Kiinnostaako museopedagogiikka?

Kuvia Pedaali ry:n toiminnasta

Pedaali ry:n tavoitteena on edistää museopedagogista toimintaa, vahvistaa yleisötyötä tekevien ammatillista identiteettiä ja arvostusta, sekä tukea jäsentensä ammatillista kehittymistä. Tämän edistämiseksi yhdistys osallistuu museoiden ja muiden kulttuurilaitosten pedagogista toimintaa ja yleisösuhteita koskevaan keskusteluun, ottaa kantaa, tekee yhteistyöhankkeita, tiedottaa sekä järjestää erilaisia tapahtumia.

Jäsentapaamisia järjestetään noin kerran kuussa. Niiden sisällössä otetaan huomioon jäsenistön toiveet. Jäsentapaamiset voivat sisältää näyttelyvierailuja, luentoja, keskustelutilaisuuksia tai koulutuksia. Kerran vuodessa tehdään opintomatka kotimaahan tai ulkomaille.

Yhdistys myöntää vuosittain Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon ja toteuttaa omaa Pedafooni-julkaisusarjaansa. Jäsenistön käytössä on yleisötyöhön liittyvään keskusteluun ja tiedotukseen tarkoitettu Pedaaliposti- sähköpostilista. 

– Pedaalin jäseneksi voi liittyä kuka tahansa aiheesta kiinnostunut!

Klikkaa TÄSTÄ liittyäksesi pedaalilaisten joukkoon. Yhdistyksen jäsenmaksu on 22€ / vuosi.

Järvenpään taidemuseon Havaintoja kaupungista on Vuoden museopedagoginen teko 2022

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry on valinnut Järvenpään taidemuseon ja Järvenpään lukion kuva- ja mediataiteen linjan sekä brittiläisen mediataiteilija Stanzan yhteistyöprojektin Havaintoja kaupungista Vuoden museopedagogiseksi teoksi vuonna 2022. Vuosittain jaettavalla palkinnolla Pedaali ry nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia panostuksia suomalaisten museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan. 

Järvenpään kaupungin 70-vuotisjuhlavuotta vietettiin vuonna 2021 Järvenpään taidemuseossa järjestämällä palkitun brittiläisen nykytaiteilijan Stanzan yksityisnäyttely “Kytketty kaupunki, kätketty taide?”. Näyttelyn teemana oli digitaalisuuden lävistämä tulevaisuuden kaupunki. Museo tarttui teemaan pohtimalla 70-vuotiasta kaupunkia ja sen tulevaisuutta yhdessä Järvenpään lukion kuva- ja mediataiteen linjan nuorten kanssa. Kuvataiteen teemakurssin sisältönä oli osallistua mediataiteen näyttelyn installoimiseen taiteilijan kanssa, tuottaa sisältöä vuorovaikutteiseen ääni-installaatioon sekä rakentaa oma kaupunkiteemainen pop-up-näyttely museolle. Kurssin lukio-opettajana toimi Petra Koivu ja siitä syntynyt näyttely oli esillä museossa 2.10.2021-6.1.2022.

Projektin kautta lukiolaiset pääsivät näkemään, millaista on mediataiteilijan työ ja tulkitsemaan samalla juhlavuoden teemaa omista lähtökohdistaan. Museolle projekti oli tilaisuus tavoittaa nuoria ja antaa heille konkreettisesti oma tila museosta näyttelyn muodossa. Lisäksi museon näyttelyn sisällöt kytkettiin onnistuneesti ja luovalla tavalla osaksi lukion kuvataiteen opetussuunnitelmaa. Stanzan taideteosten teemat digitaalisuus, kaikkialle ulottuva tietoliikenne ja sen valvonta olivat erityisen ajankohtaisia ja puhuttelivat nuoria.  

Pedaali ry perustelee palkinnon saajan valintaa seuraavanlaisesti: Järvenpään taidemuseossa toteutettu Havaintoja kaupungista -projekti katsoi tulevaisuuteen ja pohti kaupungin ja kaupunkilaisten asemaa tästä näkökulmasta.  Projektissa toteutui hienosti nuorten osallisuus, mahdollisuus vaikuttaa ja olla aktiivisia toimijoita. Itse tuotettujen näyttelysisältöjen kautta nuoret saivat mahdollisuuden pohtia syvällisemmin omaa tulevaisuuttaan sekä siihen mahdollisesti liittyviä ahdistavia ja pelottaviakin tunteita. Järvenpään taidemuseo valitsi ennakkoluulottomasti kaupungin historiajuhlavuoden teemaksi tulevaisuuden ja työskentelymuodoksi digitaalisen taiteen. Näkökulman valinta ja yhteistyö lukion kanssa mahdollistivat nuorten aidon osallistumisen juhlavuoteen.

Lisäksi Pedaali ry haluaa antaa kunniamaininnan Taidetestaajat kulttuurikasvatusohjelmalle pitkäjänteisestä ja valtakunnallisesta museopedagogian saavutettavuuden lisäämisestä.

Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma vie joka vuosi Suomen kaikki kahdeksasluokkalaiset vierailulle yhteen tai kahteen korkealaatuiseen taidekohteeseen ympäri Suomen. Taidetestaajat-toiminnan tavoitteena on purkaa myytti taiteesta vaikeana lajina sekä tarjota nuorille ikimuistoisia taidekokemuksia ja tilaisuuksia harjoitella oman mielipiteen perustelemista. Vierailun jälkeen nuoret arvioivat kokemansa elämyksen ja arviot julkaistaan Taidetestaajien verkkosivuilla. Tätä kautta Taidetestaajat tuo nuorten äänen kuuluviin ja päästää aikuiset kurkistamaan nuorten maailmaan. 

Taidetestaajat on laajuudessaan vaikuttava, tulevaan tähtäävä sekä taidetta ja taidesuhdetta arkipäiväistävä, yleissivistävä ja yhteiskunnallisesti tärkeä hanke, joka myös tasoittaa sosio-ekonomisia ja maantieteellisiä eroja polulla kulttuurin luo. Taidetestaajat ansaitsee Pedaali ry:n kunniamaininnan merkittävästä museomaailmaan kohdistuvasta työstään ja valtakunnallisesta nuorten kulttuurikasvatuksesta, jota tehdään sekä täydellä sydämellä että kunnianhimoisesti.

Tunnustuspalkinto jaetaan nyt seitsemännentoista kerran Suomen Museoliiton Taidemuseopäivillä 27.10.2022 Lahdessa. Palkintoa oli vastaanottamassa Järvenpään taidemuseon ts. kokelma-amanuenssi Pinja Petäjä ja lukiolainen Sara Uusitalo. Palkinto sisältää kunniakirjan ja Hanna Kaisa Vainion suunnitteleman kiertopalkinnon,  Liitelijä – Girddášit -veistoksen. Palkinnon saajaa voi ehdottaa kuka tahansa. Yhdistyksen hallitus valitsee voittajan saatujen ehdotusten joukosta. Viime vuonna palkinto meni Amos Rex taidemuseon ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden Egyptin varjo -projektille. Tänä vuonna palkintoa tavoitteli yhteensä 13 ehdokasta. Kaikki ehdokkaat ja aiemmin palkitut löytyvät osoitteesta: https://pedaali.fi/

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry on aloittanut toimintansa 2005. Pedaali ry:n tavoitteena on edistää museopedagogista toimintaa, vahvistaa museoiden yleisötyötä tekevien ammatillista identiteettiä ja arvostusta, sekä tukea jäsentensä ammatillista kehittymistä. Yhdistys toimii alan keskustelufoorumina ja tarjoaa jäsenistölleen koulutusta ja verkostoja.

Lisätietoja:

Tuuli Uusikukka
Pedaali ry:n puheenjohtaja
tuuli.uusikukka(at)museoleikki.fi

Pinja Petäjä
ts. Kokoelma-amanuenssi, Järvenpään taidemuseo
pinja.petaja(at)jarvenpaa.fi

Joonas Keskinen
Päällikkö, Taidetestaajat
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto
joonas.keskinen(at)lastenkulttuuri.fi

Pedaalin marraskuun jäsenilta torstaina 3.11 klo 15-17 etänä Zoomissa: Ympäristökasvatus ja yleisötyö – museoiden vihreä kädenjälki

Huom! Linkki zoom-tapahtumaan löytyy jäsensähköpostista.

Pedaalin etäjäsenillassa keskustelun aiheena on ympäristökasvatus.

Helmikuussa 2022 Suomen ympäristöopisto SYKLI käynnisti ympäristökasvatuskoulutuksen museo- ja kulttuurialan painotuksella yhteistyössä useiden eri kulttuurialan toimijoiden kanssa. Tämä ympäristöalan erikoisammattitutkinto antaa paitsi koulutukseen osallistuvalle opiskelijalle myös hänen työyhteisölleen tai taustaorganisaatiolleen loistavat lähtökohdat muutoksen tekemiseen – ja sen tukemiseen.

Alustajina toimivat:

  • Satu Jovero, ympäristökasvatuksen asiantuntija, Suomen ympäristöopisto SYKLI, (museo-ja kulttuurialalle suunnatun koulutusohjelman vastuukouluttaja)
  • Kristiina Tiainen, lastenkulttuurivastaava, Sagalundin museo ja lastenkulttuurikeskus
  • Janina Ahlfors, ohjaava museolehtori, Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelma

Pedaalin syyskuun jäsenilta Lastentarhamuseolla 1.9. klo 15–17: esittelyssä Wivin puistikko -hanke

Ebeneser-säätiö / Lastentarhamuseo

Pedaalilaisten syyskuun jäsenilta järjestetään Lastentarhamuseossa Ebeneser-talossa, Helsingin Alppiharjussa 1.9. klo 15–17.

Jäsenillan aikana pedaalilaisille esitellään Lastentarhamuseon tiloja ja toimintaa, sekä Ebeneser-talon historiaa. Lastentarhamuseo on erikoistunut alle kouluikäisten lasten museopedagogiikkaan.  Ebeneser-talon on suunnitellut arkkitehti Wivi Lönn, jonka 150 -vuotisjuhlavuotta vietetään tänä vuonna. Lisäksi jäsenillassa esitellään juuri päättyneen Lastentarhamuseon Wivin puistikko -hankkeen osallistamisvaiheen antia.

