutetaan yksi ympäristötaidetehtävä. Tehtävänä on muotoilla oma pienoismalli mielikuvitussaaresta käyttäen vain rannalla olevia materiaaleja. Rannalle syntyy pienoisnäyttely täynnä mitä omatakeisimpia saaria. Oppilaat esittelevät saaret muille ryhmäläisille ja kertovat, millaisia kasveja ja eläimiä voisi saarella todellisuudessa elää. Ryhmät jatkavat työskentelyään luokissa eri ikäasteille suunniteluilla teoksiin liittyvillä tehtäväpaketeilla.

Värivalokuva lapsista leikkimässä rantahiekalla.
Kelluvan saaren työpajalaisia tekemässä omaa saarta Otanlahden rannalla. Kuva: Elina Tiainen.

Yhteistyön voima ja ainutlaatuisia elämyksiä

Koululaisille suunnattujen opastuksien lisäksi saarella on toteutettu myös erikoisempia opastuksia. Kesällä 2024 Kelluvan saaren kasviopastuksella maisematutkija Ilona Hankonen kertoi saaren ja ympäristön kasveista. Opastuksen lopuksi nautittiin Vanhan Rauman Leipomon lanseeraamia teoksen nimikkokeksejä, joissa oli käytetty Selkämeren rakkolevää. Saarella on järjestetty myös kahtena kesänä saunaopastus, jossa saunoen opastetaan teos ja kierretään uiden saari yhdessä. Tässä tärkeänä yhteistyökumppanina on toiminut saaren vierellä toimiva julkinen Merikylpylän sauna– yhteisö. Toinen tärkeä yhteistyökumppani on Rauman Seudun Lintuharrastajat, joiden kanssa järjestämme tänä keväänä jo neljännen kerran Kelluvan saaren linturetken, jossa nykytaide kohtaa luontoharrastuksen. Yhteistyö on myös tuonut mahdollisuuksia hyvin erityisten tapahtumien syntyyn. Paikallisen kamarimusiikkifestivaalin Rauma Festivon kanssa toteutettiin saarella erityislaatuinen konsertti elokuussa vuonna 2023. Yleisö kuunteli rannalta, kun oopperalaulaja lauloi kirkkoveneestä Myrskyluodon Maijan sävelmää viulistin säestäessä saarelta. 

Värivalokuva merimaisemasta, jossa musiikkiorkesteri esiintyy keinotekoisella kelluvalla saarella ja veneessä rantavedessä.
Rauma Festivon konsertista saarella. Kuva: Diego Casiraghi.

Jalkautuvat työpajat

Lönnströmin taidemuseo haluaa huomioida laajasti eri-ikäiset kävijät ja myös ne, jotka eivät pääse fyysisesti katsomaan projekteja: kauempana sijaitsevat koulut, mielenterveyskuntoutujien tukitalo ja hoivakodit.  Kelluvaan saareen keskittyvät jalkautuvat työpajat antoivat mahdollisuuden nykytaiteen ja näiden yleisöjen kohtaamiselle. Pajoissa muisteltiin omia saarikokemuksia, harjoitettiin luovaa työskentelyä luonnonmateriaalien kanssa sekä tutustuttiin Raimo Saarisen teokseen kuvien ja eri havaintomateriaalien kautta. Jalkautuvatyöpajamalli on tullut osaksi museon perusyleisötyötä, ja eri nykytaideprojektit ovat tätä kautta tavoittaneet jälleen uusia yleisöjä.

Kokeileva yleisötyö kehittää Lönnström-projektien konseptia merkittävästi. Rohkeat ja ennakkoluulottomat kokeilut vievät yleisötyötämme aina uusiin suuntiin yhteisöjä kuunnellen.

Värivalokuva ikääntyneistä käsistä askartelemassa hiekasta ja oksista valkean paperilautasen päällä.
Jalkautuva työpaja hoivakodissa. Kuva: Elina Tiainen.

Elina Tiainen

Kirjoittaja Lönnströmin taidemuseon yleisötyöntekijä.
Lue lisää Kelluva saari -nykytaideprojektista museon verkkosivuilta.

Vuoden yleisötyöteko 2025 haku on auki 31.3.2026 asti!

