1.12. Taidetta ja Mocktaileja! Pedaalin pikkujoulut Museokeskus Taikassa

Tervetuloa viettämään Pedaalin pikkujouluja Museokeskus Taikaan Hyvinkäälle ti 1.12 klo 17:45-20:30! Illan aikana pääsette tutustumaan museon toimintaan, kuulemaan sen yleisötyöstä, tutustumaan Taidelabra -näyttelyyn sekä osallistumaan taide + mocktail -kierrokselle. Kierroksella esitellään teoksia ja nautitaan niihin suunnitellut mocktailit. Mocktailit pedaalilaisille loihtii Mocktailien Suomen mestari Jan Lindgren. Pikkujoulut päättyvät glögeihin & pieneen pikkujouluherkutteluun museon monitoimitiloissa.

Tilaisuus vain Pedaalin jäsenille. Mukaan mahtuu 20 ensimmäisenä ilmoittautunutta jäsentä, joten varaathan paikkasi pian! Yhteislähtö julkisilla Museokeskukseen lähtee Helsingin rautatieasemalta klo 16:45. Ilmoittaudu viimeistään pe 27.11.2026.

OHJELMA
Klo 17:45-18:30 Taide & Mocktail -kierros Taidelabra-näyttelyyn tutustuen, Jan Lindgren

n. Klo 18:30-19:30 Tervetuloa Museokeskus Taikaan!
Museokeskus Taikan toiminta ja yleisötyö. Opastus muissa näyttelyissä. Amanuenssi Merja Nummi.

19:30-20:30 Glögit ja pikkujouluherkuttelua & vapaata verkostoitumista

Saapumisohjeet

https://www.hyvinkaa.fi/museokeskus-taika/suunnittele-vierailusi/saavutettavuus

Yhteislähtö Helsingin rautatieasemalta

Lähdetään matkaan Helsingin rautatieasemalta klo 16:45 lähtevällä R-junalla Helsingistä Hyvinkäälle (perillä 17:30). Tavataan lähtölaiturin luona ennen junan lähtöä. 

Tiedustelut: info@pedaali.fi

Pedaali ry:n toiminta rahoitetaan Museoviraston myöntämällä avustuksella

Yhteiset yleisöt -seminaari verkossa 12.11.2026

Kuudes valtakunnallinen yleisötyöseminaari järjestetään etätoteutuksena 12.11.2026. Seminaarissa vuoden 2025 yleisötyötekopalkitut esittelevät inspiroivia sisältöjään sekä kuulemme tietoa tuoreista alan julkaisuista. Luvassa myös ajankohtaisia kuulumisia kentältä. 

Lämpimästi tervetuloa osallistumaan yleisötyöntekijöitä orkestereista, esittävästä taiteesta ja museoalalta kokoavaan valtakunnalliseen seminaariin 12.11. – tällä kertaa etänä verkossa. Pääset kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja sekä jakamaan omia kokemuksiasi ja kuulumisiasi ohjelman keskusteluosuudessa. Yhteiset yleisöt -etäseminaarin järjestävät Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n Yleisötyöfoorumi, Yleisötyökilta sekä Pedaali ry. 

Även om seminariepresentationerna huvudsakligen kommer att vara på finska, är du välkommen att kommentera och ställa frågor också på svenska.

Ajankohta
to 12.11.2026 klo 13.00–15.30

HUOM! Seminaaria ei tallenneta.

Ohjelma
13.00 Tervetulosanat
13.05 Vuoden yleisötyöteko 2025 -kunniamaininnan saajan esitys
13.30 Vuoden yleisötyöteko 2025 -palkitun esitys
14.00 Keskusteluosuus
14.25 Tauko
14.30 Gen Z rewrites resilience -tutkimusjulkaisun esittely
Erityisasiantuntija Iia Palovaara Amos Rexistä esittelee Amos Rexin ja strategiatoimisto Norenin yhteistä etnografista tutkimusta nuorten elämästä, heidän arjestaan, ajatuksistaan ja inspiraation lähteistään, ja mitä museot ja kulttuuriala voivat oppia siitä. Lue lisää tutkimuksesta klikkaamalla tästä.
14.45 Kulttuurihyvinvoinnin ABC – ableismista yleisötyöhön -julkaisun esittely
Asiantuntija Taru Tähti esittelee Turun ammattikorkeakoulun tuoreen teoksen, jonka sanaston laatimiseen osallistui yli 120 eri alojen asiantuntijaa. Sanasto-osuutta täydentävät kulttuurihyvinvoinnin parissa toimivien ammattilaisten artikkelit. Tutustu teokseen klikkaamalla tästä.
15.00 Vuoden 2026 yleisötyöteko -palkinnon hakuinfo
15.05 Ajankohtaista kentältä / Pedaali ry, Yleisötyökilta, Yleisötyöfoorumi 