Wivin puistikko -hankkeen tarkoitus on mahdollistaa Ebeneser-talon  ja museon pihan kehittäminen yhteisölliseksi ja toiminnalliseksi kaupunkitilaksi tulevien vuosien aikana. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana toteutettiin osallistavaa yleisötutkimusta, jossa kartoitettiin erityisesti lasten ja lapsiperheiden näkemyksiä pihan tulevaisuuteen liittyen toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen.

Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Kuva: Ebeneser-säätiö / Lastentarhamuseo

Kuvailutulkkausta lähikoulutuksena Helsingin Kaupunginmuseossa 15.–16.9.2022

Kuinka kohdata näkövammainen museossa? Mitä tarjottavaa näyttelystä löytyy heikkonäköisille? Miten opastaa, kun asiakas ei näe?  Kuvailutulkkausta voidaan tarvita kaikenlaisissa museoissa ja erilaisissa näyttelytiloissa.

Pedaali ry tarjoaa mahdollisuuden osallistua kuvailutulkkauksen syventävään lähikoulutukseen. Maksullinen koulutus järjestetään yhteistyössä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kanssa Helsingin kaupunginmuseossa.

Koulutuksen hinta on 150€, johon voi anoa 50% alennusta. Alennusta voi anoa ilmoittautumisen yhteydessä ja se myönnetään 1–2 Pedaalin jäsenelle.

Ilmoittautumisaika koulutukseen on päättynyt.

Kuvailutulkkauskoulutus järjestetään, jos osallistujia on vähintään 10. Maksimiosallistujamäärä on 12. Huom. Koulutus on tarkoitettu Pedaali ry:n jäsenille!

OHJELMA:

ENNAKKOTEHTÄVÄ ENSIMMÄISELLE KOULUTUSPÄIVÄLLE: Valmista kirjallinen
kuvailu omasta ulkonäöstäsi täysin sokealle henkilölle, joka ei ole
sinua koskaan tavannut. Valmistaudu lukemaan kuvailu. Kuvailun kesto
luettuna saa olla enintään minuutti.

Torstain 15.9. ohjelma klo 9.00–16.30, Kuvailun perusteista kohti kuvailutulkkausta:
9.00–10.30 Näkövammaisuuteen orientoituminen, kuvailutulkkausharjoituksia
10.30–11.30 Ennakkotehtävien purku/ henkilökuvailu
11.30–12.30 Lounastauko
12.30–14.30 Kerronnan rakentuminen kuvailutulkkauksessa – yleisestä yksityiskohtiin
14.30–15.00 Kahvitauko
15.00–16.30 Tilan kuvailu

ENNAKKOTEHTÄVÄ TOISELLE KOULUTUSPÄIVÄLLE: Valitse näyttelyä hyvin
edustava, museonäyttelyn kannalta merkittävä esine ja laadi siitä noin
kaksi minuuttia kestävä kuvailutulkkaus. Valmistaudu kuvailemaan esine
ryhmälle.

Perjantain 16.9. OHJELMA klo 9.00–16.30, Kuvailutulkkaus museossa:
9.00–11.30 Museonäyttelyn kuvailutulkkauksen erityispiirteet, kuvailutulkkausharjoituksia
11.30–12.30 Lounastauko
12.30–14.30 Ennakkotehtävien purku/ esineen kuvailu
14.30–15 Kahvitauko
15.00–16.30 Loppukeskustelu

Kouluttajat:

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry on vuon­na 1931 pe­rus­tet­tu val­ta­kun­nal­li­nen näkövammaisten kult­tuu­riyh­dis­tys. Yhdistys järjestää monipuolista kulttuuritoimintaa näkövammaisille ja edistää taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Kuvailutulkkauskoulutuksia yhdistys on järjestänyt vuodesta 2004. 
www.kulttuuripalvelu.fi

Eija-Liisa Markkula on Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kuvailutulkkaustoimikunnan puheenjohtaja ja kuvailutulkkaustyön pioneeri. Hän on toiminut kuvailutulkkauskouluttajana yli 10 vuoden ajan. Eija-Liisa on koulutukseltaan FM ja tehnyt pitkän työuran lukion kieltenopettajana. Eija-Liisa on sokea.

Helena Ryti on koulutukseltaan näyttelijä, teatteriopettaja ja kuvailutulkki. Hän on tehnyt museoteatteria ja kouluttanut museo-oppaita vuodesta 2000 taide- ja kulttuurihistoriallisissa museoissa.

Vuoden museopedagoginen teko 2022 -ehdokkaat julkistettu

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry jakaa vuosittain Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon museopedagogiaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen kuluneen vuoden aikana. Pedaali haluaa palkinnolla nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia panostuksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan sekä lisätä alaan liittyvää tietoisuutta myös suuren yleisön keskuudessa. Vuonna 2022 ehdotuksia Vuoden museopedagogiseksi teoksi tuli 13. Palkinnon saaja julkaistaan Lahdessa 27.–28.10.2022 järjestettävillä Museoliiton taidemuseopäivillä uudessa Visuaalisten taiteiden museo Malvassa. 