FI ** SE ** ENG

Vuoden yleisötyöteko -palkinto myönnetään kulttuurin ja taiteen liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen vuoden 2025 aikana. Horisontti-työryhmä haluaa nostaa esiin palkinnolla huomionarvoisia kulttuuri- ja taidekentän yleisötyötekoja sekä lisätä yleisötyöhön liittyvää tietoisuutta suuren yleisön keskuudessa.

Ehdotuksia voi lähettää kuka tahansa ja myös omaa toimintaansa saa ehdottaa. Palkinto myönnetään vuonna 2025 käynnissä olleelle hankkeelle tai toimintatavalle. Saajaksi ei voi ehdottaa henkilöä. Valinnassa voidaan ottaa huomioon mm. teon yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta edistävä vaikutus, osallistavuus, teon innovatiivisuus, soveltuvuus tai monistettavuus muille toimijoille ja alaa inspiroiva vaikutus. 

Horisontti on kulttuuri- ja taidealan yleisötyötahoista muodostettu työryhmä. Työryhmään kuuluu Museopedagogisen yhdistys Pedaali ry:n, esittävän taiteen Yleisötyökillan ja Suomen sinfoniaorkesterit ry:n yleisötyöfoorumin edustajat. Lisäksi valitsijaraatiin kuuluu Horisontti-ryhmän lisäksi vaihtuvana jäsenenä vuoden 2024 Horisontti-palkitun Teatteri Ilmi Ö:n teatterinjohtaja-taiteilija Outi Sädekallio-Snellman.

Ehdotuksia palkinnon saajaksi otetaan vastaan 31.3.2026 saakka. Avaa hakemus tästä

Kuva: Mun Ateneum -hanke.

PÅ SVENSKA: 

Arbetsgruppen Horisont söker årets publikarbetsinsats 2025! 

 Utmärkelsen årets publikarbetsinsats kommer att tilldelas ett projekt, en insats eller ett evenemang inom kultur- och scenkonstområdet som har varit aktuell under året 2025. Horisontgruppen vill med hjälp av utmärkelsen lyfta fram lyckade publikarbestinsatser inom kultur- och konstområdet. Utmärkelsen ökar på medvetenheten publikarbete för allmänheten. Utmärkelsen delas nu ut för andra gången. 

Vem som helst kan lämna in förslag och du kan också föreslå dina egna aktiviteter. Priset ska gå till ett aktuellt projekt eller en verksamhet som varit drivits under året 2025. Ingen enskild person kan nomineras som mottagare. Vid urvalet beaktas bland annat verksamhetens inverkan på jämställdhet och tillgänglighet, inkludering, innovativitet och tillämpningsmöjligheterna för andra aktörer samt verksamhetens inverkan på fältets utveckling. 

Horisontti-arbetsgruppen  består av publikarbetsproffs inom kultur- och konstinstutioner. I arbetsgruppen ingår representanter för Museipedagogiska föreningen Pedaali ry, Yleisötyökilta (publikarbetsgillet) inom Teaterbranschens yrkesfolk och Finlands Symfoniorkesterföreningens publikarbetsforum. Dessutom ingår, utöver Horisontti-gruppen, som roterande medlem i valjuryn teaterchef och konstnär Outi Sädekallio-Snellman från Teatteri Ilmi Ö, som tilldelades Horisontti-priset år 2024.

Nomineringar till priset kan skickas in fram till 31.3.2026. Öppna ansökan här

Bild: Mitt Ateneum -projekt.

IN ENGLISH

The Horisontti- committee is looking for nominees for Best Audience Engagement- project of the Year 2025! 

 The Audience Engagement of the Year award will be given to a project, action, or event in the field of culture and performing arts that has been relevant in the year 2025. The committee wants to use the award to highlight successful audience work in the field of culture and the arts and to raise awareness of audience engagement an audience education among the public. This is the second edition of the award. 

 Anyone can submit proposals and you can also suggest your own activities. The award should go to a current project or activity that has been carried out during the year 2025. No individual can be nominated as a recipient. The selection process considers, among other things, the impact of the activity on gender equality and accessibility, inclusion, innovativeness, and applicability to other actors, as well as the impact of the activity on the development of the field.

