Vuoden museopedagoginen teko -palkinto myönnetään museopedagogiaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen kuluneen vuoden aikana. Pedaali haluaa palkinnolla nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia satsauksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan sekä lisätä alaan liittyvää tietoisuutta suuren yleisön keskuudessa.
Vuonna 2026 ehdotuksia Vuoden museopedagogiseksi teoksi tuli 20. Ehdotuksista Pedaalin hallitus on valinnut seitsemän finalistia. Palkinnon saaja julkistetaan 6.-7.10. Torniossa järjestettävillä Suomen Museoliiton Yleisötyöpäivillä.
“Ehdotukset olivat ajankohtaisia, koska ne vastasivat tämän päivän tarpeisiin vahvistamalla osallisuutta, saavutettavuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja medialukutaitoa. Ne myös uudistivat museopedagogiikkaa osallistavilla ja elämyksellisillä tavoilla sekä tavoittivat uusia yleisöjä”, toteaa Pedaalin hallituksen puheenjohtaja Inka Yli-Tepsa.
Vuoden museopedagoginen teko 2026 -finalistit:
- Tampereen museot: Konkarimuskari
Konkarimuskariin osallistuvat seniorit, joita kiinnostaa laulaminen ja musiikki. Kynnys osallistumiseen on matala, sillä osallistujilta ei edellytetä pitkää uraa kuorolaulajana tai karaokekuninkaallisena. Pienessä ryhmässä ääneen pääsevät monenlaiset äänet sekä laulajina että tarinankertojina. Konkarimuskari edistää osallistujien hyvinvointia, sillä se mahdollistaa osallisuuden tunteen ja rohkaisee itseilmaisuun. Museoaineistot ja näyttelyt punoutuvat luontevaksi osaksi Konkarimuskarin toteutusta.
- Lönnströmin taidemuseo: Big Botanic -teos ja siihen liittyvä yleisötyö Raumalla
Pia Sirénin Big Botanic oli Lönnströmin taidemuseon seitsemäs Lönnström-projekti ja suurikokoinen osallistava veistos, joka tarjosi kävijöille immersiivisen kokemuksen kukoistavasta kasvitieteellisestä puutarhasta keskellä loka-marraskuun pimeyttä. Teos rakennettiin arkisista rakennusmateriaaleista, kuten pressuista, puutavarasta ja letkuista, ja sen koko oli noin 500 neliömetriä sekä korkeus 12 metriä. Yleisötyö oli mukana teosprojektissa alusta alkaen, ja se otettiin huomioon teoksen suunnittelussa.
Teoksen takaosaan tehtiin työpajatila non-stop työpajaa varten. Veistoksessa järjestettiin maksuttomia konsertteja, opastuksia, taiteilijatapaamisia ja työpajoja, jotka olivat tärkeä osa teoksen suunnittelua ja toteutusta. Kahden kuukauden aikana Big Botanic keräsi 11 630 kävijää ja tavoitti laajasti eri ikäryhmiä, myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät tavallisesti käy taidenäyttelyissä. Suuren suosion ansiosta teoksesta muodostui koko Rauman yhteinen tapahtuma, joka vahvisti paikallista yhteisöllisyyttä ja nousi merkittäväksi kulttuuri-ilmiöksi.
- Sagalundin museo: Lastenkirja ’Ada ja kasvien kuiske’ sekä siihen liittyvä toiminnallinen kiertonäyttely ’Kasvien kuiske’
Ada ja kasvien kuiske -kirja nostaa esiin teeman, josta ei aiemmin ole tehty lastenkirjoja eikä juuri muutakaan yleistajuista materiaalia. Taito ’lukea maisemaa’ ja sen kulttuurihistoriallisia kerroksia auttaa ymmärtämään ihmisen toiminnan vaikutuksia maisemaan sekä tuo oman lähiympäristön historian konkreettisella tavalla lähelle. Reetta Niemelän ja Karoliina Suoniemen kiehtovassa tarinassa päähenkilö Ada alkaa ymmärtää kasvien kuisketta ja yhtäkkiä perinnemaisemien elävät kasvit kertovat hänelle ihmeellisellä tavalla ihmisten elämästä jopa tuhansien vuosien takaa. Houkutteleva tarina ja Sanna Pelliccionin kuvitus yhdistettynä tietoteksteihin innostavat tutkimaan oman lähimaiseman historiaa ja arvostamaan niin rakennettua kulttuuriympäristöä kuin perinnebiotooppejakin uusin silmin.
- Käsityön museo: Aistinvarainen -näyttely
Näyttely haastoi perinteisen museokokemuksen nostamalla katseaistin sijaan tuntoaistin keskeiseksi tavaksi kohdata taidetta. Moniaistinen toteutus teki näyttelystä saavutettavamman erityisesti näkövammaisille ja neuroepätyypillisille kävijöille, jotka pystyivät kokemaan teokset tasavertaisesti muiden kanssa. Yleisö sai koskea, tunnustella, haistaa ja jopa muokata teoksia, mikä syvensi ymmärrystä taiteilijoiden käyttämistä materiaaleista, tekniikoista ja työskentelystä. Näyttely oli suunnattu kaikenikäisille, ja sen monipuoliset teemat herättivät runsaasti keskustelua eri näkökulmista. Näyttely on vielä päättymisensä jäkeenkin saanut paljon myönteistä palautetta ja jäänyt vahvasti kävijöiden mieleen.