“Ehdokaslista antaa kattavan kuvan siitä, miten Suomessa, niin isot kuin pienetkin museot kehittävät yleisötyötä innovatiivisesti, tarttuvat ajankohtaisiin teemoihin ja osallistavat yleisöjä ennakkoluulottomasti. Vuoden museopedagoginen teko -kandidaattien kirjo on jälleen monipuolinen ja ehdolla on 13 mielenkiintoista hanketta. On ilahduttavaa, että monissa hankkeissa nuoret ovat keskiössä, yleisöjen osallistaminen on aktiivista ja etänä toteutettavan yleisötyön mahdollisuuksia kehitetään eteenpäin. Tänäkin vuonna ehdokkaiden maantieteellinen jakautuminen on varsin kattava – mukana on projekteja aina Helsingistä Tornioon ja Vaasasta Joensuuhun”, toteaa Pedaalin hallituksen puheenjohtaja Tuuli Uusikukka.

Vuoden museopedagoginen teko 2022 -ehdokkaat

Aineen taidemuseo
Ennen yötä – osallistava rikosmysteeri

Ennen yötä -näyttelykonsepti on uusi tapa esitellä museon kokoelmanäyttelyä tarinankerronnan kautta. Konsepti perustuu Tornion kaupungin historiaan, johon on liitetty kuvitteellinen rikosmysteeri. Näyttelyvieras saa kierrokselle mukaansa kuvitetun julkaisun (yleiskieli / selkokieli / ruotsi / englanti / animaatio / äänikirja), jonka avulla hän voi ratkaista taideteosten kautta näyttelyssä kulkevan rikostarinan. Uusi kerrontatapa osallistaa katsojaa, kietoo museokokoelman osaksi alueen yhteisöä ja sen historiaa ja ottaa lisäksi kaikki mukaan universaalin tarinankerronnan kautta. 

Ateneum
Kaikuu – suomea Ateneumissa

Kaikuu – suomea Ateneumissa on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kulttuurin perustan ja jatkuvuuden kehityshanke. Kaikuun kumppaneita ovat Helsingin aikuisopisto, Suomen museoliitto ja Selkokeskus. Kaikuu-kierrosten lähtökohtana on tasavertainen vuorovaikutuksellinen kohtaaminen ja mahdollisuus kertoa jotakin itselle tärkeää. Kierrokset tapahtuivat vuosien 2020-2021 aikana ja ne järjestettiin yhteistyössä Helsingin aikuisopiston oppilasryhmien sekä muiden selkokielestä hyötyvien kävijäryhmien kanssa. Menetelminä käytettiin VTS – Visual Thinking Strategies – eli Keskusteleva kuvantarkastelu -menetelmää sekä selkokieltä. Hankkeessa toteutettiin valtakunnallisesti jalkautettava ja vapaasti hyödynnettävissä oleva Kaikuu –työkalupakki museo- ja opetusalan ammattilaisten sekä ryhmänohjaajien käyttöön.

Ateneum
Mun Ateneum

Mun Ateneum on Ateneumin taidemuseon etäkohtaamisten kehittämishanke alakouluille, viides–kuudesluokkalaisille. Valtakunnallisessa hankkeessa tarjotaan 400 koululuokalle etäkohtaamisia taustamateriaaleineen. Mun Ateneum -hankkeessa erityistä on vahva pedagoginen osaaminen ja koulumaailman tuntemus. Toiminnan suunnitteluun on osallistunut taidekasvatuksen, pedagogiikan ja opetuksen ammattilaisia ja koululaiset ovat testanneet suunnitelmia. Toiminta on suunniteltu ja toteutettu siten, että opettajien ja oppilaiden on helppo osallistua etäkohtaamisiin. 

HAM Helsingin taidemuseo
HAM tarinoita

Vuoden 2021 koronasulun aikana HAM Helsingin taidemuseo toteutti yleisötyötä Instagramissa. Projekti kasvoi ulkoteosten sekä julkisissa rakennuksissa olevien sisäteosten esittelystä museoammattien esittelyyn. Ennen Instagramin kautta levitettävien digiopastusten nauhoitusta koottiin moniammatillinen tiimi, jossa viestinnän ja kuvaamisen ammattilaiset yhdessä yleisötyön ammattilaisten kanssa pohtivat parasta muotoa, välinettä ja pedagogista sisältöä. Videoita tehtiin vuoden 2021 museosulun aikana 14 kappaletta ja yhteensä ne saavuttivat 31 213 katsomiskertaa. Videot saavuttivat keskimäärin 2230 katselukertaa per video.