 The winner will be selected from the proposals received by the deadline by a jury organized by the Horisontti committee. Nominations for the prize can be submitted until 31 March 2026.

The Horisontti committee consists of audience development professionals from cultural and art institutions. The working group includes representatives of the Museum Education Association Pedaali ry, Yleisötyökilta (Audience Work Guild) of the Theatre Industry Professionals and the Finnish Symphony Orchestra Association’s Audience Work Forum. In addition, the jury includes a rotating member. This year, theatre director and artist Outi Sädekallio-Snellman joins the group from the Horisontti 2024 award-winning Theatre Ilmi Ö.

Open application from here

Image: My Ateneum -project

Kiitos juhlavuodesta ja tervetuloa blogin vuoteen 2026!

Uudenvuoden ilotulituksia, ihmisiä nuotion äärellä, vuosi 2026 taivaalla

Pedaalin 20-vuotisjuhlavuosi ja blogin toinen kokonainen julkaisuvuosi ovat lopuillaan. Nyt on hyvä hetki kerrata kulunutta vuotta ja kääntää katseet kohti vuotta 2026.

Juhlavuoden päätapahtuma oli iloinen ja tunnelmallinen vuosijuhla Median museo ja arkisto Merkissä 9.5.2025. Juhlassa muisteltiin menneitä, kiitettiin perustajajäseniä ja julkaistiin Pedaalin uusi visuaalinen ilme viipperöineen.

Juhlassa paikalla olleet perustajajäsenet.

Pedaalin blogin toimituskunnassa haluttiin muistaa juhlavuotta myös blogin puolella. Toimituskunnan aktiivi Iisa Aaltonen teki kunnioitettavan työn kerätessään tietoa ja haastatellessaan kuluneiden vuosikymmenten puheenjohtajia artikkelisarjaa varten. Pedaalin toiminnasta voi lukea neljästä artikkelista: perustaminen, toiminta 2005-2015, toiminta 2015-2025 sekä nykyiseen ja tulevaisuuden näkymiä.

Blogin vuoden 2025 muut artikkelit käsittelivät Museoalan yleisötyöpäivien antia, tekoälyn hyödyntämistä yleisötyössä ja vuoden ainoana Vieraskynänä saimme tietää lisää vuoden 2024 Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon voittajasta, Seinäjoen Taidehallin Derby-näyttelystä. Vieraskynäksi kutsutaan tässä blogissa kirjoittajia, jotka eivät ole aktiivisesti Pedaalin toiminnan järjestämisessä mukana.

Olavinlinnan opastuksella yleisötyöpäivillä Savonlinnassa. Outi Silvennoinen

Blogia konseptoidessa määrittelimme sille seuraavia Pedaalin missiosta nousevia tehtäviä: toimii alustana kertoa onnistumisista ja opeista sekä paikkana vertaistuelle, kirjoituksissa kuuluu moninainen jäsenten ääni ja on yleisötyön äänitorvi museokentälle ja laajemmin yhteiskuntaan. Kirjoituksia ajateltiin julkaistavan laajalla skaalalla liittyen ajankohtaisiin ja yleisötyötä tunnetuksi tekeviin aiheisiin, museopedagogian historiaan ja nykytilaan, saavutettavuuteen, kestävään kehitykseen sekä digitaalisuuteen. Palvelulupauksen hissipuheeksi kirjasimme:
”Pedaalin blogi jakaa hyviä käytäntöjä yhdessä jäsenten ja kaikkien museopedagogiikasta kiinnostuneiden kanssa. Blogin avulla lisätään yleisötyöammatin arvostusta ja ymmärrystä sekä kiinnostusta sitä kohtaan.”

Miten tässä onnistuttiin tänä vuonna? Mihin panostamme ensi vuonna? Kuten kaikki muukin Pedaalin toiminta, blogia toimitetaan vapaaehtoistyönä. Siihen vaikuttavat herkästi asiaan sitoutuneiden työ- ja vapaa-ajan kiireet ja moninaisten elämänalueiden priorisointi. Toimituskuntamme on 2,5 vuodessa pienentynyt ja se on näkynyt myös harventuneessa julkaisutahdissa. Itse en päätoimittajana edes ole museoalalla enää töissä, eli ajankohtaisten aiheiden löytäminen on entistä enemmän muiden varassa. Paljon aiheita on pyöritelty, vieraskynäkirjoittajiin on oltu yhteydessä ja monta artikkelia odottaa vain kirjoittajalta löytyvää aikaa.

