Teatteri ILMI Ö:n senioreille suunnattu TaideLiikutus-yhteisöteatterihanke on vuoden yleisötyöteko 2024! **Teatteri ILMI Ö:s community art projekt riktad till seniorer: TaideLiikutus, är Årets publikarbetsgärning 2024

Tiedote

Julkaisuvapaa 29.10.2025 klo 14

Teatteri ILMI Ö:n senioreille suunnattu TaideLiikutus-yhteisöteatterihanke on vuoden yleisötyöteko 2024

Horisontti-työryhmä on valinnut Teatteri ILMI Ö:n senioreille suunnatun TaideLiikutus-yhteisöteatterihankkeen vuoden 2024 yleisötyöteoksi. Työryhmä luovutti lisäksi kunniamaininnan Taidetestaajat-ohjelmalle. Tunnustukset jaettiin 29.10.2025 Kotkassa järjestetyssä Yhteiset yleisöt -seminaarissa.

Vuoden yleisötyöteko -tunnustuspalkinto myönnetään kulttuurin ja esittävän taiteen alaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen vuoden 2024 aikana. Horisontti-työryhmä haluaa nostaa esiin palkinnolla huomionarvoisia kulttuuri- ja taidekentän yleisötyötekoja sekä lisätä yleisötyöhön liittyvää tietoisuutta suuren yleisön keskuudessa. Horisontti jakaa tunnustuspalkinnon kolmatta kertaa.

Teatteri ILMI Ö. on toteuttanut TaideLiikutus-hankkeen, joka on senioreille tarkoitettua saavutettavaa, osallistavaa, yhteisöllistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa taidetoimintaa. TaideLiikutus-hankkeessa tehdään korkeatasoista nykyteatteritaidetta senioreiden ajatusten, kokemusten ja impulssien pohjalta. Se on innovatiivinen, uudenlaisen senioreiden yhteisöteatteriverkoston luonut hanke, joka tavoittaa viikoittain n. 100 senioria eri puolilla Helsinkiä. 

Teatteri ILMI Ö. on tehnyt 20 vuoden toiminta-aikanaan useita ikäihmisille suunnattuja projekteja: esityksiä, työpajoja ja hankkeita palvelutaloissa ja -keskuksissa, muistisairaiden yksiköissä ja erilaisissa yhteisöissä. ”Taide on meille moniaistinen, esteettinen kokemus, yhteiskunnallisen osallistumisen väline ja mahdollisuus dialogiin erilaisten ihmisten välillä” kuvaa teatterinjohtaja Outi Sädekallio-Snellman.

Kunniamaininta Taidetestaajat-ohjelmalle

Horisontti-työryhmä haluaa lisäksi antaa kunniamaininnan Taidetestaajat-ohjelmalle. Ohjelma vie kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset kahdelle korkeatasoiselle taidevierailulle osana koulupäivää. Vierailut suuntautuvat koulun ulkopuolelle esimerkiksi taidemuseoihin, teattereihin, konsertteihin, nykysirkus- ja nykytanssiesityksiin, oopperaan sekä elokuvanäytöksiin. Ohjelmaan valituilta taidetoimijoilta edellytetään laadukasta kohderyhmälle toimivaa yleisötyötä, jolla nuoria paitsi valmistetaan esityksiin, myös autetaan purkamaan kokemaansa. 

Ohjelma on jo kahdeksan vuoden ajan edistänyt valtakunnallisesti taidetoimijoiden yleisötyöosaamista kohdata kahdeksasluokkalaisia nuoria ja myös erityisryhmiä. ”Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin alusta asti rahoittama ohjelma on vaarassa päättyä kesällä 2027, kun nykyinen rahoituskausi päättyy. Olisi tärkeää, että eduskunta tekisi päätöksen taidetestauksen ottamisesta valtion budjettiin, jotta ohjelma ja sen puitteissa tehty laadukas yleisötyö voivat jatkua” vetoaa Taidetestaajat-ohjelman päällikkö Joonas Keskinen.

