|
MISSIO
Toiminnan tarkoitus
Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry. perustettiin 1.
maaliskuuta 2005. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää
museopedagogista toimintaa. Tavoitteena on myös levittää
tietoa museopedagogian ja taidekasvatuksen merkityksestä.
Museopedagoginen toiminta on museoiden elintärkeää
yleisö- ja taidekasvatustyötä ja edistää
osaltaan kulttuurista demokratiaa ja saavutettavuutta.
Museopedagogien ammattikunta on nuori, eikä kenttä ole ennen
tätä järjestäytynyt. Yhdistys haluaa vahvistaa
museopedagogien ammattikunnan identiteettiä ja arvostusta mm.
kehittämällä jäsentensä verkostoa ja
parantamalla alan ammattitaitoa ja koulutusmahdollisuuksia. Yhdistyksen
tavoite on toimia yhteisenä foorumina kentällä
toimiville ja tuleville museopedagogeille ja järjestää
näille koulutusta sekä vaikuttaa museokentällä
museopedagogian vahvistamiseksi.
Museopedagogian tehtävä on tuoda esiin
yleisön näkökulma museossa ja ottaa huomioon erilaisten
kävijöiden tarpeita. Museopedagoginen toiminta on
kaksisuuntaista, se toimii
välittäjänä museon ja
yleisön välillä.
Yleinen, koko museopedagogian* alaa koskeva osa:
Museopedagogia tarkastelee museota ja
museokäyntiä kokonaisvaltaisesti, ei
pelkästään museon esittämän sisällön
kannalta vaan kaikkea sitä, mitä kävijä kohtaa
museossa - ja jopa museon ulkopuolella.
Museopedagogialla on kolme lähtökohtaa:
• helpottaa, rohkaista ja tukea kävijän
henkilökohtaista kokemusta ja elämystä sekä
aktivoida omiin tulkintoihin ja omaan luovuuteen
• välittää informaatiota, syventää ymmärrystä ja lisätä tietoa
• käsitellä ja avata museota instituutiona, tilana ja paikkana.
Museopedagogian tehtäviin kuuluu myös koko organisaation
sitouttaminen yleisön huomioimiseen ja pedagogisen mission
tukemiseen.
* museopedagogia: Tässä
käytetään sanaa museopedagogia, sillä se on
laajimmin vakiintunut käyttöön. Käytössä
on myös esim. museokasvatus, museo-opetus, kulttuuripalvelut tai
tuttavallinen peda. Museopedagogian osa-alueita voivat olla
taidekasvatus, yleisökasvatus, yleisötyö jne. joita
käytetään myös joskus korvaamaan
museopedagogia-termiä.
Museokohtainen osa:
Museopedagogiseen missioon (toiminta-ajatukseen) tulisi määritellä ja kirjata ainakin seuraavat osa-alueet:
Pedagogiset sisällöt ja arvot
• Lyhyesti muotoiltu toiminnan tarkoitus ja tavoite.
Toiminta-ajatuksen tulisi vastata kysymyksiin mitä? miksi? ja
kenelle?
• Noudatettava oppimiskäsitys (mitä se tarkoittaa, miten näkyy)
• Miten saavutettavuus ymmärretään
(esteettömyys ym. osa-alueet, mikä painotus, kuka vastaa)
Toiminnalliset painopisteet
• Museopedagogian suhde museon sisältöön ja
organisaation toiminta-ajatukseen (miten tukee museon kokonaisuutta,
mitä sisältöjä erityisesti painotetaan jne.)
• Museopedagogian toiminnalliset painopisteet ja niiden
perusteleminen (mihin erityisesti keskitytään ja miksi)
• Vakiintuneet toimintamuodot ja miten ne heijastavat asetettuja
periaatteita, arvoja ja oppimiskäsityksiä (miksi juuri
nämä toimintamuodot on valittu, perustelut suhteessa
filosofiaan)
• Yleisö- ja kävijäryhmien segmentointi,
priorisoinnit (mitkä ryhmät painopisteenä, miten tarpeet
huomioidaan)
Museopedagogisen työntekijän rooli ja asema
• Museopedagogisen työntekijän asema ja
tehtävä museon päätöksenteossa (onko mukana
johtoryhmässä tms. mihin asioihin vaikuttaa, mikä rooli
organisaation kokonaisuudessa)
• Museopedagogisen työntekijän asema ja
tehtävä
näyttelytyöryhmässä ja
kokoelmatyössä (yhteistyön muodot, missä
roolissa
jne.)
* Museopedagogisen työntekijän ja tehtävien suhde muihin
toimintoihin (esim. viestintä, yleisöpalvelu)
Pedaali ry:n säännöt
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Museopedagoginen yhdistys Pedaali ja sen kotipaikka on Helsinki.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on
• edistää museopedagogista toimintaa,
• vahvistaa museopedagogien ammattikunnan identiteettiä ja arvostusta
• tukea jäsentensä ammatillista kehittymistä
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi
• järjestää jäsenilleen koulutusta ja opintomatkoja
• harjoittaa tutkimus-, tiedotus ja julkaisutoimintaa
• tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja
• tehdä yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi
• kerätä jäsenmaksuja
• ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja
• omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta
• järjestää arpajaisia,
myyjäisiä ja rahan keräyksiä hankittuaan
asianmukaisen luvan
3. Jäsenet
Yhdistykseen jäseneksi voi hakea jokainen
museopedagogienammattikuntaan kuuluva tai muu henkilö, joka
hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.
Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla
siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa
merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on
jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta
tai muuten jättänyt täyttämättä ne
velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä
sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen
ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei
enää täytä laissa taikka
yhdistyksensäännöissä mainittuja jäsenyyden
ehtoja.
5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen
jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4-8 muuta jäsentä.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa
keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut
tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä
ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan
aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen
jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun
vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja
tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten
enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
8. Tilikausi ja tilintarkastus
Tilintarkastajia on 1-2 ja heillä varatilintarkastajat.
Tilintarkastajien toimikausi on kevätkokousten välinen aika.
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen
vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään
kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen
kevätkokousta hallitukselle.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta,
kevät- ja syyskokouksen. Kevätkokous pidetään
vuosittain hallituksen määräämänä
päivänä maalis-toukokuussa. Syyskokous
pidetään vuosittain hallituksen
määräämänä päivänä
syys-marraskuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen
kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen
olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10)
yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden
kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty
hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei
säännöissä ole toisin määrätty, se
mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
äänistä. Äänestykset ratkaistaan
yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan
ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle
vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta
jäsenille lähetetyillä kutsuilla.
11. Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi
ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään
tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille
vastuuvelvollisille
7. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi
ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja
menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian
yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen
käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä
kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia
voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
13. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja
yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
vähintään kolmen neljäsosan (3/4)
enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai
yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat
yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta
päättävän kokouksen
määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa
lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
|