Heureka
ESERO Finland

ESERO Finland (European Space Education Resource Office) on Jenny ja Antti Wihurin rahaston sekä ESAn tuella järjestänyt vuosina 2021-2022 maan kattavasti ja monikielisesti mm. avaruusteemasta ammentavia opettajien täydennyskoulutuksia varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, tiedeoppimiseen innostavia tapahtumia, oppilaille kansainvälisiä tiede- ja teknologiakilpailuja sekä jakanut oppimisen ja opettamisen tueksi materiaaleja. ESERO Finland -toiminta yhdistää opetusalaa, museokenttää, akateemista tutkimuskenttää ja avaruusalan toimijoita.

Hämeenlinnan taidemuseo
Elämän äärellä -näyttely

Näyttelyn Elämän äärellä ovat kuratoineet 15–20-vuotiaat nuoret. Z -sukupolvea edustavat nuoret kuraattorit ovat päättäneet näyttelyn teemat, teokset, ripustuksen ja visuaalisen ilmeen. Taiteeseen ja teemoihin pureudutaan perinteisten taidetekstien sijaan nuorten äänellä. Elämän äärellä -näyttely nostaa esille nuoria puhuttelevia teemoja: identiteetti, mielenterveys, tasa-arvo, paineet yhteiskunnan odotuksista – odottaako tulevaisuudessa utopia vai dystopia? Nuoret ovat tehneet näyttelyn, joka ravistelee ja antaa elämyksiä: mukana on jännitystä ja rauhaa, järjestystä ja kaaosta, kantaaottavuutta, huumoria, elämää ja kuolemaa.

Joensuun taidemuseo
Virtuaalinen tutustumismatka Joensuun taidemuseoon

Virtuaalinen museokierros mahdollistaa tutustumisen museon näyttelytiloihin ja esillä oleviin teoksiin sekä erilaisten teoksiin liittyvien tehtävien suorittamisen. Materiaalit on tuotettu koulujen toiveesta etäkäytettäviksi ja 360-ympäristöä hyödyntäviksi. Tehtävien sisällöt on suunniteltu koulujen toiveita vastaaviksi ja ne on liitetty peruskoulun opetussuunnitelman laaja-alaisiin osaamistavoitteisiin. Virtuaalikierros on luotu osana Korona 3-hanketta ja valmistui joulukuussa 2021.

Jyväskylän taidemuseo
Kokemuspisteitä – Videopelien taidetta -näytte
ly

Kokemuspisteitä – Videopelien taidetta -näyttely esittelee pelitaidetta sekä lapsille, nuorille että heidän vanhemmilleen. Näyttelyssä avataan pelitaidetta myös sellaisille kävijöille, joille videopelit ja pelitaide ovat vieraita ilmiöitä. Tämän näyttelykokonaisuuden tuottivat ja toteuttivat taidemuseon kanssa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston (Jyu) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) opiskelijoiden yhdistetyt työryhmät. Näyttelykokonaisuus tuo esiin pelitaiteen ominaisuuksia ja eri osa-alueita, valottaa pelitaidetta moninaisena ja ajankohtaisena ilmiönä ja tarjoaa pelejä ja sovelluksia kävijöiden itse kokeiltavaksi.

Järvenpään taidemuseo
Havaintoja kaupungista -näyttely

Järvenpään taidemuseo ja Järvenpään lukion kuva- ja mediataiteen linja järjestivät yhdessä lukion kuvataiteen teemakurssin, jonka sisältönä oli osallistua mediataiteen näyttelyn installoimiseen brittiläisen nykytaiteilijan Stanzan kanssa, tuottaa sisältöä vuorovaikutteiseen ääni-installaatioon sekä rakentaa oma kaupunkiteemainen pop-up-näyttely museolle. Opiskelijat toteuttivat taidemuseolle näyttelyn Havaintoja kaupungista. Projektissa nuoret olivat itse aktiivisia toimijoita ja saivat näyttelyssään määritellä miten näkevät kaupungin.

Katukulttuuri ry
Wasa Graffitilandia

Wasa Graffitilandia on entisen huvipuiston tiloihin toteutettu katutaiteisiin painottunut näyttely Vaasassa, joka toteutettiin ensimmäisen kerran ideasta avajaisiin kahdeksassa viikossa kesällä 2021. Ulkoilmataidenäyttely osallisti tekijöitä laajalla kattauksella ammattilaisista aloittelijoihin. Näyttely keräsi ensimmäisenä kesänä paljon mediahuomiota ja esitteli laaja-alaisesti katutaiteen kirjoa ja vakiinnutti sen asemaa taidekentällä. Taiteilijoita projektiin osallistui yli sata, edustettuna oli useita kieliryhmiä, ikäryhmiä ja eri lähtökohdista taiteen tekijöitä. Katutaidetta ja sen eri muotoja ei ole Suomessa aikaisemmin esitelty näin suuressa mittakaavassa ja yleisö löysi myös paikalle eri puolilta Suomea.