Horisontti on kulttuuri- ja taidealan yleisötyötahoista muodostettu työryhmä. Työryhmään kuuluu Museopedagogisen yhdistys Pedaali ry:n, esittävän taiteen Yleisötyökillan ja Suomen sinfoniaorkesterit ry:n Yleisötyöfoorumin edustajat Tuuli Uusikukka, Pirjo Virtanen, Noona Leppinen ja Annika Kukkonen. Valitsijaraatiin on kuulunut Horisontti-ryhmän lisäksi vaihtuvana jäsenenä vuoden 2023 Horisontti-palkitun Kymi Sinfoniettan orkesteripäällikkö Heidi Mustikkaniemi.

Lisätietoja palkinnosta: 

Horisontti-työryhmän yhteyshenkilö

Pirjo Virtanen 

p. 050 331 5433

pirjohannele.virtanen@gmail.com   

Teatteri ILMI Ö.

Outi Sädekallio-Snellman

p. 044 230 5367

teatteri@teatteri-ilmio.fi

Taidetestaajat

Marianna Penttilä

p. 044 493 2452

marianna.penttila@taidetestaajat.fi

**

Teatteri ILMI Ö. on vuodesta 2002 toiminut kiertävä helsinkiläinen ammattiteatteri, joka on erikoistunut lasten- ja nuortenteatteriin, kulttuuriseen seniorityöhön ja teatteritaiteen osallistaviin työtapoihin. Teatterin taiteellisen toiminnan ytimenä on tuottaa kotimaisia kantaesityksiä etenkin lapsille ja nuorille ja tehdä laaja-alaista yleisötyötä. Missiona on kehittää uusia esitysmuotoja lasten- ja nuortenteatteriin ja senioreille sekä toteuttaa yhteisöteatteria lapsille, nuorille ja senioreille.

www.teatteri-ilmio.fi 

Taidetestaajat on Suomen suurin kulttuurikasvatusohjelma, joka tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen 1–2 vierailua lukuvuodessa korkealaatuisen taiteen pariin. Toiminta tavoittaa vuosittain noin 70 000 henkeä, kaikista Suomen kunnista. Vierailujen määrä ja kohteet vaihtelevat lukuvuosittain saadusta rahoituksesta riippuen.  Toiminnan ydintavoitteena on tarjota nuorille taide-elämyksiä ja työkaluja muodostaa kokemuksestaan perusteltu mielipide.

www.taidetestaajat.fi 

Putaan koulun 8 D Taidetestaajina Aineen Taidemuseolla Torniossa.

****

Pressrelease

Fri för publicering 29.10.2025 kl. 14

Teatteri ILMI Ö:s community art projekt riktad till seniorer: TaideLiikutus, är Årets publikarbetsgärning 2024

Horisont-arbetsgruppen har valt Teatteri ILMI Ö:s samhällskonstnärliga teaterprojekt TaideLiikutus till årets publikarbetsprojekt 2024. Arbetsgruppen gav också ett hedersomnämnande till programmet Konsttestarna. Priserna delades ut 29.10.2025 vid seminariet Yhteiset Yleisöt som iår ordnades i Kotka.

Priset årets publikarbetsinsats delas ut till ett projekt inom kultur- och scenkonstfältet som varit aktuellt under året 2024. Med priset vill Horisont-arbetsgruppen lyfta fram betydande publikarbetsinsatser inom kultur- och konstfältet och öka allmänhetens kännedom om publikarbete. Priset delas ut för tredje gången.

Teatteri ILMI Ö. har genomfört tillgängligt, deltagande, samhörighetsökande konstverksamhet inom projektet TaideLiikutus, riktad till seniorer för ökat välbefinnande. TaideLiikutus producerar högklassig nutidsteaterkonst som baserar sig på seniorers tankar, erfarenheter och impulser. Det är ett innovativt projekt som har skapat ett nytt slags nätverk för community art riktad mot  seniorer. Projektet når veckovis cirka 100 seniorer på olika håll i Helsingfors.

Under sina 20 verksamhetsår har Teatteri ILMI Ö. genomfört flera projekt som riktar sig till äldre: föreställningar, verkstäder och projekt på servicehem och servicecenter, enheter för minnessjuka och andra seniorgemenskaper. ”För oss är konst en multisensorisk, estetisk upplevelse, ett verktyg för ökad social delaktighet och den möjliggör dialog mellan olika människor”, säger teaterchef Outi Sädekallio-Snellman.

