Tekoäly käyttöön!

”AI is not taking your job. The person who uses AI is taking your job.”

Yhdysvaltalaisen tekoäly-yrityksen toimitusjohtaja (Valkama, T. Tekoäly vetää Kakolaan. Projektimaailma 1/2025)

Ensimmäinen kuva on Copilotin luoma akvarellimaalausmainen kuva englantilaisesta vanhasta kaupungista.

Puolitoista vuotta sitten en ollut koskenutkaan tekoälyyn. Olin työmatkalla, johon toinen matkanvetäjä oli tehnyt kohdemaasta visailun illanviettoon ChatGPT:llä. En hetkeen ollut nauranut niin paljon, kuin illallisella visailun kysymyksiä kuunnellessa – niin sekavia ne olivat. Se ei herättänyt suurta luottamusta tekoälyn kykyihin. Työkaveri kuitenkin väitti, että tekoälyn kanssa keskustelu on auttanut häntä monessa työasiassa.

Pienen skotlantilaisen kylän ravintolassa söimme ravintolan kuuluisia Fish and chipsejä ja vastailimme tekoälyn tekemään Skotlanti-aiheiseen visailuun. Joskus oikea vastaus tuli jo kysymyksenasettelussa.

Ensimmäisen tekoälykoulutuksen tullessa Museoliiton tarjonnassa vastaan, päätin tarttua härkää sarvista. Sen jälkeen olen kuunnellut koulutuksia tekoälyn hyödyntämisestä viestinnässä, asiantuntijatyössä, matkailun kehittämisessä ja projektijohtamisessa. Tässä artikkelissa on nyt koontia saaliistani ja vinkkejä muille, jotka painiskelevat tekoälyn käytön aloittamisen kanssa.

Tekoälyn hyödyntämistä organisaatioissa voi jaotella usealla tavalla, mutta ainakin Karoliina Jarenko (DNA:n Tekoälyn edistysaskeleet ja jarrukapulat -webinaari) ja Tero Ojanperä (Näin yritykset voivat hyödyntää tekoälyä, Projektimaailma 1/2025, 36) jaottelevat tekoälyn tuottavuuden aallot kolmeen: 1. yksilöt hyödyntävät tekoälyä oman työnsä tehostamiseen (josta kirjoitan tässä), 2. organisaation prosesseja tehostetaan tekoälyn avulla, esimerkiksi automatisoimalla raportointia ja 3. tekoäly integroidaan osaksi organisaation tuotteita tai palveluita, mikä mahdollistaa skaalaamista isommaksi ilman työntekijämäärän kasvattamista.

Muista nämä perusasiat:

  1. Käyttämämme chat-tekoälyt kuten ChatGPT ja Microsoft Copilotin chat ovat käyttöliittymiä laajoihin kielimalleihin, eivät varsinaisia tekoälyjä. Ne perustavat vastauksensa valtaisaan määrään tekstiä, jolla kielimalleja (kuten GPT4 tai Google Gemini) on koulutettu, eli päättelevät mitä sanoja tyypillisesti sanojen jälkeen tulee. Luovan tekoälyn kokonaisuus koostuu kielimallien ja chat-työkalujen lisäksi valtavalla tietomassalla koulutetusta ns. syväoppivasta algoritmista (Niemijärvi, V. Johdanto luovaan tekoälyyn -koulutus 30.1.2025, Flowhouse), mutta tässä käsittelen chat-apureita ja piipahdan kuvien luomisen puolella.
  2. Varmista mikä tekoälyapuri organisaatiossasi on jo käytössä. Microsoft-ympäristössä toimivilla on osana 365-kokonaisuutta Copilotin chat, joillakin voi olla lisäksi maksullisena lisäpalveluna Copilot osana Officen työkaluja (eli linkittyy esim. exceliin). Google-ympäristössä saatetaan jo käyttää Geminiä, joka toimii yhteen mm. Googlen sähköpostin, kalenterin ja dokumenttien kanssa.
  3. Muista tietoturva. Tekoälyjä opetetaan jatkuvasti käyttäjien sisällöillä, joten on mahdollista, että kaikki tekoälylle antamasi materiaali on vieraan yrityksen hallussa ulkomailla. Älä siis anna tekoälylle mitään arkaluonteista, salaista tai tietosuojan alaista tietoa. Organisaation 365-kokonaisuuteen sisältyvä Copilot on lähtökohtaisesti tietoturvallinen (ylhäällä näkyvä vihreä kilpi tarkoittaa, että suojaus on päällä). ChatGPT:ssä voi opetustoiminnon laittaa pois päältä (asetukset – tiedonhallinta – ”auta parantamaan malllia kaikille” pois päältä). Silti on hyvä muistaa, että mikään yksityisyys ei ole pomminvarmaa.
  4. Varo hallusinointia. Kun tekoälyä pyytää vastaamaan kysymykseen kuten Googlella, se saattaa keksiä vastauksia, jos sillä ei ole tarvittavaa tietoa. Tätä kutsutaan hallusinoimiseksi. Tekoälyä voi pyytää merkitsemään käyttämänsä lähteet vastaukseensa, jolloin ne voi tarkistaa. Kohdat, joissa ei ole lähdemerkintää, ovat epäilyttäviä. Tekoäly on luotettavampaa, kun sitä käytetään apurina muokkaamaan omia lähdetekstejä (ja pyydetään, ettei se keksi omiaan).
  5. Oman lähdetekstin voi antaa tekoälylle joko liittämällä sen suoraan viestikenttään, liittämällä sen liitetiedostona tai antamalla linkin. Ilmaisversioissa kaikki ei ole mahdollista, ainakaan kovin montaa keskustelukierrosta vuorokaudessa.
  6. Harjoittele promptausta. Promptaus, eli käskyn (tai pyynnön) anto, kannattaa tehdä mahdollisimman kattavasti. Kerro tekoälylle missä roolissa se toimii (olet organisaatio x:n viestintäassistentti), anna sille tietoa organisaatiosta (x on paikassa y toimiva alan z museo), anna sille selkeä tehtävä (auta luomaan mikä? ideoi mitä?). Sen jälkeen voit pyytää konkreettisen asian, esim. tuotekuvauksen tietylle palvelulle tiettyä alustaa varten. Voit kertoa sille kohderyhmän ja toivomasi tyylin (kirjoitetaanko asiatekstiä, toivotko keveyttä tai innostavuutta?). Kannattaa aloittaa perusasioista ja lisätä toivomuksia, kun saat ensimmäisen version, jos ohjeita uhkaa tulla paljon heti ensimmäiseen promptiin.
  7. Kokeile ensin ilmaisia tekoälyapureita ja etsi omaan käyttöösi paras. Yhdellä maksullisella pärjää pitkälle, kaikista ei kannata maksaa.
  8. Älä jää odottamaan jotain seuraavaa kehitysaaltoa. Tekoäly kehittyy valtaisaa vauhtia, nyt kannattaa hypätä kyytiin jollain yksinkertaisella tavalla. On hyvä myös muistaa, että kehityksessä on hyvä yrittää pysyä mukana, sillä ensi vuonna voi olla aivan erilaisia mahdollisuuksia kuin tänä vuonna.
Edge-selaimen etusivulla olevan Hae verkosta -kentän oikeassa reunassa oleva värikäs symboli vie suoraan Copilotin chatiin.

Aloita vaikka tästä – 10 + 1 vinkkiä tekoälyapurin käyttöön museoiden yleisötyössä ja viestinnässä!

