Vuoden museopedagoginen teko -palkinto myönnetään museopedagogiaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen kuluneen vuoden aikana. Pedaali haluaa palkinnolla nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia satsauksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan sekä lisätä alaan liittyvää tietoisuutta suuren yleisön keskuudessa.
Vuonna 2024 ehdotuksia Vuoden museopedagogiseksi teoksi tuli 18. Palkinnon saaja julkistetaan 3-4.9.2025 Savonlinnassa järjestettävillä Suomen Museoliiton Yleisötyöpäivillä.
“Ehdokaslista antaa jälleen kerran kattavan kuvan siitä, miten monipuolista, vaikuttavaa ja innovatiivista yleisötyötä suomalaisissa museoissa tehdään. Laadukasta yleisötyötä tehdään niin pienissä kuin suurissa museoissa ja kattavasti eri puolilla Suomea. On hienoa, että myös taloudellisesti vaikeina aikoina yleisötyöhön panostetaan. Ehdokaslista avaa myös kuinka museoissa tartutaan rohkeasti ajankohtaisiin aiheisiin ja kuinka laajoille kohderyhmille yleisötyötä tehdään.”, toteaa Pedaalin hallituksen puheenjohtaja Tuuli Uusikukka.
Vuoden museopedagoginen teko ehdokkaat:
- Lasten studio – seikkailu opin paikkoihin, Lastenkulttuurikeskus Lykky
Lapsen oikeuksien viikon videoprojekti, joka esitettiin pitempänä versiona Lykyn Youtube-kanavalla ja tiiviimpänä versiona Yle Areenassa. Lapset ovat videoilla aktiivisia toimijoita, jossa he kohtaavat perinteet elävinä toimintoina niiden luonnollisissa ympäristöissä. Perinteisiin liittyvät esineet heräävät eloon, kun niihin tutustutaan. Video vie lapset museoiden seinien ulkopuolelle moniin paikkoihin oivaltamaan, kuinka kulttuuriperintö elää heidän jokapäiväisessä arkiympäristössään, kuinka menneisyys ja historia eivät ole erillisiä asioita nykypäivästä ja kuinka museossa kohdatut asiat voivat olla yhteydessä ympäristöönsä. Perinteeseen tutustuminen on tarinallistettu hauskaksi arvoituksenratkaisemisseikkailuksi, ja lasten digitaalinen maailma kännyköineen ja tekoälyineen on tuotu mukaan. Videot osallistavat laajasti paikallista yhteisöä ja paikallisia toimijoita museosta kunnallishallintoon, kulttuuri- ja perinneyhdistyksiin.
- Samassa veneessä -hanke, Lohjan museo
Hanke yhdistää kuntaliitoksen myötä identiteettinsä kadottaneiden ja rikkirevittyjen sivukylien yhteistä kasvua kohti uutta ja tuoreiden, elinvoimaisten juurien kasvattamista toistensa lomaan. Se tarjoaa myös mahdollisuuden hoitaa omaa luontosuhdettaan ja jakaa huolen kokemuksia ilmastonmuutoksen uhkakuvien ja oman lähiluonnon muutosten keskellä. Hanke on hyvä esimerkki osallistavan, jalkautuvan kulttuurityön hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävästä vaikutuksesta.
- Nurin narin-satukierros, Visavuoren museo
Satukierros oli lapsille suunnattu, voimaannuttava kerronnallinen museokierros, jossa vanhat sadut muuttuivat uuteen uskoon. Vanhat sadut ruokkivat usein vanhoja stereotypioita ja Nurin narin-kierroksella niitä purettiin hauskalla ja lapsille sopivalla tavalla. Nurin narin-kierros tehtiin pienille lapsille, eikä siitä haluttu osoittelevaa vaan iloisella tavalla asioihin suhtautuva. Museopedagogiikka on liian usein turhan vakavaa ja opettavaista, kun yritämme tuoda omaa historiaamme esiin, siksi Nurin narin-kierroksella haluttiinkin luoda mukavia muistoja, joiden kautta ehkä kiinnostus folkloristiikkaa ja museoita kohtaan jäi kytemään. Kierroksessa hyödynnettiin myös Visavuoren miljöötä, rakennuksia ja esineistöä, sekä kesän erikoisnäyttelyä, joten kierroksen lomassa osallistujat saivat täyden museokokemuksen aivan kuin varkain.