Hedersomnämnande för programmet Konsttestarna

Horisontti priskommiteen vill också ge ett hedersomnämnande till programmet Konsttestarna. I det riksomfattande programmet deltar alla åttondeklassare i Finland på två högklassiga konstbesök som en del av skoldagen. Besöken sker till exempel till konstmuseer, teatrar, konserter, föreställningar inom nycirkus och samtidsdans samt opera- och filmvisningar. De konstaktörer som väljs till programmet ska dessutom producera högklassigt publikarbete i samband med besöken. Publikarbetet bör beakta  målgruppen och utöver att förberededa de unga för föreställningar ge dem verktyg för att behandla och berätta om sina upplevelser. 

Programmet har redan i åtta års tid främjat konstaktörernas förmåga att nå ut till publiken i hela landet så att de kan träffa en diversifierad grupp av ungdomar som går på åttan.  Även elever som går i anpassad undervisning deltar i programmet. ”Programmet, som ända från början har finansierats av Suomen Kulttuurirahasto och Svenska kulturfonden, riskerar att avslutas sommaren 2027, när den nuvarande finansieringsperioden löper ut. Det vore viktigt att riksdagen fattar beslut om att inkludera konstprovning i statsbudgeten, så att programmet och det högklassiga publikarbete som utförs inom ramen för det kan fortsätta”, säger Joonas Keskinen, chef för programmet för Konsttestarna.

Horisont-prosgruppen är en arbetsgrupp som består av publikarbetare inom kultur- och konstbranschen. Arbetsgruppen består av representanter för Museipedagogiska föreningen Pedaali ry, Publikarbetsgillet för scenkonst och Finlands Symfoniorkestrar rf:s publikforum Tuuli Uusikukka, Pirjo Virtanen, Noona Leppinen och Annika Kukkonen. I juryn har förutom ovannämnda även medverkat Heidi Mustikkaniemi, orkesterchef för Kymi Sinfonietta, i egenskap av vinnare för Horisont-utnämningen år 2023.

Mer information om utmärkelsen:

Kontaktperson för Horisontti-arbetsgruppen

Pirjo Virtanen

tel. 050 331 5433

pirjohannele.virtanen@gmail.com   

Teater ILMI Ö.

Outi Sädekallio-Snellman

tel. 044 230 5367

teatteri@teatteri-ilmio.fi

Konsttestarna

Marianna Penttilä

tel. 044 493 2452

marianna.penttila@taidetestaajat.fi

**

Teater ILMI Ö. har sedan 2002 fungerat som en turnerande professionell teater i Helsingfors, med inriktning på barn- och ungdomsteater, kulturarbete för äldre och deltagande arbetsmetoder inom teaterkonsten. Kärnan i teaterns konstnärliga verksamhet är att producera inhemska premiärer, särskilt för barn och unga, och att bedriva ett brett publikarbete. Uppdraget innefattar  utvecklandet av nya föreställningsformer för barn- och ungdomsteater och för seniorer, samt att genomföra community art insatser för barn, unga och seniorer.

www.teatteri-ilmio.fi 

Konsttestarna är Finlands största program för kulturfostran och den erbjuder alla åttondeklassare i Finland och deras lärare 1–2 besök på högklassig konst per läsår. Verksamheten når årligen cirka 70 000 personer från alla kommuner i Finland. Antalet besök och besöksmål varierar beroende på vilka medel Konsttestarna erhålls varje läsår.  Det centrala målet med verksamheten är att erbjuda unga konstupplevelser och verktyg för att bilda sig en välgrundad uppfattning om sin upplevelse.

www.taidetestaajat.fi 

2.12 Ympäristökasvatus museoissa webinaari

Tervetuloa Pedaalin ympäristökasvatusta käsittelevään webinaariin tiistaina 2.12 klo 13-15.45. Tule kuulemaan, jakamaan ja inspiroitumaan ympäristökasvatuksesta ja kestävän kehityksen mahdollisuuksista museotyössä. Tilaisuus vain jäsenille.