Ilmoittautuminen
Ilmoittaudu seminaariin 5.11. mennessä alla olevan linkin kautta:
Yhteiset Yleisöt 2026 – ilmoittautuminen

Vuoden yleisötyöteko 2026
Linkki hakuun Vuoden yleisötyöteko 2026:
Vuoden yleisötyöteko haku 2026

Vieraskynä: Kun piiloon jäävä todellisuus tuodaan museoon

Värivalokuva vanhan uusrenessanssirakennuksen portaikosta. Koristelliseen, metalliseen kaiteeseen on kiinnitetty vieriviereen sanomalehdestä tehtyjä talonmuotoisia origameja.

Museo ei tunnu kaikille mahdolliselta   

Kulttuuripalvelujen käyttäminen ei useinkaan ole ensimmäisenä mielessä ihmisellä, joka elää asunnottomana tai muussa vakavassa asumisen kriisissä. Huomio suuntautuu siihen, miten arjen välttämättömät tarpeet järjestyvät ja mistä saa apua.

Museoon menemistä voivat rajoittaa pääsymaksujen lisäksi monet näkymättömämmät kynnykset. Museo saattaa tuntua vieraalta paikalta, ja osallistumista voivat vaikeuttaa asunnottomuuteen liittyvä stigma, häpeän kokemukset, kuormittava elämäntilanne sekä tunne siitä, ettei museo ole tarkoitettu “minunlaisilleni” ihmisille.

Siksi kulttuuripalvelujen saavutettavuus ei ole asunnottomuutta kokevien ihmisten näkökulmasta toissijainen kysymys. Se kertoo siitä, ketkä tunnistetaan yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi ja keiden kokemusten katsotaan kuuluvan yhteiseen kulttuuriin ja historiaan.

Näkyvyys on myös valtaa

Yhteistyömme esimerkiksi Arkkitehtuuri- ja designmuseon kanssa on ollut merkityksellistä. Siihen on kuulunut asiantuntijuuden vaihtoa, Arkkitehtuuri kuuluu kaikille -podcastin sisällöntuotantoa ja 2 139 -installaation eli origamitaloista koostuvan yhteisötaideteoksen rakentamista museon aulaan.

Yhteisötaiteen avulla ihmiset pääsivät käsittelemään itseään koskevaa aihetta, samalla haastaen asunnottomuuden kapeaa representaatiota. Yhteistyön arvo ei siten määräytynyt vain sen perusteella, kuinka moni asunnottomuutta kokeva ihminen kävi lopulta museossa. Merkityksellistä oli mahdollisuus keskustella, miten eri väestöryhmien näkyvyyttä kontrolloidaan julkisessa ja puoli-julkisessa tilassa ja historian kerronnassa, miten asunnottomuutta kokevien ihmisten näkemykset ja osallistuminen tunnistetaan museoon kuuluviksi.

Rakennettu ympäristö ei ole neutraali. Penkit, odotustilat, valaistus, vartiointi ja tilojen käyttösäännöt vaikuttavat siihen, kuka voi viipyä tilassa ja millä ehdoilla. Myös museot tekevät valintoja siitä, mitä säilytetään, asetetaan esille ja kerrotaan yhteisenä historiana. Kun joidenkin ihmisryhmien kokemukset jäävät toistuvasti tämän kertomuksen ulkopuolelle, syntyy helposti vaikutelma, etteivät heidän elämänsä kuulu yhteiseen kulttuuriperintöön.

Edustuksellisuudessa kyse ei ole vain siitä, että museoon lisätään kuva tai kertomus marginalisoidusta ryhmästä. Olennaista on, kuka määrittelee esittämisen tavan, kuka pääsee osallistumaan sisällön tekemiseen ja kenen tulkinta tunnustetaan asiantuntijuudeksi.

Edustuksellisuus madaltaa osallistumisen kynnystä

Myös tutkimus osoittaa edustuksellisuuden merkityksen. Erin Elizabeth Toolisin väitöstutkimuksessa pienituloiset ja rodullistettuihin ryhmiin kuuluvat osallistujat kuvasivat museoita muun muassa vieraiksi, kalliiksi, valkoisiksi ja elitistisiksi tiloiksi. Tutkimuksen mukaan osallistumisen esteitä voidaan purkaa vahvistamalla perinteisesti päätöksenteon ulkopuolelle jääneiden yhteisöjen ääntä.