Taidetestaajat
Taidetestaajat -kulttuurikasvatusohjelma

Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma vie joka vuosi Suomen kaikki kahdeksasluokkalaiset – noin 60 000 nuorta ja heidän noin 5 000 opettajaansa – vierailulle yhteen tai kahteen korkealaatuiseen taidekohteeseen ympäri Suomen. Kouluryhmille tarjotaan pääsyliput ja kuljetukset esimerkiksi teatteriin, konserttiin tai taidemuseoon. Vierailut sopivat opetussuunnitelman tavoitteisiin sekä tarjoavat uusia oppimisympäristöjä koulurakennuksen ulkopuolella. Taidetestaajat-toiminnan tavoitteena on purkaa myytti taiteesta vaikeana lajina sekä tarjota nuorille ikimuistoisia taidekokemuksia ja tilaisuuksia harjoitella oman mielipiteen perustelemista.

Taiteen Sulattamo ry
Kokemuksia hulluudesta -teoskokonaisuus

Kokemuksia hulluudesta -nimellä kulkenut teoskokonaisuus syntyi ohjaaja-näyttelijä Helena Rytin ohjauksessa yhteisen taiteellisen työskentelyn tuloksena mielenterveystoipujien kanssa. Taiteen Sulattamon teosten tarkoituksena oli välittää esittävän ja audiotaiteen keinoin aitoja mielenterveystoipujien kokemuksia museokävijöille, sekä antaa ääni toipujille itselleen mielenterveyttä käsittelevässä näyttelyssä. Teosten valmistamisessa hyödynnettiin soveltavaa teatteria, erityisesti devising-menetelmää, jossa teos syntyi ryhmän työskentelyn tuloksena prosessin aikana. Teoskokonaisuus tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa Rikki – kun mieli särkyy -näyttelyyn ja sen valmistamisen mahdollistivat Taiteen edistämiskeskus, Koneen Säätiö ja Tukilinja.

Visuaalisten taiteiden museo Malva
Minä olen huone -näyttely

Lahden Kaupunkikylä ja Visuaalisten taiteiden museo Malva tekivät yhdessä kehitysvammaisten kanssa näyttelyn, joka avattiin Kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12.2021. Näyttely kesti kuukauden ja siellä vieraili 2000 kävijää. Näyttelyn päätaiteilijat olivat Kaupunkikylä -asukkaat, joilla jokaisella oli oma avustajatiimi, jotta taiteilijan oma ääni tulisi kuuluviin. Mukana olivat myös Kaarisillan taiteilijat sekä Mukkulan ja Asikkalan erityisluokat. Näyttelyssä nuorten tarinat ja kuvat ilmaisivat vammaisten ihmisten yhdenvertaista oikeutta osallistua yhteiskuntaan. Saavutettavassa ja osallistavassa näyttelyssä sai piirtää, pelata tai kokeilla sanataiteen tekemistä.

MENEEKÖ TUNTEISIIN? Historian elävöittäminen palvelumuotoilun keinoin -workshop etä & live

Tervetuloa workshopiin!

MENEEKÖ TUNTEISIIN? Historian elävöittäminen palvelumuotoilun keinoin -workshop

Tiistaina 26.4.2022 klo 9.30–12.00 
Paikka: Xamk Kouvolan kampus, Kuuselankatu 1 TAI Teams!

Mistä asiakaskokemus muodostuu? Jos asiakas tarvitsee tietoa kulttuuriperinnöstä, tarvitseeko kulttuuriperintö ymmärrystä asiakkaista? Miten saada aikaan liikahdus museokävijässä tai historiasisältöjen kokijassa? Miten kulttuuriperinnöstä tehdään tuote, joka on asiakkaalle elämys?

Tilaisuudessa tarkastellaan asiakaskokemuksen muodostumista, asiakasymmärryksen hyödyntämistä ja opetellaan tuotteistamisen perusteet. Tunnekokemuksen herättäminen asiakkaassa on oleellista elämyksen, ymmärryksen ja oppimisen kannalta.

Työpajaosuudessa työskennellään museoympäristön ja historian elävöittämisen parissa palvelumuotoilun menetelmin.

Tilaisuus on suunnattu Kymenlaakson museotoimijoille, historian elävöittäjille sekä Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry:n jäsenille.

Ilmoittaudu mukaan 22.4.2022 mennessä. Ilmoittautumislinkin löydät jäsenpostistasi!

Kokouslinkki toimitetaan etäosallistujille ja saapumisohjeet kampuksella osallistuville sähköpostilla.

Kouluttajat:

Työpajassa asiantuntijoina toimivat palvelumuotoilija Anu Vainio ja kulttuuriympäristöasiantuntija Laura Lehtinen.

Tilaisuuden järjestää Älykkäät kulttuurikylät -hanke xamk.fi/alykkaatkulttuurikylat

Totuutta vai tulkintaa? Lähihistoria museoiden yleisötyössä Webinaari, Teams 24.3.2022 klo 14.00 – 16.15

lähihistoria Särkynyt elämä KAMU

Ilmoittautuminen 24.3. kello 13 mennessä Tiina Herolle: tiina.hero@espoo.fi, p. 046 877 2680. Ilmoittautuneille lähetetään Teams-linkki lähempänä tapahtumaa.

Miten lähihistoriasta voidaan kertoa luotettavina pidetyissä museoissa, kun siitä on vaikea muodostaa vain yhtä tulkintaa? Miten yleisötyötä tekevien ja yleisön omaan muistitietoon pitäisi suhtautua museo-opastuksen lähteenä? Onko yleisön muistoille tilaa museo-opetuksessa? Miten yleisöään nuoremmat oppaat kohtaavat historiaa enemmän kokeneet asiakkaat? Onko historian ja muistitietotutkimuksen ero merkittävä?