OHJELMA:

klo 13-13.05 Tervetulopuhe; Tuuli Uusikukka, Yleisötyön intendentti , Pedaalin puheenjohtaja, Museo Leikki

13.05-13.40 Innostu ympäristökasvatuksesta, inspiroidu kestävästä kehityksestä! Satu JoveroYmpäristö- ja kestävyyskasvatuksen kouluttaja, Suomen ympäristöopisto Sykli

klo 13.40-14.05 Oivalluksia omasta ympäristöstä – Kulttuuriympäristöpäivät alueellisen ympäristökasvatuksen välineenä; Marianna Karttunen, Amanuenssi, Lappeenrannan museot

klo 14.05-14.30 Chappen toimintasuunnitelmasta suuntaa ympäristökasvatukseen; Natalia Teikola, Museoavustaja, Raaseporin museo/Chappe

klo 14.30-14.55 Herkkyyttä, havaintoja ja huolehtimista – Luonnontieteellisen museon ympäristökasvatus; Mari Wikholm, Luontopedagogi, Kuopion luonnontieteellinen museo

klo 15.00-15.30 Keskustelua ja ideointia pienryhmissä

klo 15.30 Loppukeskustelu

klo 15.45 Tilaisuus päättyy

Tiedustelut: info@pedaali.fi

23.10 Mitä kuuluu kotiseudulle museoissa -iltapäivä

Lokakuun Mitä kuuluu? -etäiltapäivässä to 23.10 klo 14:30-16:00 (huom. poikkeuksellinen päivämäärä) kuullaan Mitä kuuluu kotiseudulle museoissa? Iltapäivä alkaa museoiden alustuksilla aiheeseen ja keskustellaan yhdessä. Alustukset kestävät n. 30 minuuttia, jonka jälkeen jatkamme jutustelua kysymysten, kommenttien ja omien kokemusten muodossa klo 16 saakka. 

OHJELMA: 

  • Punkmusiikkia, opiskelijahaalareita ja koiramuistoja – Paikallismuseotyötä henkisen kotiseudun parissa. Jonina Vaahtolammi, Helsingin kaupunginmuseo
  • Muistamo – Päijät-Hämeen tarinoiden tallentaja. Inka Tuominen, Lahden historiallinen museo
  • + mahdollinen 3 alustaja

Tilaisuus vain jäsenille. Tiedustelu: info@pedaali.fi

Kuva: Karoliina Redsven, Lahden museot

Museoalan yleisötyöpäivät 3.–4.9.2025 Savonlinnassa

Museoalan yleisötyöpäivät 2025 tarjosivat kaksi täyttä päivää kiinnostavia tarinoita museoiden ajankohtaisista yleisötyöhankkeista. Ensimmäinen päivä Olavinlinnassa painottui pohjoismaisten linnojen ja linnoitusten yhteistyömuseoiden kokemuksiin sekä markkinoinnin ja rahoituksen pohdintaan. Toisena päivänä tutustuttiin suurten suomalaisten museoiden yleisötyöhankkeisiin ja keskusteltiin saavutettavuudesta sekä kestävän kehityksen näkökulmista.

Keskiviikko 3.9.

Keskiviikkona saimme kuulla Turun Palloseuran (TPS) yleisötyöstä ja museoiden rahoituksesta. Tauon jälkeen kuulimme yleisötyöstä Kalmarin museosta Ruotsista, Gdanskin linnoituksesta Puolasta, Hämeen linnasta sekä Bauskan linnasta Latviasta. 

Ensimmäinen luento oli nimeltään Experience first – What museums can learn from sports and festivals. Heidi Aho Riser Consultingista kertoi oman työhistoriansa kautta, kuinka hän on kehittänyt yleisökokemusta pitkäjänteisesti festivaali- ja jääkiekkokentillä. Aho muuhn muassa pohti kysymystä, kuinka paljon yleisö miettii muuta kuin näyttelyä itseään. Kuinka paljon kaikella muulla on väliä? Mitä kaikkea kokonaiselämyksessä pitäisi ajatella? Kuinka löytää yleisöjä ja sponsoreita yhteistyöhön? Voisiko näkyvyyden lisäämisessä auttaa kaupunki, kaupungin info, hotellit, muut yhteistyökumppanit?