- Tornionlaakson museo: Aika-arkku, Tornionlaakson museon varhaiskasvatusarkku
Tornionlaakson museo on kehittänyt Aika-arkun, matkustavan minimuseon, jonka tavoitteena on tuoda Tornionlaakson historiaa ja kulttuuriperintöä varhaiskasvatuksen ja alakoulun lasten ulottuville Suomessa ja Ruotsissa. Vanhaan kapioarkkuun koottu kokonaisuus sisältää käsinkosketeltavia pelejä, leikkivälineitä ja oppimateriaaleja, joiden avulla lapset tutustuvat muun muassa karjanhoidon kesäkenttäperinteeseen, lippokalastukseen sekä myytteihin maalaistalon arkea unohtamatta. Aika-arkun keskeinen osa on suomeksi, ruotsiksi ja meänkielellä julkaistu toiminnallisia osuuksia sisältävä kirja Antti ja Britta ajan Väylällä, joka kertoo kahden väylänvartisen lapsen elämästä 1800-luvun Tornionlaaksossa.Tornionlaakson museo – Tornedalens museum on tällä hetkellä hakemassa Tornionjoen lippokalastuksen pääsyä UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön listalle, joten eräs Aika-arkun keskeisistä tehtävistä on myös tuoda tätä perinnettä lasten ulottuville.
- Median museo ja arkisto Merkki: Merkin Mediakoulun perustaminen
Merkin Mediakoulu on Median museo ja arkisto Merkin uusi toimintamalli, jossa yli 1000 nuorta vuodessa harjoittelee tärkeitä mediataitoja, kuten disinformaation tunnistamista, tekoälyn vastuullista käyttöä ja journalismin perusteita. Mediakoulu koostuu lyhyistä Mediavälähdyksistä sekä Viikon stoori -TET-jaksosta, jossa nuoret pääsevät tekemään journalismia käytännössä. Mediavälähdykset tarjoavat eri ikäryhmille suunnattuja osallistavia oppimiskokonaisuuksia, joista Operaatio Höpönpöppö on saanut erityisen hyvää palautetta. Viikon stoorissa nuorten tuottamat jutut julkaistaan paikallismedioissa, mikä tekee oppimiskokemuksesta aidon ja motivoivan. Uusi ja osallistava Mediakoulu vahvistaa nuorten medialukutaitoa ja tarjoaa mallin tulevaisuuden mediakasvatukselle.
- Poliisimuseon draamalliset ilmaiset opastukset: Poliisi paikalla – valta, vastuu ja virkamerkki
Poliisimuseo järjesti vuosina 2024–2025 yhteensä 30 maksutonta draamallista opastusta 13–18-vuotiaille nuorille, ja niihin osallistui 506 opiskelijaa eri oppilaitoksista. Esitykset tarjosivat perinteisestä opastuksesta poikkeavan, elämyksellisen tavan tutustua poliisin työhön, sen historiaan sekä valtaan ja vastuuseen liittyviin kysymyksiin. Nuoret osallistuivat aktiivisesti esityksiin pohtimalla erilaisia valintoja ja niiden seurauksia omassa elämässään. Opastukset tukivat myös poliisin laillisuuskasvatusta sekä herättivät kiinnostusta poliisin ammattia kohtaan. Lisäksi sisältö kytkeytyi perus- ja toisen asteen opetussuunnitelmien tavoitteisiin esimerkiksi yhteiskuntaopin, historian ja eettisen ajattelun näkökulmista.
Palkintoa hakivat myös:
- Opetushallituksen vetämä taideteollisuusalan ammattitutkinnon uudistus ja museotekninen käsittelijä uutena tutkintonimikkeenä
- Turun linnan joulukalenteri 2025
- Tampereen kaupunkikulttuuriyksikkö: Löytöretkiä Tampereelle – opastettu museokierros maahanmuuttaneille
- Lottamuseo: Digilotta.fi -palvelu
- Museo Leikki ja Tarton Lelumuseo: Leikin suoja – Mielen työkaluja museosta – Museopedagoginen hanke
- Suomen valokuvataiteen museon, Pohjoisen valokuvakeskuksen ja VB-valokuvakeskuksen yhteishake: Valokuva vaikuttaa -verkko-oppimateriaali
- Yleisölähettiläät / Audience Ambassador -toiminta New Performance Turku Biennalen yhteydessä
- Arktinen museo Nanoqin, Bjärgasin kotiseutumuseon ja Pietarsaaren Laivapihan yhteistyöprojekti: Museoklubi
- Forum Boxin taidekasvatustoiminta: konseptuaaliset, maksuttomat taidetyöpajat lapsille ja nuorille
- Sodan ja rauhan keskus Muistin ammattikoululaisille suunnattu työpaja ”Osaajat rakentavat yhteiskuntaa”
- Hämeenlinnan taidemuseon ja Aalto-yliopiston yhteistyöhanke: Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely
- Joensuun museot: “Usko tai elä!” – Folkloristin kellari
- Kemin taidemuseo, kirjasto ja lastenkulttuurikeskus: Taikir – taiteen ja tarinoiden elämyksiä erityisryhmille