- Jalkautuva taidekasvatustyö, Aineen taidemuseo
Jalkautuva taidekasvatuspalvelu on tuonut taiteeseen osallistumisen mahdollisuudet yhä useamman ulottuville, jossa se on kattanut maantieteellisesti merkittävän alueen Tornion seudulla. Palvelu on tavoittanut alueella sijaitsevat perhekerhot, päiväkodit, esi-, ala- ja yläkoulut, oppilaitokset, nuorisotyön, järjestöt, yhdistykset ja vanhustyön palvelujen piirissä olevat. Ikähaitari palveluun osallistuneilla on 0.6kk – 90+-vuotta.
Palvelu on ollut kokonaisuudessaan osallistujille täysin maksutonta. Jalkautuva museopalvelu on edistänyt saavutettavuutta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, tuoden taiteen ja kulttuurin suoraan niiden luo, joille museovierailu ei ole itsestäänselvyys. Ko. toiminta tekee museosta aidosti yhteisönsä kumppanin ja osoittaa, kuinka museopedagogiikka voi olla merkityksellistä, vaikuttavaa ja yhdenvertaisuutta edistävää.
- Kohti vieraita satamia – museo iloa ja ymmärrystä tukemassa -hanke, Rauman merimuseo
Hankkeessa luotiin Rauman merimuseolle uusi perheoppimisen malli ja toteutettiin perheiden oppimisen tueksi uusia, toiminnallisia kokonaisuuksia, jossa tavoitteeksi otettiin palaaminen takaisin tarinoiden lumoon, herättää iloa ja tunnustella tunteita sekä oppia historiallista empatiaa. Näyttelyssä haluttiin myös pois ruutujen ääreltä, käsillä tekemisen ja perheiden yhteisen oppimisen pariin, jossa opitaan niin toisilta kuin toisistaan. Perheen käsite on tässä yhteydessä laaja, eri sukupolvia edustavien oppijoiden ei tarvitse olla sukua toisilleen. Erityisenä näkökulmana valitsimme hankkeeseen neuromoninaisuuden huomioinnin.
- Metsän maailma, Serlachius
Metsän maailma innoittaa kaikki tutkimaan, aistimaan ja oppimaan metsästä. Kohde on toteutettu lasten metsäajatuksia ja Serlachiuksen taidekokoelman teoksia monipuolisesti hyödyntäen. Metsä on museomme taustatarinan ytimessä ja se liittyy olennaisesti ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksiin, joita yhdessä eri ikäisten vieraidemme kanssa haluamme luontevalla tavalla käsitellä elämysmaailmassa ja työpajatoiminnoissa. Kokonaisuudessa yhdistyy monitasoinen ja huolella harkittu lähestymistapa, joka huomioi sekä Serlachius-museon historiallisen ja taiteellisen kontekstin että yleisön aktiivisen osallistamisen, elämyksellisyyden ja pedagogiset näkökulmat. Suunnittelu on huomioinut nämä lähtökohdat jo alkuvaiheista lähtien aina toteutukseen, ohjelmiin, tapahtumatuotantoon ja tulevien toimintojen kehittämiseen asti.
- Ateneum omaksi -yhteisöohjelma, Ateneumin taidemuseo
Ohjelma pyrkii vastaamaan toiminnassaan visioonsa olla paras paikka taiteen, ihmisten ja ajatusten kohtaamiselle. Sen tärkein tavoite on tukea inklusiivisuutta ja saavutettavuutta sekä muuttaa kohtaamistilanteiden valtarakenteita. Unelmien museossa yleisöt osallistuisivat museotoiminnan suunnitteluun tasa-arvoisina kumppaneina. Toimintaa on suunniteltu myös erityistarpeisten ihmisten ohjaajien kanssa. On haluttu luoda turvallisia tiloja, joissa kaikki voivat kohdata taiteen avulla ja tukea toisiaan. Välillä ryhmät ovat tulleet Ateneumiin ja välillä henkilökunta on jalkautunut oppilaitoksiin sekä yhteisöjen eri tapaamispaikkoihin. Ihmisiä on kohdattu myös etänä, joka on tuonut mukaan valtakunnallisuutta. Kaikki toiminta on ollut maksutonta ja sen avulla on saavutettu neljän v. aikana n. 12 000 henkilöä.