Omassa puheenvuorossaan Hanna Forssell Kansallismuseosta kysyi, kuinka museot voisivat luoda rahoitusta itse. Forssell muistutti, että museot eivät kilpaile ainoastaan muiden museoiden kanssa vaan koko vapaa-ajan sektorin kanssa. Forssellin loppukaneetti oli, että museot eivät koskaan tule olemaan parasta bisnestä, eikä niiden kuulukaan olla, mutta ne voivat olla parhaita paikkoja kokea, tavata, inspiroitua ja oppia. Yleisön keskuudesta nousi hyvä kommentti siitä, kuinka syrjäiset museot eivät voi pyrkiä samaan kuin suuri museo kaupungin keskustassa, hyvien kulkuyhteyksien varrella. 

Olavinlinnan opastuksella. Valokuva: Outi Silvennoinen.

Keskiaikaisten linnojen elävöittämisestä

Ensimmäisenä seminaaripäivänä mukana oli Itämeren alueen linnojen ja museoiden yhteistyöverkosto ja se näkyi ohjelman linnapainotteisuudessa.

Meg Nömgård Kalmarin linnasta Ruotsista kertoi, että heidän tavoitteensa on olla elävä ja innostava ympäristö myös lapsille, vaikka linna on jo melkein 800 vuotta vanha. Kalmarin linnassa onkin suunniteltu lapsille iso kokonaisuus. Nettisivuilta löytyy kutsukirje, jonka voi tulostaa kotiin, henkilöiden tutuksi tekeminen esittelyvideoilla sekä yksilöllinen tarina, jonka tekoäly luo. Linnaan saapuessa lapsille on tehtäviä, opastuksia ja mahdollisuus tavata videoilla nähtyjä hahmoja. 

Maciej Flis Gdanskin museosta kertoi, kuinka he ovat kehittäneet yleisötyötä. Heiltä löytyy muun muassa iso vuosittainen tapahtuma perheille ilotulituksineen, karttoja linnoituksesta eri vuosisadoilta sekä aarteenmetsästyspelejä koululaisille linnoituksen pihalla. Alueella järjestetään vuosittain myös teknofestivaali. Esitelmästä tärkeimpänä mieleen jäi, kuinka tapahtumien monipuolisuus houkuttelee paikalle monenlaisia kävijöitä.

Mari Vadén kertoi puheenvuorossaan lasten työpajasta, jonka he ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Hämeen linnassa. Työpajaan kuului neljä osaa: linnan seinän rakennus ja kaataminen, mökin rakennus, leikkiruoan valmistus ja syöminen sekä pukeutuminen. Työpaja avasi yleisön ja henkilökunnan vuorovaikutusta, kun kävijät uskaltautuivat kyselemään kaikenlaista, kuten montako tiiltä linnassa on, kuinka pitkä matka Hämeen linnasta on Turun linnaan ja niin edelleen. Työpaja edisti tavoitetta tulla helpommin tavoitettavaksi.

Ilona Ozola Bauskan linnasta Latviasta kertoi tanssiryhmästä nimeltä “Galms”. Tanssiryhmätoiminta museon yhteydessä on jatkunut nyt 20 vuotta. Tanssijat ovat olleet mukana museon toiminnassa myös vapaaehtoisina. He osallistuvat museon tapahtumiin, joissa he saavat esitellä pukujaan. Tanssiryhmä tuntui sitouttavan vapaaehtoisia rakkaan harrastuksen kautta museon toimintaan vahvasti.

Torstai 4.9.

Torstaiaamu Kulttuurikellarissa alkoi Pedaalin museopedagoginen teko -palkinnon jaolla. Palkinnon sai Rauman merimuseon Kohti vieraita satamia -hanke, ja Tekniikan museolle annettiin kunniamaininta HOW LUMATE -oppimisympäristöstä. 

Melanie Orenius kertoo Amos Rexin tulevaisuuskoulusta. Valokuva: Outi Silvennoinen.