Näihin teemoihin pureudutaan verkossa Helinä Rautavaaran museon, KAMU Espoon kaupunginmuseon ja Museopedagoginen yhdistys Pedaalin iltapäivän keskustelevassa webinaarissa 24.3. klo 14-16.30. Seminaarin alustajina toimivat apulaisprofessori Jan Löfström (Turun yliopisto, Historiallis-yhteiskunnallinen kasvatus); FT, dosentti Arja Turunen (Jyväskylän yliopisto, Etnologia); intendentti Katri Hirvonen-Nurmi (Helinä Rautavaaran museo) ja Museolehtori Tiina Hero (Espoon kaupunginmuseo/ Pedaali ry).

Alustajat:

Jan Löfström on kirjoittanut historian opetuksesta ja museo-opetuksen sekä muistamisen kysymyksistä. Hän on käsitellyt myös eettisen kasvatuksen teemoja, kuten yläkoululaisten ajatuksia moraalikysymysten käsittelystä historian tunnilla ja lukiolaisten käsityksiä historiallisista anteeksipyynnöistä.

Helinä Rautavaaran museon Erasmus+ -hankkeessa Moving Memories, opetellaan tekemään eurooppalaisesta historiasta kiinnostavaa moninaisten näkökulmien ja lähihistorian avulla. Hankkeen fokus on aikuisoppijoissa. Hirvonen-Nurmen projektille kirjoittaman tutkielman aiheena ovat Karjalan evakoiden asutushistoria.

Arja Turunen on tutkinut naisten pukeutumisen ja feminismin historiaa 1900-luvulla.  Hän on tutkimuksissaan tehnyt yhteistyötä useiden museoiden ja arkistojen kanssa aineistoon keruusta näyttelyiden tekemiseen. Lukuvuoden 2020-2021 hän toimi museologian yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa.

Espoon kaupunginmuseossa opetetaan paikallista lähihistoriaa historianopinnot aloittaville alakoululaisille. Suomen sisällissodasta kertonut näyttely Särkynyt elämä kartutti kokemuksia vaikean lähihistorian käsittelystä eri ikäisten yleisöjen kanssa, kuten yläkoululaisten, jotka eivät tienneet, millä puolella sotaa oma suku oli ollut 100 vuotta sitten.

Ohjelma:

14.00        Tervetuloa, Tuulia Tuomi / Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry       

14.05        Orientaatio iltapäivään ja KAMU Espoon kaupunginmuseon yleisötyö, Museolehtori Tiina Hero               

14.20        Historia ja muistaminen historian opetuksen näkökulmasta, Jan Löfström / Turun yliopisto

keskustelu

14.50        Karjalan evakoiden asutushistoria Moving memories -hankkeessa, Katri Hirvonen-Nurmi / Helinä Rautavaaran museo

keskustelu

15.20        Naisten arki, lähihistoria ja museot, Arja H. Turunen / Jyväskylän yliopisto, Lähihistorian tutkimuksen seura   

15.40 -16.10 Loppukeskustelu

Lisätietoja:

Katri Hirvonen-Nurmi (Helinä Rautavaaran museo), puh. 044 767 0304

Tiina Hero (KAMU Espoon kaupunginmuseo), puh. 046 877 2680.

Etäkoulutus 8.4. klo 9-12.15: Kurkistus kuvailutulkkaukseen: miksi ja miten?

Kuinka kohdata näkövammainen museossa? Mitä tarjottavaa näyttelystä löytyy heikkonäköisille? Miten opastaa, kun asiakas ei näe?  Pedaali ry tarjoaa kurkistuksen kuvailutulkkaukseen! Jäsenille maksuton aamupäivän mittainen etäkoulutus järjestetään yhteistyössä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kanssa.

Koulutus järjestetään Zoomissa perjantaina 8.4. klo 9-12.15. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

Huom. Saat osallistumislinkin jäsensähköpostiisi!

Ohjelma:

klo 9-10:30 Haluan olla tervetullut museoon. Kuvailutulkkauskouluttaja Eija-Liisa Markkula 
Näkövammaisen museokävijän toiveita museokäyntiin ja kuvailutulkkaukseen.

klo 10:45-12:15 Kuvailutulkkauksen perusteet ja käytäntö. Kuvailutulkki Helena Ryti
Mitä on otettava huomioon kuvailutulkkauksen suunnittelussa? Miten tilaa, esinettä tai kuvaa kuvaillaan? Kysymyksiä ja keskustelua.