- Tulevaisuuskoulu, Amos Rex
Tulevaisuuskoulu -taidepajakokonaisuudessa museokävijät tutkivat, miltä tulevaisuus näyttää ja tuntuu. Tulevaisuuskoulun tavoitteena oli tarjota turvallinen ympäristö, jossa kävijät saivat taiteen keinoin tutkia tulevaisuuteen liittyviä ajatuksia ja tunteita. Tulevaisuuskoulu liittyi taiteilija Larissa Sansourin näyttelyyn, jonka teokset käsittelivät ylisukupolvisen trauman lisäksi myös vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Sen tarkoitus oli tarjota kävijöille työkaluja näyttelyn aiheiden käsittelyyn, jotta museovierailun jälkeen jäisi kokemus ja tunne toimijuudesta ja toivosta. Taidepaja vahvisti nuorten tulevaisuususkoa taiteen keinoin, ja se tavoitti lapsia, nuoria ja aikuisia.
- Kotien taidetta – keskisuomalaisia osallistava taideprojekti 2024-25, Jyväskylän taidemuseo
Näyttelyn tarkoituksena oli osallistaa keskisuomalaisia Jyväskylän taidemuseon toimintaan, joka ei ennen näyttelyä tutkimusten mukaan ollut kovin tunnettu tai sitä ei ole pidetty kovinkaan saavutettavana kohderyhmänsä silmissä. Idea näyttelyyn tuli yleisön henkilöltä ehdottaen näyttelyä taiteesta, jota ihmisillä on kotonaan. Jyväskylän taidemuseo tarttui heti ideaan. Projekti sai yleisön kiinnostumaan ja siihen osallistui satoja keskisuomalaisia. Hanke onnistui yli odotusten tekemään tunnetuksi museota, sen toimintaa ja ennen kaikkea taidetta ja sen tekijöitä. Näyttely herätti keskustelun taiteen erilaisista merkityksistä ja siitä kuka voi olla taiteilija, mikä on taidetta ja kuka sen määrittelee. Teoksiin tuli liittää myös tarina miksi teos on itselle merkityksellinen.
Näyttelyyn tarjotut teokset ja niihin liittyvät tarinat viittaavat siihen, että kotien taiteen merkitykset syntyvät elämästä, rakkaudesta ja muistoista.
- Pirren piikajumppa, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Pirren piikajumppa on Hämeenlinnan kaupunginmuseon liikuntatuote, jossa yhdistyy perinteisten talon töiden suorittaminen, yhteisen tekemisen mahdollistaminen ja tehokas hyötyliikunta. Liikuntahetki perustuu historialliseen tietoon porvarisperheen piian ja rengin työtehtävistä. Se tuo konkreettisella, mutta helpolla ja hauskalla tavalla esille palvelusväen töiden rankkuuden ja monipuolisuuden. Jumpassa tehdään musiikin tahdissa erilaisia liikkeitä (veden kanto, lypsäminen, heinän teko jne.) Pirre-piian johdolla. Jumppahetken kesto on noin 45 minuuttia, mutta jumpan kestoa ja vaativuutta voi helposti muokata eri osallistujille sopivaksi. Tapahtuma tukee Hämeenlinnan kaupungin strategiaa tarjoamalla perinnerikasta hyvinvointiliikuntaa ja tekemällä Hämeenlinnan kulttuuria ja historiaa tutuksi.
- HOW LUMATE oppimisympäristö, Tekniikan museo
Oppimisympäristö on nuorille tarkoitettu museon näyttelytilaa hyödyntävä ympäristö, jonka tarkoitus on innostaa useampia ja erilaisempia nuoria (mkl tyttöjä) luonnontieteen, matematiikan ja tekniikan ilmiöiden sekä opintojen pariin. HOW koostuu kymmenestä noin 30 min kestävästä toiminnallisesta pisteestä ja se synnytettiin alle vuodessa, erittäin vähillä resursseilla, ketterästi kokeillen, laajan tutkijaverkoston avustuksella. Vaikka kaikki yksityiskohdat eivät vieläkään ole ”valmiita”, HOW on saanut erinomaisen vastaanoton oppilailta ja opettajilta osoittaen selvästi, että koulujen ulkopuolisille oppimisympäristöille on tarvetta, ei vähiten LUMATE-asioissa. Tekniikan museo on sen avulla löytänyt osaksi koulumaailmaa ja avannut monien sidosryhmien silmiä: museo todellakin voi olla merkittävässä roolissa koulutusmaailmassa, tulevaisuuden työntekijöiden houkuttelussa ja tulevaisuususkon rakentamisessa.