Vuosi 2025 oli juhlavuosi ja se näkyi Pedaalin historiaa ja nykytilaa valottavien artikkelien suurena määränä verrattuna muihin teemoihin. Kirjoittajia oli kuitenkin useita (”moninainen ääni”), olemme kertoneet ajankohtaisista kuulumisista ja onnistumisista (yleisötyöpäivät ja palkittu Derby-näyttely) ja olemme huomioineet ammatillista kehittymistä digitaalisuuden parissa (tekoäly käyttöön).

Entä sitten ensi vuoden suunnitelmat? Ulkomaan oppeja on käsitelty edellisinä julkaisuvuosina, mutta ehkä tämänkin vuoden tai ensi vuoden opintomatkoilta joku haluaisi kirjoittaa toisille oman näkökulmansa? Juhlavuoteen oli toiveena saada artikkelisarja myös jäsenkyselyn tuloksista, mutta vastaajamäärä jäi niin pieneksi, ettei siitä voi vetää johtopäätöksiä jäsenistöstä vuonna 2025. Ehkä kirjoitamme siitä kuitenkin jotain havaintoja ensi vuonna. Jonossa ovat myös artikkelit ympäristökasvatuksesta, moniaistisuudesta yleisötyössä ja Vieraskynä vähän erilaisesta museosta ja sen yleisötyöstä. Toivottavasti saamme toisen Vieraskynä-artikkelin tulevan vuoden museopedagogisen palkinnon voittajaltakin!

Vuoden 2025 Museopedagoginen palkinto -voittaja ja blogin Vieraskynä-aihe Derby-näyttely Seinäjoen Taidehallissa. Krista Luoma.

Meitä toimituskunnan jäseniä on enää kolme, joten ottaisimme mielellämme vahvistusta joukkoomme! Kuka tahansa saa myös tarjota meille aihetta, josta haluaisi kirjoittaa oman juttunsa. Aiheitakin saa toivoa! Olkaa siis hyvät lukijat meihin aktiivisesti yhteydessä, että saamme tehtyä blogista entistä enemmän jäsenistömme näköisen sekä jäseniämme ja koko yleisötyötä palvelevan toimintamuodon. Helpointa on olla yhteydessä joko suoraan päätoimittajaan tiina.hero@gmail.com tai Pedaalin hyvin palvelevaan sähköpostiin info@pedaali.fi.

Tavataan taas ensi vuonna uusien aiheiden parissa!

Uudenvuoden juhla historiallisessa kylässä. Promptilla: Tee kuva vuoden 2026 vastaanottamisesta vanhassa kulttuuriympäristössä, Suomeen sopivasti. ChatGPT.

9.12 Pedaalin pikkujoulut Lottamuseolla

Tervetuloa viettämään Pedaalin pikkujouluja Lottamuseoon Tuusulaan! Illan aikana pääsette tutustumaan museon näyttelyihin ja kuulemaan Lottamuseon yleisötyöstä sekä pelaamaan ihka oikeaa Vaaran vuodet -pakohuonepeliä! Ilta päättyy herkutteluun Museokahvila Lottakanttiinissa. Tilaisuus on vain Pedaalin jäsenille!

Mukaan mahtuu ensimmäiset 20 ilmoittautunutta jäsentä, joten varaa paikkasi pian! Yhteislähtö julkisilla Lottamuseolle lähtee Helsingin rautatieasemalta. Ilmoittaudu viimeistään 1.12.2025.