Kouluttajat:

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry on vuon­na 1931 pe­rus­tet­tu val­ta­kun­nal­li­nen näkövammaisten kult­tuu­riyh­dis­tys. Yhdistys järjestää monipuolista kulttuuritoimintaa näkövammaisille ja edistää taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Kuvailutulkkauskoulutuksia yhdistys on järjestänyt vuodesta 2004. 
www.kulttuuripalvelu.fi

Eija-Liisa Markkula on Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kuvailutulkkaustoimikunnan puheenjohtaja ja kuvailutulkkaustyön pioneeri. Hän on toiminut kuvailutulkkauskouluttajana yli 10 vuoden ajan. Eija-Liisa on koulutukseltaan FM ja tehnyt pitkän työuran lukion kieltenopettajana. Eija-Liisa on sokea.

Helena Ryti on koulutukseltaan näyttelijä, teatteriopettaja ja kuvailutulkki. Hän on tehnyt museoteatteria ja kouluttanut museo-oppaita vuodesta 2000 taide- ja kulttuurihistoriallisissa museoissa.

Yhteiset yleisöt 2 – yleisötyö nyt ja tulevaisuudessa -seminaari 14.3.2022

Seminaari yleisötyön ammattilaisille
14.3.2022 10.00–16.00 

Yhteiset yleisöt 2 -seminaari on suunnattu kaikille kulttuuri- ja taidealojen yleisötyön ammattilaisille. Seminaarin järjestävät Tampereen taidemuseo yhdessä Pedaali ry:n, esittävän taiteen Yleisötyökillan ja orkestereiden Yleisötyöfoorumin kanssa. Seminaari toteutetaan maanantaina 14.3.2022 klo 10–16 Tampereella. Yhteistyössä ovat mukana Teatterikeskus, Suomen Teatterit ry, Suomen museoliitto ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry.

Päivän aikana kuullaan innostavia puheenvuoroja eri taiteen alojen yleisötyöstä ja pohditaan yhdessä, mitä kaikkea yleisötyö voisi olla. Seminaarissa tavoitteenamme on työstää taide- ja kulttuurialan yleisötyökentän yhteinen julkilausuma siitä, mitä yleisötyö on ja mitä vaikutuksia sillä on yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla nyt ja tulevaisuudessa. Ilmoittautumisen yhteydessä pyysimme täyttämään pienimuotoisen kyselyn, jolla keräsimme materiaalia julkilausuman rungoksi.

Ilmoittautuminen on sulkeutunut ja tapahtuma on täynnä.

Yleisötyöseminaari Yhteiset yleisöt 2

Aika: Maanantai 14.3.2022, 10:00–16:00

Paikka: Vapriikki

Osoite: Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere

Tapahtuman järjestäjä: Tampereen taidemuseo

Osallistumismaksu: 50 € sisältäen päivän ohjelman sekä kahvi- ja ruokatarjoilun.

Ilmoittautumisen voi perua kuluitta 14 vuorokautta ennen tapahtumaa. Jos osallistuminen perutaan määräajan jälkeen, peritään osallistumismaksusta 50%.

HUOM! Hinta peritään täysimääräisenä, jos peruminen tapahtuu perjantain 11.3.2022 klo 14 jälkeen.

Lisätietoja:

Viliina Julkunen, p. 041 730 3103, viliina.julkunen@tampere.fi

Ohjelma:

9.30–10.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit

10.00–10.10 Tervetuloa Tampereelle!

Taina Myllyharju, museonjohtaja, Tampereen taidemuseo

Viliina Julkunen, museolehtori, Tampereen taidemuseo

Herättelevä aamunavaus, Tanssiteatteri MD

10.20–10.50 Esittävän taiteen, museoiden ja orkesterien yleisötyön ajankohtaiset

Pirjo Virtanen, puheenjohtaja, Yleisötyökilta

Tuuli Uusikukka, puheenjohtaja, Pedaali ry

Annika Kukkonen, puheenjohtaja, Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n Yleisötyöfoorumi

10.50–11.10 Sorin Sirkuksen yleisötyö

Lari Aaltonen, tuottaja, Sorin Sirkus

11.10–11.30 Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus museon yleisötyössä

Ulla Rohunen, yleisöpalvelupäällikkö, Työväenmuseo Werstas

11.30–11.50 Teatterin Uudet Näyttämöt

Arttu Haapalainen, tuottaja, Tampereen teatteri

11.50–12.50 Lounas

12.50–13.30 Akvaariokeskustelu:

Yleisötyö orgaanisena osana kulttuuri- ja taidelaitoksen toimintaa – unelmaa vai utopiaa?

Noona Leppinen, vastaava yleisötyöntekijä, teatteri-ilmaisun ohjaaja (YAMK), Svenska Teatern

Kirsi Karvonen, museolehtori, teatteri-ilmaisunohjaaja (YAMK), Tampereen kaupunkikulttuuriyksikkö

13.30–14.30 Tulevaisuustyöpajat – pienryhmätyöskentelyä visioinnin ja julkilausuman merkeissä.

14.30–15.00 Kahvi

15.00–15.15 Tampere Filharmonian musiikkitervehdys

15.15–15.45 Työpajojen purku

15.45–16.00 Yhteisen julkilausuman julkistus ja yleisötyön Horisontti 2022 -palkinnon lanseeraus

Kuva: Taiteilija Katriina Haikala piirtämässä muotokuvaa naisesta Tampereen taidemuseossa. Kuvaaja: Viliina Julkunen