- Muistot liikkeeksi senioriyleisötyössä –hanke, Lahden hiihtomuseo
Hankkeen aikana teimme yhdessä ikäihmisten ja eri liikelajien ammattilaisten kanssa viisi tarinallistettua liikunnallista harjoitusta, jotka pohjautuivat keräämiimme lahtelaisten ikäihmisten talvisiin muistoihin, kuten hiihtoretkiin, lumileikkeihin ja Salpausselän kisoihin. Hanke toteutettiin ikäihmisiä osallistaen: muistoja haettiin ja tutkittiin yhdessä ja etsittiin niitä osuvimmin kuvaava liikekieli. Hankkeen lähtöajatus oli, että Hiihtomuseon tallentaman kulttuuriperinnön ja ohjatun liikunnan kautta voidaan tarjota sisällöllisesti aktivoivaa toimintaa ikääntyvälle väestölle ja samalla mahdollistaa osallistava toiminta. Muistot liikkeeksi senioriyleisötyössä on uudenlainen ja innovatiivinen konsepti yleisön Hiihtomuseon yleisötyössä, joka herättää yleisöä liikkeen, muistojen ja talvisen kulttuuriperinnön avulla.
- Virtuaalimuseo Muste
Jos ihminen ei pääse museoon, museon voi tuoda hänen luokseen! Virtuaalimuseo Muste on uudenlainen museoprojekti, joka tuo Järvenpään, Tuusulan ja Keravan museo- ja kulttuuriperintökohteita ihmisten ulottuville digitaalisessa 360°-museokierros muodossa. Virtuaalisten elämysten kokeilut ovat esimerkiksi tuoneet iloa vanhusten kulttuuritoimintaan ja auttaneet nuoria hallitsemaan ahdistusta, kun museokohteessa on pystynyt vierailemaan etukäteen ja itsekseen VR-peliin uppoutuen. Elämykset soveltuvat niin opetus- kuin viihdekäyttöön sekä kulttuuriperintökohteiden tunnettuuden lisäämiseen Suomessa ja ulkomailla. Osassa 360° elämyksistä historiaa on elävöitetty: esimerkiksi Aleksis Kiven kuolinmökin -kierroksessa hahmot professori Aika ja rouva Spindell kertovat niin kansalliskirjailijan elämästä kuin viihteellisempiä tarinoita mökissä tapahtuneista rikoksista.
- Tietomaa tien päällä -kiertue, Oulun museo- ja tiedekeskus
Koulukiertue on kiertänyt lukuvuoden 2024-25 aikana Lapin ja Kainuun kouluja aloittaen elokuussa Utsjoelta päättäen toukokuussa Kuhmoon, jossa 3. vuosiluokille tarjottiin mahdollisuutta osallistua maksuttomaan tiedevierailupäivään omassa tai oman kunnan koulussa/muussa tilassa. Kiertueen suunnittelussa osallistettiin oppilaita ja sivistyshenkilöstöä, opettajia ja rehtoreita teemojen ja sisältöjen ideoimisessa. Marraskuun 2023 ja helmikuun 2024 välisenä aikana toteutettiin pilottikiertue, minkä pohjalta toimintaa kehitettiin Lapin ja Kainuun kiertuetta varten. Kiertueen pääteemoina ovat mekaniikka ja energia, joita lähestytään itse kokeilemalla, haasteita ratkomalla ja toimimalla. Mukaan kiertueelle matkasi myös tiedenäytös. Vierailun lisäksi ohjelmaan sisältyvät myös ennakko- ja jatkotehtävät osallistuville kolmosluokille kokonaisvaltaisen oppimiskokemuksen sekä vierailun teemojen jatkokäsittelyn tueksi.