OHJELMA
Klo 15.30 Tervetuloa Lottamuseoon!
Käydään läpi illan ohjelma ja jaetaan osallistujat kahteen peliporukkaan. (Syväranta-sali)

Ryhmä 1
Klo 15.45 – Vaaran vuodet -pakohuonepeli (lähtee ala-aulasta)
klo 17.30 – Tutkija Elina Tarvainen kertoo Lottamuseon yleisötyöstä ja yllätysohjelmaa (Syväranta-sali)

Ryhmä 2
klo 16 – Tutkija Elina Tarvainen kertoo Lottamuseon yleisötyöstä ja yllätysohjelmaa (Syväranta-sali)
Klo 17.15 – Vaaran vuodet -pakohuonepeli (lähtee ala-aulasta)

Klo 18.30-20.00 herkuttelua Museokahvila Lottakanttiinissa ja yhteistä ajanviettoa.
Lottamuseon näyttelyt ovat avoinna ja pihalta löytyy hauska jouluinen tonttupolku. Lottamuseosta löytyy päänäyttely Lotta Svärd – Tulevaisuuden rakentajat ja valokuvanäyttely Tuntematon lotta.

Lisätietoa Vaaran vuodet -pakohuonepelistä
Valvontakomissio on tulossa tarkastuskäynnille. Löydättekö Syvärantaan kätketyt salaisuudet ennen tarkastajien tuloa? Tunnelmallinen klassinen pakopeli johdattaa sodan jälkeisiin vaaran vuosiin. 

Peli on jännittävä, muttei pelottava eikä edellytä ennakkotietoja. Alle 15-vuotiaat vain aikuisten seurassa. Pelitila on lämmittämätön ulkorakennus, joten pelaajien on hyvä varustautua sään mukaisesti. Tila on osin esteetön, eikä ovia lukita pelin ajaksi.

Peli on pelattavissa suomenkielisenä. Peli on toteutettu yhteistyössä Escape Porvoon ja Tuusulan lukon kanssa.
Pelin kesto on 1 h.

Saapumisohjeet

Lottamuseo sijaitsee osoitteessa Rantatie 39, Tuusula. Museon lähellä on runsaasti parkkitilaa.
Lottamuseoon pääsee julkisella liikenteellä Järvenpään ja Keravan juna-asemien kautta. Järvenpäästä voi hypätä bussiin 665/665A ja jäädä pois Annivaaran pysäkillä.  Siitä on noin 300 m kävelymatka Lottamuseoon.
Keravalta tullessa voi tulla bussilla 641 ja jäädä pois Kirkonkylän pysäkillä. Pysäkiltä on noin 1,8 kilometrin kävelymatka museoon.

Yhteislähtö Helsingin rautatieasemalta

Lähdetään matkaan Helsingin rautatieasemalta klo 14.40 lähtevällä R-junalla Helsingistä Järvenpäähän. Tavataan lähtölaiturin luona ennen junan lähtöä. 
Järvenpään asemalla hypätään klo 15.15 lähtevään bussiin 665A Hyrylään ja bussista jäädään pois Annivaaran pysäkillä. Sieltä on lyhyt kävelymatka Lottamuseoon. Saapuminen Lottamuseolle noin klo 15.30. 

Tiedustelut: info@pedaali.fi

Pedaali ry:n toiminta rahoitetaan Museoviraston myöntämällä avustuksella

11.12 klo 9-10 Mal & Pedaali -yleisötyön ammattilaisaamu

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ja Museopedagoginen yhdistys Pedaali järjestävät yhdessä ammattilaisaamuja, johon ovat tervetulleita kaikki yleisötyön parissa työskentelevät kulttuuriperintöammattilaiset kuten asiakaspalvelijat, oppaat, museolehtorit ja museopedagogit. Myös alan opiskelijat ovat tervetulleita mukaan!

Joulukuun tapaamisen teemana on saavutettavuus ja esteettömyys museotyössä. Onko museo saavutettava erilaisille yleisöille? Millä tavoin yleisötyöntekijät voivat kehittää saavutettavuusosaamistaan? Entä huomioidaanko saavutettavuus ja esteettömyys myös työntekijöiden osalta – onko työpaikka esteetön ja huomioidaanko työpaikalla esimerkiksi yleisötyöntekijöiden mahdolliset liikuntarajoitteet?

Etätapaaminen järjestetään torstaina 11.12. klo 9-10. Tervetuloa mukaan jakamaan kokemuksia ja keskustelemaan!

Lue lisää ja osallistu tästä

26.11 Haastavat asiakaskohtaamiset museoissa -koulutusseminaari

Aika: Keskiviikko 26.11.2025 klo 10–16

Paikka: Teatterimuseo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3. Sisäänkäynti Lasipihalta, ilmoittaudu infoon saat QR-koodin kulkuporttien avaamiseen.