  1. Pyydä ideoita.
    Joskus lyö tyhjää, kun pitäisi keksiä naseva nimi uudelle opastukselle tai näyttelylle. Tekoälyltä eivät ideat lopu – tosin ne alkavat jossain vaiheessa toistaa itseään. Saatuasi ensimmäiset 10 nimiehdotusta, voit antaa samassa keskustelussa tekoälylle toiveita, mihin suuntaan pitäisi mennä (vältä jotain tiettyä sanaa, keksi lisää ehdotuksen nro 3 kaltaisia jne). Työkaveri vinkkasi pyytämään ehdotuksia paneelikeskustelun teemoiksi ja kysymyksiksi valitusta laajemmasta teemasta.
  2. Selkeytä ja oikolueta tekstiä.
    Voit pyytää muokkaamaan omaa tekstiäsi selkokieliseksi tai sisältämään vähemmän toistoa tai vaikeita termejä.
  3. Käännä valmista tekstiä eri kielille
    Tekoälyt ovat parempia kääntäjiä kuin esim. Google Translate, sillä niille voi antaa ohjeita ja ne ymmärtävät asiayhteydestä mitä sanoja valita. Hyvä ohje tekoälylle on esim. pyytää käännettävälle kielelle ominaisia muotoja ja mainita, ettei tekstiä tarvitse kääntää sanasta sanaan.
  4. Luo erilaisia viestintätekstejä ja tuotekuvauksia valmiista materiaalista
    Tekoäly tuntee suoraan erilaiset formaatit, esim. Google-mainonnan tai Instagramin eri julkaisumuodot, joten sille ei tarvitse kertoa missä muodossa tekstiä toivoo. Samasta työkavereiden kanssa ideoidusta opastuksesta voi muistiinpanojen perusteella pyytää esim. tuotekuvauksen, nettisivutekstin, Facebook-mainoksen ja Instagram-stoori-idean. Olen pyytänyt ChatGPT:ltä mm. nuorille suunnatun tiktok-videon käsikirjoituksen.
  5. Muunna tietoa valmiisiin pohjiin ja formaatteihin
    Tekoälylle voi antaa sekavassa muodossa olevaa tietoa ja valmiin raporttipohjan, johon se tiivistää ja siirtää tietoa oikeiden otsikoiden alle. Raporttipohjista on hyvä tehdä versiot, joissa otsikoiden alla on lyhyesti kerrottuna mitä niihin halutaan. Samaa pohjaa voi käyttää sen jälkeen aina, kun sille halutaan siirtää tietoa.
  6. Analysoi ja tiivistä suurta määrää tietoa
    Tekoäly on hyvä poimimaan olennaisia asioita, tekemään tiivistelmiä ja analysoimaan tekstimassoja, joiden omaksumiseen menee ihmiseltä paljon aikaa. Kokeile vaikka yhdistyksen viime vuoden toiminnan kokoamista Facebook-sivulta!
  7. Luo tai muokkaa kuvia
    Aidon valokuvan näköisten kuvien tekeminen tekoälyllä vaatii paljon osaamista valokuvauksesta, jotta promptin osaa antaa tarkasti. Jos kuvaksi kelpaa animoidumman näköinen kuva, kuvien tekeminen on helppoa. Mitä enemmän ohjeita antaa, sitä parempia vaihtoehtoja saa. ChatGPT ja Copilot eivät ole parhaita kuvien tekemiseen, mutta toimivat ilmaisversioissakin. Suomen kielen tekstin lisääminen kuviin on vielä haastavaa. Maksullista Midjourney:tä on kehuttu.
Midjourneyllä luotu kuva 1300-luvun naissotilaasta. Kuva etusivulta (käyttäjä gieogwi97).
ChatGPT:llä luoto 1800-luvun realistista maalaustyyliä ”edustava” kuva 1600-luvun postinkantajasta suomalaisella metsätiellä.

8. Etsi yhteistyökumppaneita tai kohderyhmiä
Kun olet aloittamassa projektia uudesta aiheesta – esim. näyttelyä, tapahtumaa tai yhteisöprojektia – pyydä tekoälyltä ehdotuksia sopiviksi yhteistyökumppaneiksi. Valmiille palveluillesi voit kysyä ideoita uusiksi kohderyhmiksi, tai ideoita uusiksi palveluiksi valitsemillesi kohderyhmille.
9. Kokeile eri apureita tarpeen mukaan
Ilmaisia tekoälyapureita kannattaa kokeilla rohkeasti. Joku voi antaa mielestäsi parempaa suomenkielistä selkokieltä, toinen sopii analyysiin ja kolmas tiivistää muistiinpanoistasi valmiiksi puhutun podcast-jakson. Koulutuksissa on mainittu ChatGPT:n, CoPilotin ja Geminin lisäksi mm. Mistral, Claude, Le Chat, NotebookLM (dokumenttihaut), GammaAI (Powerpoint-esitykset), DeepL (käännökset) ja Midjourney (kuvat).

Akvarellimaalauksen tyyliin tehty kuva englantilaisesta kaupungista. Midjourneyn etusivulta (käyttäjä u9311492617)
Cipilotilla sarjakuvatyyliin tehty kuva perheestä suomalaisella maaseudulla.
Fotorealistinen versio samasta aiheesta näyttää Copilotin mielestä tältä.
ChatGPT:n versio realistisesta perheestä maaseudulla. Onneksi on vielä valokuvapankkeja.

10. Pyydä tekoälyltä ideoita tekoälyn hyödyntämiseen
Kuka paremmin osaisi kertoa, mihin voit omassa elämässäsi tekoälyä hyödyntää, kuin tekoäly itse?

Kirjoittaja Tiina Hero on blogin päätoimittajanakin toimiva pitkän linjan museolehtori, joka työskentelee nykyään maaseudun kehittämisyhdistyksessä. Tiina käyttää tekoälyä apuna ideoinnissa ja isojen tekstimäärien tiivistämisessä.