Aamun ensimmäisen esittelyn piti Melanie Orenius Amos Rexistä. Larissa Sansourin näyttelyn yhteyteen toteutettiin tulevaisuuskoulu yhteistyössä Lasten ja nuorten säätiön kanssa. Museo lähti pohtimaan, kuinka yleisöä voi tukea myös näyttelykäynnin jälkeen. Hankkeessa haluttiin luoda mahdollisimman monta visuaalista apuvälinettä tulevaisuuden mahdollisuuksien hahmottamiseen. Materiaalisuus oli yksi tärkeimmistä lähtökohdista, ja se näkyi läpi hankkeen erilaisina pintoina ja esineinä työpajassa. Koska kaikkea ei voi sanoittaa, erilaiset pinnat ja materiaalit saattoivat antaa välineitä asian käsittelylle. Hanke sai kiitosta siitä, että se tarjosi turvallisen tilan näyttelyn herättämien tunteiden käsittelyyn.

Vallan jakamisesta

Aamua jatkoivat Inka Yli-Tepsa ja Karoliina Arola Ateneumista kertomalla Ateneum omaksi -yhteisöohjelmasta, johon on tähän mennessä osallistunut yli 12 000 kävijää. Hankkeessa halutaan kehittää ja vahvistaa saavutettavuutta, yhteisöllisyyttä, esteettömyyttä, edistää kotoutumista ja vähentää yksinäisyyttä. Valtaa on jaettu osallistujille muun muassa niin, että osallistujat ovat itse saaneet toimia vertaisoppaina. Näin on saatu monikielisiä opastuksia tarjolle. Yli-Tepsa ja Arola pitivät tärkeänä sitä, että prosessille on aikaa, koska sitä luottamuksen rakentaminen tarvitsee. He myös nostivat esille kysymyksen: “Odotammeko kiitollisuutta asiakkailta vai onko tämä ihan perustyötä, jota pitäisi tehdä kaikissa museoissa?” 

Kestävää kehitystä museoiden yleisötyössä

Mari Wikholm kertoi Kuopion Luonnontieteellisen museon keinoista käsitellä luontoa museossa. Hanna Korhonen Kansallismuseosta kertoi aistien puutarhakierroksesta Hvitträskissä. Tuuli Uusikukka kertoi ilmastoaiheisesta pakopelistä Museo Leikissä. Oppilaat ovat pelissä ilmastoagentteja, jotka tulevat pelastamaan maailman. Tavoite on ollut saada oppilaat itse aktiiviseen toimijan rooliin ja samalla kestävän kehityksen sanastoa tutuksi heille. Pakopelit ovat olleet tosi suosittuja ja lisänneet toivottuja yläkoululaisten vierailumääriä. Opettajat ovat kiitelleet aihetta ja käsittelytapaa. Esittelyjen jälkeisestä paneelikeskustelusta päällimmäisenä jäi mieleen, kuinka tunnekokemusten valjastaminen osaksi oppimiskokemuksia syventää kävijän kokemusta sekä Mari Wikholmin sanapari “hellä tuuppaus” ja pohdinta siitä, voisiko museokahvila ja -kauppa auttaa ihmisiä tekemään kestävämpiä valintoja ottamalla valikoimaansa kestävämpiä tuotteita.

Esitelmien välissä kävimme happihyppelyllä Riihisaaressa, jossa saimme kuulla heidän yleisötyöstään ja pääsimme myös tutustumaan museohöyrylaivoihin.

Riihisaari. Valokuva: Outi Silvennoinen.

Toisen seminaaripäivän viimeisenä puheenvuorona Kaura Raudaskoski & Jemina Vainikka Lindholm Arkkitehtuuri- ja Designmuseosta kertoivat museon osallisuuden tasoista, mukaillen Roger Hartin luomaa kansalaisosallisuuden tikapuumallia. Osallisuuden tasot esiteltiin konkreettisin esimerkein, joihin museon toimintaa oli helppo peilata. Tärkein muistutus heidän esitelmässään oli, että on ymmärrettävä ja kommunikoitava myös ulospäin, millä osallisuuden tasolla museon toiminnassa liikutaan. Vaikka hierarkioista ei pääse eroon, on toiminnan oltava aina tietoista ja rehellistä myös yleisöjen suuntaan. 

Kiitos Museoliitolle Yleisötyöpäivistä! Tapahtuma tarjosi runsaasti inspiraatiota ja synnytti uusia oivalluksia sekä yhteyksiä asioiden välillä.

Outi Silvennoinen

Kirjoittaja on Pedaalin hallituksen jäsen.