Tarkemmat ohjeet saapumiseen: https://www.teatterimuseo.fi/fi/Saapuminen

Maksuton Pedaalin jäsenille. Mukaan mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

Museoiden yleisötyöntekijöillä on työssään jatkuvaa vuorovaikutusta erilaisten yleisöryhmien ja tilanteiden kanssa, mikä tuo mukanaan myös haastavia asiakaskohtaamisia. Millaisia kokemuksia muilla on? Miten niistä on selvitty? Ja miten niitä voisi käsitellä niin, etteivät ne jää painamaan mieltä tai kuormita pitkään?

Museopedagogisen yhdistyksen Pedaalin ja Teatterimuseon järjestämässä koulutusseminaarissa 26.11.2025 kuullaan kokemuksia ja etsitään yhdessä tapoja ratkaista haastavia tilanteita puheenvuorojen, lämmittävien toiminnallisten harjoitusten ja forum-teatterin avulla. Forum-teatteri on osallistava ja interaktiivinen menetelmä, jossa osallistujat voivat kokeilla eri toimintatapoja haastavissa asiakaskohtaamisissa. Menetelmässä yleisö ei ole pelkästään katsojana, vaan he voivat itse vaikuttaa esityksen kulkuun, ehdottaa ratkaisuja ja jopa ottaa osaa rooleihin. Tämä tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden kokeilla käytännön tilanteita ja kehittää asiakaspalvelutaitoja turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Forum-teatteriosuus toteutetaan yhteistyössä Teatteri ILMI Ö:n kanssa.

Pedaali ry:n toiminta rahoitetaan Museoviraston myöntämällä yleisavustuksella.

Ilmoittaudu 19.11 mennessä. Tiedustelut ei-jäsenille: info@pedaali.fi

Kuva: Jenny Orpana, Forum-teatteri

OHJELMA:

Klo 10–12 Kokemuksia ja näkökulmia kohtaamisiin

Pedaali ry ja Teatterimuseo: Tervetuloa koulutusseminaariin.

Klo 10.10 Kaura Raudaskoski, museoammattilainen, queer-pedagogi ja kouluttaja: Keskustelutyöpaja queer-aiheista museossa: palaute, huolet, kohtaamiset, tunteiden käsittely ja vastuu – miten toimia kestävällä tavalla sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden äärellä? Työpajassa on lyhyt alustus ja sen jälkeen keskustellaan fasilitoidusti kokemuksista. Voit osallistua omasta kokemuksestasi käsin, oli queer-aiheet itsellesi sitten tuttuja tai tuntemattomia.

Klo 11.20 Orlan Ohtonen, intendentti, kuraattori ja tapahtumajärjestäjä, Valokuvataiteen museo: Laajennetut yleisötyön toimet: kokemuksia aliedustettujen yleisöjen saavutettavuuden lisäämisestä.

Klo 12–13 Lounastauko

Omakustanteinen. Kaapelilta löytyy mm. Hima&Sali, Kaapelin Kahvibaari ja Traba.

Klo 13-16  Forum-teatteriosuus

Forum-teatterissa esitetään tilanne, jossa on jokin ongelma tai konflikti, kuten haastava asiakaskohtaaminen. Esitys pysäytetään, ja osallistujat voivat ehdottaa, mitä tilanteessa voisi tehdä toisin. Sen jälkeen kokeillaan eri ratkaisuja ja keskustellaan siitä, miten tilanne voisi kehittyä. Osallistujat voivat itse astua lavalle ja esittää omia ratkaisujansa. Esitys jatkuu eri vaihtoehdoilla, ja kokeillaan, mikä tapa toimisi parhaiten. Kun erilaisia ratkaisuja on kokeiltu, pohditaan yhdessä, mikä ratkaisu oli tehokkain ja miksi.

Teatterimuseon yleisötyövastaava Milla Kortemaa, teatteriopettaja Loviisa Grubert ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Siiri Ervasti yhteistyössä Teatteri ILMI Ö:n kanssa.

Pedaali tarjoaa: Kahvi/tee ja vegaaninen korvapuusti klo 13-16 osuuden sisällä.