- ”Wäinö Senior – Kohtaamisia taiteen tarinoissa” -toiminta, WAM Turun kaupungin taidemuseo
Toiminta on pitkäjänteisesti valmisteltu yleisötyön kokonaisuus, johon sisältyy ikäihmisille suunnattua toimintaa niin museossa kuin sen ulkopuolella.
Taiteilija Wäinö Aaltonen on monille tuttu lehtikuvista ja julkisista veistoksista, mutta harva tuntee hänen tarinaansa tarkemmin. Wäinö Senior sukeltaa Aaltosen tarinaan tavalla, joka tuo sekä taiteen että taiteilijan henkilönä lähelle. Saapuva Wäinö Senior -toiminta on WAMin yleisötyön tekijöiden rohkea ja ennakkoluuloton avaus, joka hyödyntää museon taide- ja arkistokokoelmaa uudenlaisella tavalla. Samalla kun ikääntyneet saavat toiminnasta sisältöä päiviinsä, saa museo arvokasta tietoa mm. siitä, miten ikääntyneet tulkitsevat Aaltosen taidetta ja tarinaa.
- Loiskis! Pulahdus Glimsinjoen tarinaan -näyttely, KAMU Espoon kaupunginmuseo / Talomuseo Glims
Näyttelyssä tarkasteltiin joen ja ihmisen vaikutusta toisiinsa. Glimsinjoen varrella on useita luonto- ja kulttuuriympäristöjä, joiden kautta on mahdollista hahmottaa ihmisen ja luonnonympäristöjen vaikutus toisiinsa. Projekti pyrkii kehittämään Talomuseo Glimsin toimintaa kestävän kehityksen näkökulmasta ja projektissa syntyy uusia kulttuuriympäristökasvatustoimintamuotoja museon käyttöön. Näyttelyn pääkohderyhmä oli Talomuseo Glimsissä vierailevat perhekävijät. Toiminnallisessa näyttelyssä lapsivieraat pääsivät tutustumaan Glimsinjokeen tekemällä ja kokemalla. Näyttely oli moniaistinen ja se onnistui hyvin huomioimaan kaikenikäiset perhekävijät.
- Tonttupolku-projekti, Etelä-Pohjanmaan museo
Projekti oli monen yhteistyötahon iso yhteisponnistus, ja jolla oli merkittävä pedagoginen vaikutus niin siihen osallistuneille opiskelijoille ja ohjaajille. Monialainen yhteistyöryhmä suunnitteli ja ohjasi yli 20 opiskelijan tarinallisen kulttuuriperintöä välittävän Tonttupolku-kierroksen Etelä-Pohjanmaan museon ulkomuseoalueelle. Projekti oli vaikutuksiltaan merkittävä, jossa eri alojen opiskelijat saivat myös merkittävää kokemusta tulevaa työelämää varten. Kierroksilla vierailleet lapsiryhmät sekä perheet saivat olla osa tarinallista elämystä autenttisessa miljöössä. Yhteistyötahoille projekti oli tärkeä kokemus monialaisen yhteistyöprojektin tuottamisesta ja hallinnoimisesta. Projekti kertoi kulttuuriperinnöstä lyhyessä ajassa yli 1000 seinäjokelaiselle lapselle ja aikuiselle. Projekti oli onnistunut ja saa jatkoa jo vuonna 2025.
- Koulu + taide – kauneusaistin kasvattamista näyttely, Järvenpään taidemuseo
Näyttely oli aikamatka koulujen taiteeseen 1900-luvun alusta nykypäivään. Näyttely nosti esille koulujen julkisen taiteen merkityksen ja koulut paikkoina, joissa kaikki lapset pääsevät demokraattisesti taiteen äärelle. Näyttely esitteli taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin uraauurtavaa työtä Taidetta kouluihin -yhdistyksen perustajana ja 1900-luvun alun suunnitelmia koulujen taiteeksi. Näyttely kysyi, miten koulujen taide on muuttunut yhteiskunnan ja arvojen muuttuessa. Mikä on koettu kauniiksi ja miksi? Näyttely on ajankohtainen ja tulevaisuuteen suuntaava museopedagoginen teko, joka nosti lapsen oikeuden taiteeseen esille sivistyksen teemavuonna 2024. Näyttely vahvisti taiteen asemaa osana kouluyhteisöä ja toi lasten ja nuorten äänen kuuluville.