Museotutkija John H. Falkin tutkimuksessa museokäyntiä tarkastellaan puolestaan identiteettiin liittyvänä valintana. Ihmiset arvioivat jo ennen vierailua, mitä museo voi tarjota heille ja sopiiko käynti heidän käsitykseensä itsestään. Museossa syntyvät merkitykset ovat henkilökohtaisia ja yhteydessä kävijän identiteetteihin, rooleihin ja ryhmäjäsenyyksiin.

Asunnottomuutta kokevien ihmisten näkyminen museossa ei siis ole vain symbolinen ele. Se voi vahvistaa kokemusta siitä, että museo on myös minua varten. Edustuksellisuus ei kuitenkaan yksin poista taloudellisia, sosiaalisia tai elämäntilanteeseen liittyviä esteitä. Siksi tarvitaan jatkossakin maksuttomuutta, jalkautuvaa yhteistyötä, turvallista kohtaamista ja pitkäjänteisiä kumppanuuksia.

Museoiden ei tarvitse tehdä tätä työtä yksin. Ne voivat kutsua yhteisöt mukaan määrittelemään tavoitteita ja sisältöjä sekä rakentamaan yhdenvertaisempia tiloja.

Yhteistyö museon kanssa osoitti, että museo voi toimia yhteiskunnallisen keskustelun tilana. Parhaimmillaan se ei ainoastaan esitä ihmisistä kertovia tarinoita, vaan antaa ihmisille mahdollisuuden osallistua siihen, miten yhteistä todellisuutta rakennetaan ja muistetaan. 

Vlada Petrovskaja
Kirjoittaja työskentelee Vailla vakinaista asuntoa ry:ssä järjestösuunnittelijana ja hankepäällikkönä. Hän on työskennellyt asunnottomuuden parissa yli kymmenen vuoden ajan. Hänen työnsä keskiössä ovat rakenteellisen muutoksen edistäminen sekä kokemus- ja asiantuntijatiedon yhdistäminen. Työssään hän tarkastelee erityisesti sitä, miten asunnottomuutta kokevien ja palvelujärjestelmästä syrjäytettyjen ihmisten asiantuntijuus voidaan tunnistaa yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Lähteet

Arkkitehtuurimuseo (host). (2023). Arkkitehtuuri kuuluu kaikille 1: Asunto on ihmisoikeus (Vlada Petrovskaja, Teija Ojankoski). Saatavilla: https://open.spotify.com/episode/0WLNXiX3rqb1JzFS0FsSHQ

Design District Helsinki. (2024). 2139-installaatio: 2 139 -installaatio ottaa kantaa piiloasunnottomuuteen Suomessa. Saatavilla: https://designdistrict.fi/fi/tapahtumat/2-139-installaatio-ottaa-kantaa-piiloasunnottomuuteen-suomessa/

Falk, J. H. (2008). Viewing art museum visitors through the lens of identity. Visual Arts Research, 34(2), 25–34. Saatavilla: https://www.jstor.org/stable/20715472

Museums Association. (n.d.). Delivering social justice with our communities. Saatavilla: https://www.museumsassociation.org/campaigns/museums-change-lives/delivering-social-justice-with-our-communities/

Toolis, E. E. (2018). Theorizing critical placemaking as a tool for reclaiming public space. UC Berkeley. Saatavilla: https://escholarship.org/uc/item/1sb502b2

Kuva: 2139 -installaatio entisen Arkkitehtuurimuseon portaikossa. Anni Koponen, Arkkitehtuuri- ja designmuseo.

Merkin mediakoulun perustaminen on Vuoden museopedagoginen teko 2026

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry on valinnut Merkin mediakoulun perustamisen Vuoden museopedagogiseksi teoksi vuonna 2026. Vuosittain jaettavalla palkinnolla Pedaali ry nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia panostuksia suomalaisten museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan. 

Merkin Mediakoulu on Median museo ja arkisto Merkin uusi toimintamalli, jossa yli 1000 nuorta vuodessa harjoittelee tärkeitä mediataitoja, kuten disinformaation tunnistamista, tekoälyn vastuullista käyttöä ja journalismin perusteita. Mediakoulu koostuu lyhyistä Mediavälähdyksistä sekä Viikon stoori -TET-jaksosta, jossa nuoret pääsevät tekemään journalismia käytännössä. Mediavälähdykset tarjoavat eri ikäryhmille suunnattuja osallistavia oppimiskokonaisuuksia, joista Operaatio Höpönpöppö on saanut erityisen hyvää palautetta. Viikon stoorissa nuorten tuottamat jutut julkaistaan paikallismedioissa, mikä tekee oppimiskokemuksesta aidon ja motivoivan. Uusi ja osallistava Mediakoulu vahvistaa nuorten medialukutaitoa ja tarjoaa mallin tulevaisuuden mediakasvatukselle.

Pedaali ry perustelee palkinnon saajan valintaa seuraavanlaisesti: 

Pedaali ry on myöntänyt Median museo ja arkisto Merkin Mediakoululle Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon sen esimerkillisen saavutettavuuden ja ajankohtaisen medialukutaidon edistämisen ansiosta. Uusi toimintamalli opettaa vuosittain mediataitoja ja journalismin perusteita yli tuhannelle nuorelle. Koulutuksen sisällöt on jaettu eri ikäryhmille sopiviin osiin, mikä tekee osallistumisesta helppoa ja saavutettavaa kaikille nuorille. Ohjelmassa opetetaan tekoälyn vastuullista käyttöä sekä disinformaation tunnistamista, mikä vahvistaa tehokkaasti nuorten medialukutaitoa. Opiskelijat pääsevät myös tekemään itse juttuja paikallismedioihin, ja hanke toimiikin pohjana tulevaisuuden mediakasvatukselle.

Kunniamaininta Lönnströmin taidemuseon Big Botanic -teokselle ja teokseen liittyvälle yleisötyölle

Pedaali ry antaa kunniamaininnan Lönströmin taidemuseon Big Botanic -teokselle ja teokseen liittyvälle yleisötyölle. Pia Sirénin Big Botanic oli Lönnströmin taidemuseon seitsemäs Lönnström-projekti ja suurikokoinen osallistava veistos, joka tarjosi kävijöille immersiivisen kokemuksen kukoistavasta kasvitieteellisestä puutarhasta keskellä loka-marraskuun pimeyttä. Teos rakennettiin arkisista rakennusmateriaaleista, kuten pressuista, puutavarasta ja letkuista, ja sen koko oli noin 500 neliömetriä sekä korkeus 12 metriä. Kahden kuukauden aikana Big Botanic keräsi 11 630 kävijää ja tavoitti laajasti eri ikäryhmiä, myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät tavallisesti käy taidenäyttelyissä. Suuren suosion ansiosta teoksesta muodostui koko Rauman yhteinen tapahtuma, joka vahvisti paikallista yhteisöllisyyttä ja nousi merkittäväksi kulttuuri-ilmiöksi.

Pedaali ry perustelee kunniamainintaa seuraavanlaisesti: 

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry on myöntänyt Lönnströmin taidemuseon ja kuvanveistäjä Pia Sirénin Big Botanic -tilateokselle kunniamaininnan sen osallistavuudesta. Tilallinen taideteos loi rakennusmateriaaleista ja -telineistä kukoistavan ja yleisöä osallistavan kasvitieteellisen puutarhan keskelle syksyn pimeyttä. Teos toimi aktiivisena ja maksuttomana työpaja- ja tapahtumatilana sekä ajanviettopaikkana. Se tavoitti laajasti eri ikäryhmiä sekä uusia museoyleisöjä. Elämyksellinen kasvimaailma tarjosi valoa pimeään vuodenaikaan ja tuki siten kävijöiden hyvinvointia toimimalla samalla Raumalla paikallista yhteisöllisyyttä vahvistavana kohtaamispaikkana.

Vuoden museopedagoginen teko -palkinto

Tunnustuspalkinto jaetaan nyt 21. kerran Suomen Museoliiton Yleisötyöpäivillä 6.10.2026 Torniossa. Palkinto sisältää kunniakirjan ja Hanna Kaisa Vainion suunnitteleman kiertopalkinnon,  Liitelijä – Girddášit -veistoksen. Palkinnon saajaa voi ehdottaa kuka tahansa. Yhdistyksen hallitus valitsee voittajan saatujen ehdotusten joukosta. Tänä vuonna palkintoa tavoitteli yhteensä 20 ehdokasta. Kaikki ehdokkaat ja aiemmin palkitut löytyvät osoitteesta www.pedaali.fi. Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry:n tavoitteena on edistää museopedagogista toimintaa, vahvistaa museoiden yleisötyötä tekevien ammatillista identiteettiä ja arvostusta sekä tukea jäsentensä ammatillista kehittymistä. Yhdistys toimii alan keskustelufoorumina ja tarjoaa jäsenistölleen koulutusta ja verkostoja.